Ulvilan Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavan kaavaluonnos

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. ja SLL Ulvila ry. kiittävät mahdollisuudesta lausua otsikon aiheesta.

Huomioita

Useassa kohdassa kaavaselostusta mainitaan: ”Aurinkovoimala edistää myös kaupungin tavoitetta vihreän siirtymän investointien ja toimien tukemisesta.” Vihreän siirtymän periaatteisiin kuuluu luontoarvojen säilyttäminen. Tällä kaavalla suunnitellaan laajaa teollisuusaluetta, josta poistetaan happea tuottava ja hiiltä sitova metsä, eikä sitä voi mainostaa vihreänä siirtymänä kuin ironisessa mielessä (vihreä siirretään pois). Niinikään kaavassa käytetään teollisuusalueesta nimitystä ”aurinkopuisto”, mikä on räikeää viherpesua eikä kuulu kaavatekstiin. Puusto päinvastoin poistettaisiin voimala-alueilta. Edelleen: Hankkeen mainitaan toteuttavan kestävää kehitystä (mm. kpl 7.1). Teollisuusalueen tieltä kuitenkin raivataan pois laajoja luontoalueita, ei kestävästä kehityksestä voida kirjoittaa. Myös tavoite energiaomavaraisuudesta mainitaan toistuvasti: se on jo saavutettu.

Sivulla 7 perustellaan: ”Suunniteltu aurinkovoimala lisäisi kotimaisen aurinkovoiman tuotantoa huomattavasti. Tämä edistäisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisia tavoitteita energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamisesta sekä uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä”. Aurinkovoimala ei turvaa sähköntuotantoa talvella, jolloin suomalaiset sitä tarvitsevat. Lisääntyvää sähköntuotantoa kuluttamaan on rakennettava kokonaan uudenlaisia tehtaita.

Edelleen: ”Aurinkovoimalahankkeen tavoitteena on myös toteuttaa tuotannollisesti ja teknis-taloudellisesti kannattavan suuruinen aurinkovoimala hahmottaen sekä minimoiden voimalasta aiheutuvat haitat lähialueen asukkaille, ympäristölle ja elinkeinotoiminnalle sekä muille osallisille”. Saasteettomat sähkövoimalat on mahdollista rakentaa kuluttajien luokse valmiiksi raivatuille alueille – kaava ei yritä minimoida haittoja asukkaille ja ympäristölle. Jättivoimaloiden sijaan järkevää aluesuunnittelua on toteuttaa uusiutuva sähköntuotanto hajautettuna taajama-alueille. Tällöin se myöskin toteuttaisi valtakunnallisia alueidenkäytön sekä kaavalainsäädännön tavoitteita. Vaihtoehtona voisi olla myös esimerkiksi maanviljelyn ja aurinkosähkön yhdistäminen, mikä mahdollistaisi metsien säilyttämisen hiilinieluna. Kaavaselostuksessa alueidenkäyttötavoitteet on käännetty nurinkurisesti tukemaan liikeyrityksen hanketta:

• Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen – suunnittelualue on sijoitettu rakentamattomalle alueelle etäälle kuluttajista.
• Tehokas liikennejärjestelmä – suunnittelualue on sijoitettu rakentamattomalle alueelle etäälle toimivista yhteyksistä.
• Terveellinen ja turvallinen elinympäristö – aurinkovoimala on turvallinen ja niitä on rakennettu runsaasti asuintalojen katoille. Suunnitelmassa teollisuusalueella rajataan pois laaja alue talous- ja moninaiskäytössä olevia elinympäristöjä.
• Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat – suunnitelmassa hävitetään laaja alue luontoympäristöä sen sijaan, että se tukeutuisi kulttuuriympäristöön.

Teollisuushanketta varten laadittiin parissa vuodessa useita luontoselvityksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palautteesta numero 19 voidaan lukea, että alueelta löytyy uhanalaisia pesimälintuja enemmän. Sivulla 44 mainitaan sudesta: ”Voi olla harhaanjohtavaa ajatella, ettei jollain alueella olisi susia, jos havaintoja ei ole tehty”. Petoeläimet välttelevät ihmistä ja erityisen hyvin sen tekevät suurpedot, joten mainitunlainen ajattelu on harhaanjohtavaa. Samoin on selvää, että laajoilla aidatuilla teollisuusalueilla kaava ajaa hirvieläimiä ja suurpetoja enemmän kosketuksiin ihmisten kanssa.

Paitsi että kaava kiihdyttää metsäkatoa, kaavoitusalue katkaisee maakunnallisesti arvotetun viherkäytävän. Luontoselvityksistä ilmenee, että tämä kaavoitusaluen itäosan läpi rajattu viheryhteys ulottuu lännemmäksi, koko kaava-alueelle. Koska saasteettomalle sähkövoimalalle on mahdollista löytää valmiiksi raivattu rakennusalue, osayleiskaavasta on syytä luopua.

Kappaleessa 11.12 mainitaan: ”Aurinkovoimala vähentää toteutuessaan kasvihuonekaasupäästöjä ja savukaasupäästöjä korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna.” Väite on virheellinen. Aurinkovoimala tuottaa sähköä saasteettomasti, mutta ilmaa se ei puhdista. Osayleiskaavassa voimalahanketta ei ole nimetty korvaamaan jotakin polttovoimalaa: sen sijaan sen tieltä hävitetään laaja luontaisesti uusiutuva hiilinielu ja -varasto. Ilmastovaikutus on täten negatiivinen ja tulkinta kappaleessa harhaanjohtava.

Suurvoimalahanketta ei pidä edistää ennen kuin alalle on saatu valtakunnallinen ohjeistus. Voimalahanketta leimaa kiire ja väliaikaisuus. Sitä yritettiin vauhdittaa suunnittelutarveratkaisuna ja osayleiskaavassa mainitaan, että voimalatoiminnan loputtua materiaalit pyritään kierrättämään ja alue metsitetään, ikäänkuin sen jälkeen sähköä ei tarvittaisi. Järkevämpää on säilyttää metsä ja toteuttaa saasteettoman sähkön hankkeet valmiiksi raivatuilla alueilla vihreänä siirtymänä, jonka periaatteisiin kuuluu luontoarvojen säilyttäminen.

Kaasmarkun ja Harjunpään aurinkovoimaloihin liittyvät päätökset tulee käsitellä kokonaisuutena. Maankäytön päätösten paloitteleminen osiin hämärtää kokonaisuuden hahmottamista ja heikentää kansalaisyhteiskunnan motivaatiota vaikuttaa päätöksiin. Yhdistysten kanta nyt esillä olevaan asiaan tulee julki myös lähettämissämme naapurialuetta koskevissa lausunnoissa tai mielipiteissä.