Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Satakunnan piiri

Satakunta
Navigaatio päälle/pois

Piirin sekä Ala-Satakunnan ja Rauman yhdistysten valitus koskien Eurajoen yläosan perkausta

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n, Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry:n valitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston 19.1.2018 antamasta päätöksestä, joka koskee Eurajoen yläosan perkausta, kalataloudellisesta kunnostusta ja uuden virtausaukon rakentamista Euran keskustassa olevaan Kirkkosiltaan

VALITUS: Etelä-Suomen aluehallintoviraston 19.1.2018 antamasta päätöksestä nro 12/2018/2

Päätös koskee Eurajoen yläosan perkausta, kalataloudellisesta kunnostusta ja uuden virtausaukon rakentamista Euran keskustassa olevaan Kirkkosiltaan. ESAVI/694/2015

Mielestämme Eurajoki siirtyy lähemmäs voimakkaasti muutettua vesistöä, jos lupapäätöksessä tarkoitettu perkaus toteutetaan, sillä toimet lisäävät merkittävästi joen rakentamisen astetta. Lisäksi perkaushanke voi vaarantaa Eurajoen vesistön vesienhoidon tilatavoitteen saavuttamisen ja aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen (kts. Weser-joen ennakkopäätös http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A62013CJ0461)

Pitkälti tulvasuojeluun perustuvassa hankkeessa tulisi tarkemmin selvittää luonnonmukaista vesi­rakentamisen keinoja. Luonnonmukainen vesirakentaminen tukisi vesipuitedirektiivin mukaisen vesien kestävän käytön tavoitteita paremmin kuin luvassa käsiteltävä perkaushanke.

Eurajoen yläosassa ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä tulvaongelmia, mutta ilmastomuutoksen myötä niiden ennustetaan yleistyvän. Päätöksen lähtökohtana on, että tulviin voitaisiin varautua ainoastaan lisäämällä joen virtausta ruoppaamalla. Nykykäytännön mukaan myös vesien pidättämi­nen valuma-alueella on erittäin tehokas tulvariskien hallinnan muoto. Eurajoen tulvariskien hallinnassa tämä tarkoittaisi muutoksia Pyhäjärven säännöstelyyn sekä sen valuma-alueen ojituksiin. Se edellyttäisi vanhentuneiden säännöstelyohjeiden päivittämistä niin, että Eurajoen valuma-alueen ja sen keskusjärven kykyä varastoida vettä tulvatilanteessa lisätään.

Kiintoaineet ja ruoppausmassat

Lupapäätöksessä tarkoitetun perkaamisen aiheuttamalle kiintoainekuormitukselle ja -pitoisuudelle pitäisi asettaa raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä. Ruoppausmassojen sijoittaminen elintarviketuotannossa oleville pelloille on yhdistysten mielestä erittäin riskialtista, koska Eurajoen käyttöhistoriasta johtuen pohjasedimentti voi olla saastunutta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vuonna 2014 tekemissä sedimenttitutkimuksissa pohjasedimentistä löytyi elohopeaa.

Luontoarvot

Päätökseen on kirjattu joen ja jokirantojen luontoarvoja varsin hyvin asiasta aikaisemmin te­ke­mämme muistutuksen mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden kannalta perkauksessa on tärkeää säilyttää jokirantojen metsät ja pensaikot. Tämän vuoksi ruoppaustoimet on tehtävä vesialueelta käsin, jotta jokiluonnon eliöstölle tärkeä rantakasvillisuus voidaan säilyttää.

Luontoarvoihin on syytä vielä lisätä euroopanmajava (Castor fiber), joka on viime vuosina asettunut perattavaksi suunnitellulle jokialueelle. Eurajoen uhanalaista vesiperhoslajistoa ei ole inventoitu. Näitä voisivat olla

Agrypnetes crassicornis, kalmosirvikäs (kalmohiisisirvikäs) EN Vi, Vj, Vsk

Chimarra marginata, juovaharjakas VU Vk

Hydroptila occulta, noropalkonen VU Vp

(V = Aquatic habitats Vi = Baltic Sea Vs = lakes and ponds Vsk = –oligotrophic lakes and ponds Vsr = –eutrophic and mesotrophic lakes and ponds Va = small ponds (also in mires etc.) Vj = rivers Vp = brooks and streams Vk = rapids Vl = spring complexes)

Näistä kolmesta uhanalalaisesta lajista on havaintoja Satakunnasta, ja Eurajoki saattaisi elinympäristötietojen perusteella sopia niiden elinympäristöksi.

Kalatalous

Emme katso luvassa esitetyn kalataloudellinen kunnostuksen riittä­vällä tavalla kompensoivan per­kauksen Eurajoen kalastolle aiheuttamaa haittaa.

Suunnitelmassa esitettyihin kalataloudellisiin kunnostustoimenpiteisiin tulee lisätä tavoitteeksi Eurajoen taimenen lisääntymisalueiden lukumäärän kasvattaminen. Lupapäätöksessä mainituilla kunnostuksilla pyritään ilmeisesti allastamaan jokiuomaa, jolloin kunnostusrakenteisiin muodostuisi putouskorkeutta, joka koskialueella on edellytys taimenen lisääntymisalueelle. Lisätyt kutusoraikot eivät heikentäisi kunnostusrakenteiden toimivuutta myös rapujen elinympäristönä.

Kalataloudellisten kunnostusten toteuttamisessa on vältettävä joen virkistyskäyttöä, varsinkin melontaa, haittaavia jyrkkiä rakenteita. Materiaalina pitää käyttää luonnonkiveä, ei teräväreunaisia kivimurskeita. Sekä kunnostuksen suunnittelu että toteutus on teetettävä alan asiantuntijoilla.

Maisema-arvot

Eurajoen ympäristö on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta ja perattavan joen varrella on useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.  Aluehallintoviraston päätöksen mukaan alue kuuluisi vain lyhyeltä osuudelta valtakunnallisesti arvokkaaseen Eura-Kiukainen kulttuurimaisema-alueeseen, vaikka todellisuudessa kyseinen maisema-alueen rajaus kattaa suurimman osan suunnittelualueesta.

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin mukaan ”Eura-Kiukainen maisema-alue on yksi Satakunnan laajimmista, paikoin rautakaudelta asti viljeltynä ollut viljelytasanko. Asutuksessa on monin paikoin tiivistä raittimaista tunnelmaa, joka on tyypillistä Ala-Satakunnan viljelyseudulle. Asutus on pääsääntöisesti sijoittunut muuta maastoa korkeammille paikoille. Peltoalueet ovat keskittyneet savikkoisten laaksojen keskellä kiemurtelevien jokien kummallakin puolelle. Maisema-alue edustaa Ala-Satakunnan viljelymaisemaa, johon kuuluu valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.” http://www.satakuntaliitto.fi/katsonmaalaismaisemaa

Lupapäätöksen tarkoittamassa perkauksessa Eurajoen uomaa levennetään ja oiotaan, mikä muuttaa mutkittelevan joen luonnetta. Mielestämme valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sijoittuvan näinkin merkittävän hankkeen maisemavaikutukset tulisi arvioida paremmin, jotta maiseman keskeisiä ominaispiirteitä ja arvoja ei tuhottaisi.

Kirkkosilta

Kirkkosillan kohdalle on lupapäätöksessä suunniteltu uutta ohitusuomaa sekä matalaa teräsputkisiltaa. Näitä on vaikea kommentoida, koska lupa-asiakirjoista ei löytynyt päätöksessä mainittuja asema- ja poikkileikkauspiirroksia. Joka tapauksessa ohitusuoman kaivusta kertyville läjitysmassoille on varattava joku sijoituspaikka. Sellaisesta ei ollut mainintaa suunnitelmassa.

Paras vaihtoehto Kirkkosillan ohitusuoman toteuttamiseen olisi kokonaan luonnonkivipohjainen koskiuoma. Lisäksi tulisi varmistaa veden riittävyys ohitusuomassa myös joen alivirtaamatilanteissa.

Emme näe estettä uuden ohitusuoman rakentamiselle Kirkkosillan kohdalle, mikäli ko. koskialue säilytetään ennallaan ja uutta rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti ja maisemaa muuttamatta.

Knuutilantien virtapaikka

Knuutilantien läheisen virtapaikan säilyttäminen edellyttää uuden silta-aukon rakentamista myös Knuutilantien siltaan. Virtapaikan säilyttäminen on teknisesti mahdollista ilman virtapaikan kaivamista. Virtapaikan säilyttäminen mahdollistaisi yläpuolisen alueen vedenpinnan tason säilymisen alivedellä, mikä on eliöstön ja virkistyskäytön kannalta tärkeää.

Haitalliset vieraslajit

Vieraslajilaki (1709/2015) ja vieraslajiasetus (1725/2015) tulivat voimaan Suomessa 1.1.2016.

Laissa määritellään muun muassa kiinteistön omistajan vastuu vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnassa. Lain neljännen pykälän mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

Eurajokivarressa ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti mm. jättipalsami, Impatiens glandulifera ja isosorsimo, Glyceria maxima. Jättipalsami lisättiin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon syksyllä 2017. Vieraslajeista ei ole mainintaa sen enempää perkaussuunnitelmassa kuin lupapäätöksessäkään. On suuri riski, että nämä kasvit leviävät kaivinkoneiden ja läjitysmassojen siirron yhteydessä uusille alueille, mistä seuraa haittaa paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös kiinteistönomistajille, jotka ovat lain mukaan velvollisia huolehtimaan vieraslajien hävittämisestä mailtaan. Vieraslajien esiintymät tulee kartoittaa ennen perkaustyöhön ryhtymistä ja kasvustot tulee hävittää asianmukaisesti niin, että ne eivät pääse leviämään uusille alueille.

Lopuksi

Lupapäätös sisältää runsaasti, edellä mainittuja, merkittäviä ongelmia. Päätöksen tausta-aineistot ovat sekä puutteellisia että riittämättömiä. Lisäksi niistä puuttuu olennaisia, päätöksenteon kannalta välttämättömiä esiselvityksiä.

Katsomme, että hankkeelle ei tule myöntää lupaa päätöksen mukaisin perustein, eikä luvassa määrätyin ehdoin, koska se perustuu riittämättömiin ja vanhentuneisiin taustatietoihin.

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Kari Ylikoski, puheenjohtaja

Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry

Niina Laihonen, puheenjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry

Aleksi Reini, puheenjohtaja

Porissa 19.2.2018