Piirin muistutus Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheesta 2
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin muistutus Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheesta 2.
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry toteaa, että kaavaprosessi on ollut yleisesti ottaen varsin hyvä ja rakentava. Kaupan palveluverkon suunnittelun kohdalla on onnistuttu säilyttämään toimiva yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö. Aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoituskriteerit oli valittu pääsääntöisesti hyvin.
Turvetuotantoalueista
Turvetuotantoalueiden valintaprosessi oli pääsääntöisesti onnistunut, vaikka suhtaudumme edelleen hyvin kriittisesti kaavavalmistelun yhteydessä tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan ei esitetä uutta suojelua kompensaatioksi esitetyille, yli 3000 hehtaarin turvetuotantovarauksille. Uusia soita ei käytännössä synny ja erittäin voimaperäisesti käsitelty Satakunnan suoluonto on jo nykyisellään kautta maakunnan uhattuna. Satakunnan uhanalaisen suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan ei näin ollen kaikilta osin toteudu. Uuden tuotantokäytön sijaan Satakunnassa olisi huomattava tarve soiden luonnontilaa palauttaville ennallistamistoimenpiteille. Lisäksi uusien polttotekniikoiden käyttöönotto ja energiatuotantotapojen kehittyminen vähentävät turvetuotantoalueisiin varatun pinta-alan tarvetta.
Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaan Satakunnan ilmasto- ja energiavision päämääränä on mm. ilmastonmuutoksen hillintä, sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen. Lisäksi strategisia tavoitteita ovat mm. uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen ja päästöjen vähentäminen, sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen. Välttämättömyyttä kiireisiin ilmastoratkaisuihin lisäsi entisestään hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) eli IPCC:n 8.10.2018 julkaisema hälyyttävä Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportti. Uusiutumattoman turvetuotannon huomattavat ilmastovaikutukset huomioon ottaen maakunnassa tuleekin varautua turvetuotannon varsin nopeaan loppumiseen. Kaikkiin uusiin tuotantoaluevarauksiin tulee tästä johtuen suhtautua hyvin kriittisesti. Mittavien tuotantoaluevarausten sijaan tulisi kiinnittää huomiota energiantuotannon sopeuttamistoimiin turvetuotannosta vähittäin luovuttaessa.
Turvetuotannon vesistövaikutuksia arvioitaessa on Karvianjoen vesistöalueella huomioitava myös Etelä-Pohjanmaalle tulevat uudet turpeenkaivuualueet. Lisäksi on otettava huomioon Pohjois-Satakunnan alueelle myönnetyt uudet ja hakuprosessissa olevat turpeenkaivuuluvat, joita ei ole esitetty vaihemaakuntakaava 2:n ehdotusvaiheessa. Karvianjoen vesistöalueella on huomioitava myös uudet pohjavedenottoluvat (Kauraharju, Kantinkangas ja Siniharju). Nämä vähentävät vesistön puhtaan veden määrää merkittävästi ja huonontavat veden laatua. Vesipuitedirektiivin tavoitteiden mukaisen, hyvän vedenlaadun, saavuttaminen on lähes mahdotonta, mikäli alueelle syntyy uusia turpeenkaivuualueita. Mikäli nämä toteutuvat, on arvioitava, kuinka paljon päästöjä on vähennettävä vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi. Honkajoen, Kankaanpään, Siikaisten ja Pomarkun kaikki turvetuotantoalueet laskevat Karvianjoenvesistöön. Pomarkun Kyläkoski sekä Kynäsjoki on kunnostettu. Lisäksi Oravajoki-Ahlaisjoessa on kunnostussuunnitelmat valmiit. Vesistövaikutukset ulottuvat koko alapuoliseen vesistönosaan. Lisäksi kaikkia vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon useissa Karvianjoenvesistön osissa esiintyvän endeemisen taimenen ja jokihelmisimpukan elinolosuhteiden turvaaminen.
Ehdotusvaiheen suunnittelumääräyksen mukaan ”Turvetuotannon alueita suunniteltaessa on otettava huomioon valuma alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus sekä alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnittelemien ja toimenpideohjelmien tavoitteet.”. Mielestämme yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon jo turvetuotantoalueita varattaessa. Maakuntakaavatasolla tähän on mahdollisuus ja aluevarausten määrä tulee rajoittaa potentiaalisen yhteisvaikutuksen mukaan valuma-alueittain. Suunnittelumääräyksen mukaan ”Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden lukumäärää ja pinta-alaa on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa.” Yksittäisten turvetuotantoalueiden lupaprosesseissa yhteisvaikutuksia ei huomioida riittävässä määriin, eikä samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää näin ollen rajoiteta. Tätä taustaa vasten yhteisvaikutukset tulee huomioida nimenomaan jo maakuntakaavavarausten kokonaispinta-aloissa valuma-aluekohtaisesti, koska myöhempää arviointia samanaikaisesti käytössä olevista tuotantoalueista ei käytännössä tehdä.
Vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä kerrotaan, että ”ekologisen tilan ei oleteta huonontuvan nykyisestä luokittelusta osoitettujen turvetuotantoalueiden vaikutuksesta.”. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa oli saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, mutta valtaosassa Satakunnan vesistöjä vedentila on edelleen joko tyydyttävä tai jopa heikompi.
Suokohtaisesta aineistosta
Potentiaalisten turvetuotantoalueiden valintaprosessissa valikoitui turvetuotantoon pääasiassa sopivia kohteita ja luontoselvitysten jälkeen osa esitetyistä 2 luokan soista pudotettiin perustellusti pois. Jonkin verran ongelmallisia kohteita on kuitenkin edelleen jäänyt ehdotukseen uusiksi turvetuotantoalueiksi. Eräät kohteet sijaitsevat aivan Natura2000- ja soidensuojelualueiden tuntumassa. Tällaisten kohteiden päätyminen kaavaan olisi varsin outoa. Muutama esitetty alue sijaitsee aivan järven, lammen tai muun pienveden tuntumassa, eikä näille alueille tule osoittaa tuotantoa. Turvetuotanto muuttaa merkittävästi lähivesien vedenlaatua ja korkeutta, mikä vaikuttaa hyvin haitallisesti vesistöjen laatuun ja niiden ekologiseen tilaan. Muutamalla ehdotetulla kohteella on ojittamaton ja luonnontilansa kohtuullisesti säilyttänyt keskusosa kermirakenteineen, sekä hyvin säilynyt vesitalous. Nämä alueet eivät myöskään sovellu turvetuotantoon. Joidenkin ehdotettujen turvetuotantoalueiden vaikutukset veden laatuun ja mm. uhanalaisen taimenen ja jokihelmisimpukan elinolosuhteisiin vaativat edelleen erityishuomiota.
Kohde 15650, Honkajoki, Aittomäenkeidas. Kohteen vedet laskevat Karvianjokeen ja osa Saaresojaan. Ainakin Karvianjoessa esiintyy endeeminen taimenkanta ja mahdollisesti myös Saaresojassa. Alue on aivan Kuuskeitaan soidensuojelualueen tuntumassa ja veden virtaussuunnassa. Vaikutukset Kuuskeitaan ekologiseen tilaan sisältävät huomattavan riskin.
Kohde 15657, Honkajoki, Kuuskeidas. Vedet laskevat Rynkäjokeen, jossa on oma endeeminen taimenkanta.
Kohde 15705, Honkajoki, Paholamminkeidas. Kohteen vedet laskevat Karvianjokeen endeemiselle purotaimenelle kunnostetun Pitkäkosken yläpuolelle.
Kohde 15780, Honkajoki, Rupakistonneva. Kohteen vedet laskevat Rynkäjokeen, jossa on endeeminen taimenkanta.
Kohde 181, Kankaanpää, Rahkakeidas. Kohteen vedet laskevat Pikkujokeen, jossa on oma taimenkanta. Isokeitaan vieressä ei ole aiempaa turvetuotantoa.
Kohde 182, Kankaanpää, Isokeidas. Kohteen vedet laskevat Pikkujokeen, jossa on oma taimenkanta. Rahkakeitaan vieressä ei aiempaa turvetuotantoa.
Kohde 15791, Kankaanpää, Tahlasneva. Kohteen vedet laskevat Katajajärven kautta Sollahteen, joka on kunnostettu.
Kohde 15792, Kankaanpää, Markenneva. Kohteen vedet laskevat Katajajärven kautta Sollahteen, joka on kunnostettu.
Kohde 15799, Kankaanpää, Kortesneva. Kohteen vedet laskevat Ässälänjärven ja Vähäjoen kautta Leväsjokeen. Molemmat joet ovat kunnostettavissa.
Kohde 5219, Pomarkku,Huhtainsuo. Vedet johtavat Pistoslamminnevaan, joka on avoin ja ojittamaton kosteikko. Lisäksi vedet laskevat Oravajokeen, johon on olemassa kunnostussuunnitelma. Vesistövaikutukset hyvin kriittiset.
Kohde 15921, Merikarvia, Latoneva. Kohteen vedet laskevat Tuorijokeen, jota ollaan suunnittelemassa lohikalojen kutualueeksi. Kesäveden alhainen korkeus on ongelmallinen kalojen lisääntymisen ja poikasten kasvualueiden kannalta. Turvetuotannon vesistövaikutuksia ovat erityisesti vedenkorkeuksien ääripäiden voimistuminen ja veden laadun heikentyminen.
Kohde 15922, Merikarvia, Airoskeidas. Kohteen vedet laskevat ilmeisesti Latonevan kautta Tuorijokeen, jota ollaan suunnittelemassa lohikalojen kutualueeksi. Kesäveden alhainen korkeus on ongelmallinen kalojen lisääntymisen ja poikasten kasvualueiden kannalta. Turvetuotannon vesistövaikutuksia ovat erityisesti vedenkorkeuksien ääripäiden voimistuminen ja veden laadun heikentyminen. Rajauksen eteläpuolella sijaitseva osa on ojittamaton, puuton neva. Siellä on mahdollisesti luonnonarvoja, jotka tulee selvittää perusteellisesti. Ojitetulle alueelle sijoittuva turvetuotanto heikentää merkittävästi ojittamattoman alueen luonnonoloja ja vesitaloutta.
Kohde 108, Pori, Ulvila, Lutaneva. Kohteen vedet laskevat Sääksjärveen. Siikelinsuon Natura2000 (SAC) alueen vieressä. Vaikutukset Siikelinsuon alueeseen ja Lutalammi-nimisen pienveden läheisyys edellyttävät esityksestä luopumista.
Kohde 515, Pori, Rekikeidas. Vedet laskevat Sääksjärveen. Siikelinsuon Natura2000 (SAC) alueen vieressä. Kohteelle ei tule osoittaa turvetuotantoa todennäköisten merkittävien vaikutuksien johdosta. Lutalammin läheisyys edellyttää esityksestä luopumista.
Kohde 517, Pori, Muuraisneva. Vedet laskevat Sääksjärveen. Siikelinsuon Natura2000 (SAC) alueen vieressä. Kohteelle ei tule osoittaa turvetuotantoa todennäköisten merkittävien vaikutuksien johdosta
Kohde 15688, Siikainen, Isokeidas. Vedet laskevat Saaresojaan, jossa on mahdollisesti taimenkanta.
Kohde 31566, Ulvila, Isosuo. Samaa kokonaisuutta ehdotuksesta poistetun Kivijärvensuon kanssa. Pikkujärviä aivan suon tuntumassa. Ydinalue ojittamaton. Ei tule esittää turvetuotantoalueeksi, koska lähtökohtaisesti vesistöön ei tule tuoda lisäkuormitusta ennen kuin vesistössä on saavutettu vesipuitedirektiivissä ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi asetettu hyvä tila. Ehdotusvaiheen aineistosta käy myös ilmi, että alueen siirtyessä turvetuotantoon ei voida arvioida vesien johtamisen suuntaa. Sekä Joutsijärven (Harjunpäänjoen valuma-alue) että Sääksjärven lisäkuormitus on kestämätön vesien hyvän tilan saavuttamisen näkökulmasta. Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusraportin mukaan ”Harjunpäänjoen (35.14) valuma-alueella sijaitseva Joutsijärvi on Porin kaupungin vedenhankintavesistö. Isosuo sijaitsee Joutsijärven (35.143) ja Kullaan (35.142) vesistöalueiden rajalla, joten osa vesistä saattaa laskea Joutsijärveen. ”
Lisäksi hallinto-oikeudessa olevan, kaavaan selvitysalueena merkityn, Haukisuon vesien johtaminen on epäselvää. Haukisuonkin tapauksessa vedet johdetaan joko Joutsijärven suuntaan tai Sääksjärveen. Mahdollisesti molempiin. Näkemyksemme mukaan näistä varauksista tulee jo vesistöriskien perusteella luopua.
Aurinkoenergian tuotantoalueet
Aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoituskriteerit on ehdotuksessa valittu pääsääntöisesti hyvin.
Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet
Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden muuttaminen maisemallisesti tärkeiksi alueiksi ja suunnittelumääräyksen muuttaminen nykyiseen muotoonsa saattaa vaarantaa alueiden arvojen säilymisen. Alkuperäinen nimitys ja suunnittelumääräys oli parempi. Maakunnallinen status nostaisi alueiden arvot esiin, jolloin niiden tarjoamat mahdollisuudet huomattaisiin paremmin myös paikallisesti.
Erityisen tärkeää on, että Kokemäenjoen maisema-alue tulee nyt kaavaan yhtenä kokonaisuutena joen koko mitalta. Kokemäenjoen historialliset ja maisemalliset arvot ovat valtakunnallisesti merkittäviä eikä joen merkitystä koko maakunnalle voi liikaa korostaa. Jokimaisemaan liittyy oleellisesti sen varrella sijaitseva Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto ja Kauvatsanjokilaakso. Kokonaisuus tarjoaa ainutlaatuisen näkymän kulttuurimaiseman syntyhistoriaan ja kehitykseen. Alue on valittu myös yhdeksi Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen itsenäisyyden juhlavuoden luontokohteeksi (http://100luontohelmea.fi/).
Kari Ylikoski
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri