Piirin muistutus koskien Ulvilan Haukisuon tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een ympäristölupaa ja toi­min­na­na­loit­ta­mis­lu­paa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Muistutus koskien ympäristölupahakemusta Dnro ESAVI/800/2017

Hakemus jätetty: 19.1.2017

Hakija: A. Ahlström kiinteistöt Oy

Asia: Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Ulvila

Muistutuksen tekijät: Ulvilan ympäristöseura ry ja Suomen luonnonsujeluliiton Satakunnan piiri ry

Viittaamme yllä mainittuun ympäristölupahakemukseen ja pyydämme huomioimaan hakemuksen käsittelyssä seuraavat hakemusdokumentteihin liittyvät seikat:

1. Alapuolinen vesistö on tavoitteita huonommassa tilassa eikä lakisääteisten tavoitteiden saavuttamista saa lisäkuormituksella vaarantaa
2. Kuormitusarvoissa on huomioitava myös rankkasateiden aiheuttamat piikit ja tästä johtuen mittauksen tulee olla jatkuvaa
3. Liukoisen humuksen poistaminen kemiallisella käsittelyllä
4. Eristysojien vaikutus ravinne- ja kiintoainespäästöihin
5. Hakemuksessa tulisi keskittyä luvan kohteen käsittelyyn
6. Ravinteisuustason seuranta ja kriteerit
7. Lentopöly
8. Vaikutukset Haukijärveen
9. Vesiensuojelumenetelmä tarvitsee täsmennyksen
10. Luvan ajoitus

Perustelut ja tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät seuraavasta:

1.   Alapuolinen vesistö on tavoitteita huonommassa tilassa eikä lakisääteisten tavoitteiden saavuttamista saa lisäkuormituksella vaarantaa

Vesien tilan tavoitteet on määritelty vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi säädetyssä laissa vesien- ja merenhoidon järjestämisestä. Sen 21 §:n 1 momentin alakohdassa 1 tavoitteeksi asetetaan, että pintavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on hyvä.

Nyt suunnitellun turvetuotannon vedet johdetaan Haukiojaa myöten Sääksjärveen, jonka veden laatu on ekologisesti vain tyydyttävä ja kemiallisesti hyvää huonompi. Uuden turvetuotannon aloittaminen Sääksjärven välittömässä läheisyydessä tekee entistä vaikeammaksi saavuttaa vesienhoitosuunnitelmassa ja vesipuitedirektiivissä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen. Yllä mainitun pykälän 2. momentissa tosin sallitaan poikkeus tästä tavoitteesta seuraavasti: ”Vesien tilaa ei voida pitää ympäristötavoitteiden vastaisena, jos poikkeuksellinen luonnonolosuhde tai onnettomuus aiheuttaa tilapäisesti vesien tilan huonontumisen tai estää ympäristötavoitteiden saavuttamisen, eikä tavoitteita voida käytettävissä olevilla keinoilla saavuttaa.”

Uuden turvetuotannon aloittamista ei voi pitää poikkeuksellisena luonnonolosuhteena eikä onnettomuutena eikä sitä suunnitellun 25 vuoden tuotantoajan vuoksi myöskään voi pitää tilapäisenä. Uuden lisäkuormituksen tuominen Sääksjärveen ja sen alapuoliseen vesistöön on vastoin tätä lakia siihen asti, kunnes veden tila Sääksjärvessä on hyvä.

2. Kuormitusarvoissa on huomioitava myös rankkasateiden aiheuttamat piikit ja tästä johtuen mittauksen tulee olla jatkuvaa

Suunnitelmassa esitetyt kuormitusarviot perustuvat ominaiskuormituslukuihin. Tämä laskentatapa on jo useilla turvekentillä todettu virheelliseksi, koska parin päivän rankkasateet saattavat aiheuttaa kuormituspäästön, joka on enemmän, kuin koko muun vuoden kokonaispäästö. Nämä kuormituspiikit, eli suurin osa kokonaiskuormituksesta, ei näin ollen tule rekisteröidyiksi.

3. Ravinteisuustason seuranta ja kriteerit

Hakemussuunnitelmassa myönnetään, että Haukisuon turvetuotanto nostaa lievästi Haukiojan veden ravinteisuustasoa, mutta ei esitetä arviota sille, mitä tämä ”lievästi” tarkoittaa.

Hakemussuunnitelman liitteessä 7 on osoitettu kuormitus- ja vesistötarkkailupisteet, kerrottu näytteenottokuukaudet ja lueteltu ne kuormitustekijät, joita on tarkoitus seurata. Hakemuksesta puuttuu kuitenkin päästöjen tavoitearvot, joten ei ole olemassa kriteereitä sille, pysytäänkö Haukiojassa ”lievästi nousseen ravinteisuustason” rajoissa. Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin Haukiojan ravinteisuustasolle tulee asettaa selkeät tavoitepitoisuudet.

Hakemuksen liitteessä 7 koskien tarkkailua ja valvontaa on epäselvä maininta: ”Tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän tehon ja pintavalutuskentältä purkautuvan veden laadun tarkkailua 2 vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen 1 vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä”. On vaikea ymmärtää mitä tällä tarkoitetaan, koska ympäristöluvan tarkistushakemusta ei mainita missään muualla hakemusdokumenteissa.

Samassa liitteessä puhutaan myös kunnostusajan kuormitus- ja vesistötarkkailusta sekä tuotantoajan veden laadun tarkkailua sekä vesistötarkkailua mainitsemalla ne kuukaudet, jolloin näytteitä otetaan. Mistään ei kuitenkaan ilmene, kuinka usein näytteitä on tarkoitus ko. kuukausina ottaa, esimerkiksi onko niitä tarkoitus ottaa päivittäin vai vain kerran kuussa. Ojastojen kaivua on tarkoitus tehdä myös talvella, mutta suunnitelman mukaan vaikuttaisi siltä, että mitään vesistötarkkailua ei talvella tehtäisi. Näytteitä tulee ehdottomasti ottaa silloin, kun ojastoja kaivetaan, eli myös talvella.

Kuten edellä on mainittu, vesien jatkuva mittaus on välttämätöntä, koska muuten rankkasateiden aiheuttamat erittäin merkittävät kuormituspiikit saattavat jäädä täysin rekisteröitymättä.

4. Liukoisen humuksen poistaminen kemiallisella käsittelyllä

Kaivettaessa turvetta tullaan vähitellen vanhempaan ja hienojakoisempaan turpeeseen, joka liukenee helposti veteen eikä näin ollen ole poistettavissa suunnitelluilla laskeutusaltailla ja pintavalutuskentällä. Tämän päästön poistamiseksi vesienkäsittelyyn tulee lisätä kemiallinen käsittely.

5. Eristysojien vaikutus ravinne- ja kiintoainespäästöihin

Eristysojien kaivamisen yhteydessä pääsee alapuoliseen vesistöön ravinne- ja kiintoainespiikki, jota suunnitelmassa ei ole huomioitu.

Eristysojien kaivamisen jälkeisinä vuosina ojat ovat alttiina normaalia suuremmalle eroosiolle ja aiheuttavat sinänsä normaalia suuremman kuormituksen. Tämä alkuvuosien ylimääräinen kuormitus ja toimenpiteet sen vaikutusten välttämiseksi tulee esittää suunnitelmassa.

6. Hakemuksessa tulisi keskittyä luvan kohteen käsittelyyn

Hakemussuunnitelmassa käsitellään laajasti Sääksjärveen Piilijoen kautta laskevaa vesistöä. Vaikka tämän vesistön tuleekin olla alueella ensisijainen kohde toimenpiteille vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, niin se seikka ei mitenkään vähennä sitä riskiä, minkä ylimääräisen turvetuotannon avaaminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi aiheuttaa.

On vaikea ymmärtää mitä tarkoitusta hakija ajaa käsittelemällä niin laajasti tätä toista Sääksjärveen laskevaa vesistöä.

7. Lentopöly

Pöly on mainittu hakemussuunnitelmassa otsikkotasolla, mutta muuten sitä ei ole käsitelty muuten, kuin toteamalla että ongelma rajoittuu lähialueelle.

Tämä pöly laskee osittain eristysojiin, mistä sitä ei mitenkään poisteta. Lisäksi pöly on lähiasukkaiden huolenaihe.

Tuotantoalueelta ja aumoista lentävän pölyn määrä tulee arvioida sekä esittää suunnitelma tämän haitan minimoimiseksi.

8. Vaikutukset Haukijärveen

Turvetuotannon välittömässä läheisyydessä on Haukijärvi siten, että tuotantoalueen ympäri kaivettu eristysoja on lähimmillään 100 m:n päässä tästä järvestä. Järveä ympäröivää suota on ojitettu ja virtaus näissä ojissa tapahtunee nyt järveen päin.

Hakemussuunnitelmassa ei ole sanallakaan mainittu Haukijärveä eikä toiminnan vaikutusta järven tilaan tai sen veden korkeuteen. Siinäkin tapauksessa, että hakija olettaa saavansa vesilain 6 luvun 3 §:n edellyttämän luvan 5 §:n perusteella, hakijan olisi tätä asiaa hakemuksessaan käsiteltävä.

Mikäli hakija on jättänyt mainitsematta asiasta siksi, että ei pidä tuotannon vaikutusta Haukijärveen todennäköisenä, niin tämäkin asia tulisi hakemuksessa perustella ja kunnollisesti käsitellä.

Luontoselvityksessä Haukijärvi rantavyöhykkeineen suositetaan säilytettävän ennallaan, sillä pienellä alueella esiintyy monipuolinen sudenkorentolajisto. Erityisesti taigatytönkorennon esiintyminen on huomionarvoista, sillä laji on hyvin harvalukuinen Satakunnassa.

9. Vesiensuojelumenetelmä tarvitsee täsmennyksen

Hankesuunnitelmasta ja liitteessä 4 esitetystä pintavalutuskentän kuvauksesta ilmenee, että tuotantoalueelta tuleva vesi johdetaan virtaamansäätöpatojen kautta painovoimaisesti laskeutusaltaille, joiden jälkeen se pumpataan pintavalutuskentälle. Liitteen 4 kaaviokuvissa kuitenkin näyttää, että pumppaamo on ennen laskeutusaltaita, siis virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden välissä. Tämä seikka vaatii hakemuksessa täsmennystä. Samoin kokonaiskäsityksen saamiseksi on tarpeen tietää, mikä tulee olemaan tyypillinen pumppauskorkeus.

10. Luvan ajoitus

Luvan ajoitus tulee kytkeä alapuolisen vesistön tilaan siten, että sitä ei tule myöntää ennen kuin Sääksjärven veden tila on ekologisesti ja kemiallisesti hyvällä tasolla siten, kuin VPD ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteet edellyttävät.

Yleisenä kommenttina mainitsemme lisäksi, että hakemussuunnitelman tekstissä olevat viittaukset taulukko- ja kuvanumeroihin tulee päivittää oikeiksi lukemisen helpottamiseksi.

Varaamme mahdollisuuden kommentoida hakijan vastinetta.

Ulvilassa  29.3.2017