SLL Ulvilan ja SLL Satakunnan piirin mielipide Hissulanmäen maa-aines- ja ympäristölupaan
Ulvilan kaupungille
Suomen luonnonsuojeluliitto Ulvila ry. on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, jonka toiminta-alueena on Ulvilan kaupunki. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry on Satakunnan alueella toimivien liiton paikallisyhdistysten rekisteröity alueellinen kattojärjestö.
Esitämme mielipiteenämme,
- ettei Hissulanmäen maa-aines- ja ympäristölupaa tule myöntää.
- että hankkeelle on saatava vesilain mukainen vesilupa, eikä luvan myöntämistä voi harkita ennen sitä
- että jos maa-aines- ja ympäristölupa hyväksytään, ei töiden aloittamislupaa tule myöntää ennen lupa-asiaprosessin lopullista valmistumista
Mielipiteemme perusteeksi esitämme seuraavan:
- Miksi lupaa ei tule myöntää
Melu: Räjäytysten ja murskauksen melu aivan varmasti kantaa Joutsijärven yli maakuntakaavassa osoitetulle melutasoltaan hiljaiselle alueelle, minkä vuoksi maa-aineshankkeen voi katsoa sijoittuvan sen lähiympäristöön. Hyväksyessään luvan Ulvilan kaupunki toimii maakuntakaavan alueidenkäyttötavoitteita vastaan (Suunnittelumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen säilymiseen siten, että luonnon äänien ja hiljaisuuden kokeminen on mahdollista).
Luonto: Luontoselvitys, joka tehdään marraskuun ja tammikuun yhteensä kahtena päivänä on arvoton. Ollakseen pätevä selvityksen tulee tapahtua kohde huomioiden keväällä ja/tai kesällä. Kartoitettavan alueen tulee kattaa sen luonnon, johon maa-aineshanke voi haitallisesti vaikuttaa, siis satoja metrejä hankealueen ympärillä.
Emme ala kuormittaa päätöksentekijää tai hankkeesta vastaavaa luontohavainnoillamme. Jos hakemuksia ei lisätiedoilla täydennetä, se tulee hylätä. Luontoselvityksessä väitetään, ettei hankealueen lähellä ole arvokkaita luontokohteita (”Lähialueilla ei ole tiedossa olevia metsälakikohteita.” (Yhteislupahakemus, s. 3)). Jo tietokoneen käytöllä selviää Suomen metsäkeskuksen metsään.fi-palvelusta, että 450 m päässä on metsälain tarkoittama, pienvesien välittömät lähiympäristöt –luokitukseen kuuluva luontokohde.
Kiinnitämme huomiota valitettavan yleiseen ja hyvin kielteiseen käytäntöön, jolla toiminnanharjoittaja etukäteen heikentää kohdealueen luontoarvoja yrittäen näin saada edellytykset luvalle paremmaksi – luontoarvothan on jo menetetty. Hankealueelle on tehty avohakkuuta koskeva metsänkäyttöilmoitus v. 2013 (emme tiedä, oliko alueen omistaja sama kuin nykyinen), ja avohakkuun jälkeen alueen valmistelu maa-aineksenottoa varten on alkanut.
Ainoaksi luontoselvityksen ansioksi voitaneen lukea, että Winnovan metsäopistoyksikössä (alle kilometrin päässä suunnitellusta ottoalueesta) koulutetaan luontokartoittajia. Kohteelle voivat opiskelijat tutustua selvityksen kanssa saadakseen käsityksen, miten luontoselvityksiä ei ainakaan pidä tehdä.
Vesi: Suunniteltu maa-ainesalue on niin lähellä vesihuollon ja virkistyksen kannalta merkittäviä vesistöjä, että hanke tarvitsee vesilain mukaisen vesiluvan. Sitä ei toiminnanharjoittaja ole tiettävästi hakenut.
Hakijan selvitysten mukaan ”Hankkeen alueella tai sen lähiympäristössä ei ole tiedossa olevia arvokkaita pienvesiä, merkittäviä vesistöjä..” (Yhteislupahakemus, s. 8). Siitä ei löydy mainintaa, että aineksenottoa suunnitellaan reilun kilometrin päähän Joutsijärvestä. Järvi on Porin (ja kohta myös Ulvilan) n. sadan tuhannen asukkaan raakavesilähde pitkälle tulevaisuuteen. Pääosa ottoalueen pintavesistä valuu Ahmauksenojan kautta järveen. Ahmauksenojan vesistö on 29 km2 laajuinen. Nimestään huolimatta Ahmausoja on vesilain tarkoittama puro.
Hakemuksessa esitellään vain pintavesien selkeyttämistä. Vesistöihin kulkeutuvia kemikaaleja ei tarkastella. Toiminnassa käytetään huomattavia määriä räjähdysaineita, joiden rehevöittävät typpipäästöt väistämättä kulkeutuvat Ahmausojan kautta Joutsijärveen ja sen alapuoliseen Harjunpäänjoen vesistöön. Näistä päästöistä ei esitetä minkäänlaista arviota, ei myöskään esitetä päästöjen vähentämis- tai seurantatoimenpiteitä. Vertailukohtana voidaan esittää Aluehallintoviraston Dragon Miningille 17.2.2021 myöntämä ympäristölupa Huittisissa sijaitsevan Jokisivun kaivoksen toiminnan muuttamiselle (päätös 51/2021, Dnro ESAVI/43764/2019). Kaivoksen toiminta käsittää ainoastaan louhinnan ja murskauksen, minkä jälkeen malmi kuljetetaan rikastettavaksi muualle. Toiminta on siis rinnastettavissa Hissulanmäelle suunniteltuun maa-aineksen louhintaan.
Vastaavia huomioita voi esittää myös poltto- ja voiteluaineiden käytöstä, pölyn sitomiseen liittyvästä suolaamisesta ym. Peruskalliosta ei kovasti haitta-aineita liukene, mutta jos se murskataan kivituhkaksi ja karkeammiksi jakeiksi, tilanne voi olla toinen.
Selvityksessä todetaan valumien suunnaksi Ahmausoja ja Joutsijärvi. Joutsijoki, jonka kalataloudellinen kunnostus on meneillään, saa vetensä Joutsijärvestä ja vähäistä ojaa myöten myös suoraan suunnitellulta ottoalueelta.
Joutsijärveä uhkaa jo tällä hetkellä rehevöityminen. Lisäkuormitus ei ole mitenkään hyväksyttävissä, koska se heikentää myös alapuolisen vesistön tilaa. Hakijalta tulee vaatia selvitys arvioiduista typpipäästöistä ja toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi sekä ehdotus tarkkailuohjelmaksi. Selvityksen pohjalta hakijan tulee hakea lupaa myös edellä mainituille päästöille.
Asutus ja liikenne: Maa-ainesoton selvitykset jättävät huomiotta, että puolentoista kilometrin päässä on Koskin kylätaajama. Lähes kaikki alueelta lähtevä maa-aines tulisi kuljetettavaksi taajaman läpi tietä, joka on kylän koulua käyvien lasten koulutie. Jo ennen aineksenottoakin nopeus tiellä on rajoitettu neljään kymmeneen kilometriin tunnissa.
Keskimääräarvio kuljetuksista on 16 (ilmeisesti edestakaista) käyntiä/vrk. Normaalisti toiminta ottoalueilla on jaksottaista: Murskausta harjoitetaan osan vuotta, ja kuljetuksia tulee, kun maa-ainesta saadaan myytyä. Jos lupa myönnetään, tulee päiviä, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan, mutta niiden vastapainoksi vuorokausia, jolloin raskas liikenne kylän läpi on jatkuvaa.
- Jos lupa kuitenkin myönnetään
Yhteislupahakemuksesta puuttuu monia luvanmyöntäjän ja veronmaksajien oikeudet turvaavia elementtejä, jotka lupaan tulee kirjata. Töiden aloittamislupaa ei tule myöntää. Jos hakemus hyväksytään, ei toiminnasta ja maisemoinnista saa tulla ympäristövauriota tai kustannuksia veronmaksajille.
Toiminnanharjoittajalla tulee olla ympäristövahinkovakuutus, joka kattaa vakavimmankin ympäristövaurion korjaamisen. Luvan myöntäjällä tulee olla mahdollisuus arvioida sen riittävyyttä ja valvoa sen voimassa oloa.
Toiminnanharjoittajan tulee osoittaa riittävä vakuustalletus, jolla varmistetaan alueen palauttaminen aineksenoton jälkeen kelvolliseen tilaan.
Työt ja kuljetukset alueella tapahtuvat toiminnanharjoittajan tilaamien urakoitsijoiden toimesta. Töiden ketjuttaminen urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille heikentää ympäristövastuuta ja lisää vastuiden välttelyä. Luvassa tulee olla ehto, että toiminnanharjoittaja on vastuullinen kaikista aineksenoton luonto- ja ympäristövahingoista riippumatta siitä, kenen tuottamusta ne ovat.
Toiminnan tarkkailu tulee tilata esteettömältä taholta. Aineksenoton suunnitelmat laatineen KV Ympäristökonsultointi tmi:n pätevyys tarkkailuun saattaa olla hyvinkin korkea, mutta itse suunnitelman tehneenä se ei voi olla tarkkailija. Valvonnan pitää tulla Ulvilan ympäristötoimen vastuulle sen tilaaman asiantuntijan toimesta ja toiminnanharjoittajan maksettavaksi. Luvassa tulee tarkkaan määritellä, millaisessa tilanteessa työt alueella keskeytetään, miten korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään ja miten toiminnanharjoittaja niistä vastaa vakuutuksellaan ja vakuustalletuksellaan. Luvassa tulee olla myös Ulvilan kaupungin edun turvaava teksti koskien tapauksia, jossa alueen omistaja vaihtuu tai menee konkurssiin.
Aineksenotto ja siihen liittyvä liikennöinti on ollut osasyy haitallisten kasvikunnan vieraslajien leviämiseen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, ettei toiminnallaan lisää ongelmaa, ja että alue aineksenoton päätyttyä on haitallisista vieraslajeista vapaa.
- Muita huomioita
Maa-ainesasiassa on Porin kaupunki osallinen, ja sen mielipidettä tulee asiassa kuulla. Porin kaupungin toiminnalle Joutsijärven vedenoton järjestämiseksi ja vedenlaadun ylläpitämiseksi maa-ainespäätöksellä on suuri merkitys. Porin (ja myös Ulvilan) kaupunki on järjestänyt alueelle virkistyspalveluita ja retkeilyreittejä. Porin kaupungilta on juuri valmistunut selvitys sen omistaman suuren Tammen tilan yleishyödyllisen metsien käytön vaihtoehdoista tulevalle 50 vuodelle.
Maakunnalle ratkaisevan tärkeän raakavesilähteen tulee saada ansaitsemansa huomio, veden laadun turvaamiseksi ja ympäristössä tapahtuvan elinkeinotoiminnan reunaehdoksi ja ennakoitavuuden parantamiseksi. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Ulvila ry. ja SLL Satakunnan piiri ry. esittävät, että Joutsijärven alueelle laaditaan yleiskaava, jolla sovitellaan matkailun, virkistyksen, luonnon, elinkeinotoiminnan, luonnonvaratalouden (mukaan lukien vesi) ja paikallisyhteisöjen keskinäiset suhteet.
Suomen luonnonsuojeluliitto Ulvila ry.
Ilpo Koppinen, puheenjohtaja Raimo Hakila, sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry.
Seppo Varjonen, varapuheenjohtaja Karri Jutila, aluesihteeri