Mielipide Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta koskevasta osayleiskaavasta

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuuliteollisuusaluetta Porin Tahkoluodon edustan merialueelle. Porin kaupunki on pyytänyt mielipiteitä hankkeen kaavasta. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri toteaa seuraavaa.

Luonnonsuojelupiiri kannattaa saasteetonta, uusiutuvaa ja kotimaista energiantuotantoa. Sellaisena tuulivoimaa voi sijoittaa lähelle kuluttajia, mikä on yhteyksien rakentamisenkin kannalta järkevää. Nyt käsillä olevassa suunnitelmassa tuuliteollisuusalue kuitenkin kahdessa vaihtoehdossa sijoitetaan keskelle kansallispuistoa yli viiden kilometrin päähän lähimmästä kuluttajasta. Luonnonsuojelupiirin näkemyksen mukaan todellisia vaihtoehtoja ei ole etsitty.

Vuonna 2017 Tahkoluodon edustalle rakennettiin 11 merituulivoimalaa, joiden napakorkeus on alle sata metriä. Käsillä olevasta hankkeesta kirjoitetaan ”laajennuksena”. Tämä on jokseenkin harhaanjohtavaa kun kyseessä on nelinkertainen määrä voimalaitoksia, jotka ovat kolme kertaa suurempia kuin jo rakennetut. Alue olisi maamme laajimpia teollisuusalueita ja se ulottuisi lähelle Suomen aluevesirajaa.

Selkämeren kansallispuisto perustettiin vuonna 2011. Kansallispuistojen perustamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat luonnonmaisemat (”Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä”, Luonnonsuojelulain § 8) ja niiden arvo matkailulle. Suunnitellut 300-metriset tuulivoimalat muodostaisivat hallitsevan maisematekijän Olkiluodosta pohjoiseen ja ne näkyisivät koko Satakunnan rannikolla, satakunta kilometriä Rauman etelärajalta Merikarvian pohjoisrajalle.

Tuulivoimaloiden haittatekijöinä mainitaan usein ”melu”. Tuulivoimalan ääni on huminaa, jonka voimakkuus on samaa luokkaa (35-45 dB) kuin tuulessa kohiseva puusto tai vesi. Luonnonympäristössä se kuitenkin erottuu jatkuvana mekaanisena äänenä. Taajamaoloissa ääni hukkuu liikenteen ja ilmastoinnin alle eikä erotu. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on kirjattu ”Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja”. Nurinkurisesti nyt suunnitellut tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle asutuksesta alueille, joissa niiden ääni erottuu ja aiheuttaa haittaa. Luonnonhiljaiset alueet ovat katoava luonnonvara, joka on joissakin maakuntakaavoissa uusiutumattomaksi luonnonvaraksi kirjattu. Vesiympäristössä maisemahaitan ohella äänihaitta leviää pinnan yllä poikkeuksellisen kauas. Tuulivoimaloiden äänen tiedetään karkottavan kaloja ja nisäkkäitä. Kutu- ja vaelluskalojen kantojen turvaaminen ja vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää, eikä niitä pidä vaarantaa tämänkaltaisella kokeilulla, joka voidaan toteuttaa ekologisemmin ja ekonomisemmin kuivalla maalla lähellä kuluttajia.

Jo nykyisen ”pienen” merituulivoimala-alueen maisema Kallosta pohjoiseen, Selkämeren kansallispuiston suuntaan, ei tuo katsojalle mielleyhtymää kansallispuistosta vaan teollisuusalueesta.

Osayleiskaavan luonnoksessa todetaan, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset:

1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7. ympäristöhaittojen vähentäminen;

8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri toteaa kohdista:

1. Suunnitelman alue sijaitsee erillään yhdyskuntarakenteesta, epätaloudellisesti ja heikentää luonnonalueen ekologiaa.

2. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ei ole hyödynnetty.

3. Sähkön käyttäjät sijaitsevat muualla.

4. Suunnitelma-alue on hankalasti huollettavaa avomerialuetta (vrt. peltoaukeat) ja heikentää entisestään ahdingossa olevaa kalataloutta.

5. Suunniteltu alue muuttaisi kansallispuiston teollisuusmaisemaksi ja lisäisi merkittävällä tavalla teollista melua saariston virkistys- ja suojelualueilla.

6. Kunnan elinkeinoelämä sijaitsee muualla.

7. Hanke lisäisi ympäristöhaittoja – hävittäisi luonnollista pohjaa, muuttaisi lintujen muuttoreittejä (Pori on valtakunnallisesti tärkeä lintumatkailukohde) ja toisi teollisuusmelun luontoalueille.

8. Alue ei ole rakennettua ympäristöä, maisema hävitettäisiin ja luonnonarvot alenisivat.

9. Porin saariston tärkeiden virkistysalueiden (Enskerit, Reposaari, Kallo, Outoori) arvo alenisi.

SLL Satakunnan piiri kannattaa nyt annetuista suunnitelmavaihtoehdoista VE0:a. Tuulivoimalle kaavoitettua merialuetta ei pidä laajentaa, ja tuulivoiman sijasta merialueelle sopivat aaltovoimalat. 40 tuulivoimalaa mahtuisi kilometrin välein sijoitettuna Poria ympäröiville peltoaukeille ja valmiiksi raivattu alue jatkuu 200 kilometriä Porista Helsinkiin. Voimaloiden ei myöskään tarvitse olla utopistisen suuria – jo 1990-luvulla Reposaaressa tuotettiin kahdella alle satametrisellä sähköä yhtä paljon kuin saaren tuhatkunta asukasta kulutti. Useissa kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, että terveyshaittojen ja tuulivoimaloiden välillä ei ole yhteyttä, ja että tuulivoimaloihin suhtaudutaan kielteisesti siellä, missä niitä ei ole ja myönteisesti siellä missä niitä on naapurustossa. Laissa ja säädöksissä ei ole esteitä sille, että tuulivoimaloita rakennettaisiin lähelle kuluttajia.

Luonnonsuojelupiiri myös huomauttaa, että ”tuulipuisto” ei ole puisto vaan teollisuusalueen viherpesua. Valmistumassa olevassa Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiassa viherpesua pidetään kielteisenä asiana.

Ilpo Koppinen Karri Jutila

puheenjohtaja aluesihteeri

Suomen luonnonsuojeluliitto, Satakunnan piiri