Satakunnan luonto

Satakunnan luonto pähkinänkuoressa

Satakunnan luonnon kivijalassa on peruskallion läpi alle kaksi miljardia vuotta sitten tunkeutuneita rapakiviä, diabaaseja ja päälle kerrostunutta hiekkakiveä. Ensinmainitut muodostavat lukuisia kohoumia maakunnassa, kun taas hiekkakivi on jääkausiaikana kulunut matalalle. Viime jäätiköitymisen lopulla Kokemäenjoen laaksossa vastakkaiseen suuntaan virrannut jäätikköjoki kasasi hiekasta harjun, jota viime vuosisatojen rantavoimat ovat paljolti levittäneet ja tasoittaneet. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on Satakunnan alavalla rannikolla erikoinen luonnonilmiö. Se on luonut mm. Suomen korkeimman dyynin, 19 metriä ympäristöstään kohoavan Yyterin Keisarinpankki sekä kotoperäisen kasvilajin, pohjanlahdenlauhan (Deschampsia bottnica). Keisarinpankin ovat rantavoimat (aallot, jää ja tuuli) kasanneet 500 viime vuoden kuluessa. Pohjanlahdenlauhaa löytää rannikon vesirajasta.

Pohjois-Euroopan suurin jokisuisto, Kokemäenjoen suisto sijaitsee Porissa ja on jo vuosisatoja ollut valtakunnan kasvi- ja lintututkimuksen kohteena. Nykyään laajalti suojellulla alueella on monta lintutornia, jotka keväällä ja syksyllä vetävät luontomatkailijoita laajalti eteläisestä Suomesta.

Kermikeitaat ovat satakuntalainen suoerikoisuus. Rahkanevakestustat ovat useita metrejä reunarämeitä korkeammalla. Vetiset kuljut ja kuivat mättäät (kermit) ovat ryhmittyneet samankeskisesti suon keskuksen ympärille vedenvirtaussuunnan mukaan. Kermikeitaiden arvellaan muodostuneen 2000-3000 vuoden aikana kun ilmasto viileni ja routailmiöt voimistuivat.

Satakunnan piirin ääret ovat:

  • N – Honkajoen Rahkakeidas
  • E – Punkalaitumen Tuoreenkulma
  • W – Rauman Länsipuda (mantereella Urmluoto)
  • S – Euran Koskenmäki
  • maantieteellinen keskipiste – Kullaan Korkeamäki

Piirin alueella sijaitsee neljää kansallispuistoa:

  • Isosuon (Huittinen) ja Puurijärven (Kokemäki) kansallispuisto kokonaan
  • Selkämeren kansallispuiston pohjoisosa (Rauma, Pori & Merikarvia)
  • Lauhanvuoren kansallispuiston eteläkärki (Kankaanpää). Lauhanvuori on myös Geopark-alue.
  • Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston lounaiskulma (Kankaanpää)

Satakunnan maakuntatunnukset ovat:

  • kivilaji: hiekkakivi (maassamme harvinaista kerrostumakiveä)
  • kasvi: Hippophae rhamnoides (tyrni – Pohjanlahden C-pakkaus)
  • kala: Lampetra fluviatilis (nahkiainen – ei itseasiassa ole kala, vaan ympyräsuisten luokkaa)
  • nisäkäs: Castor fiber (euroopanmajava – Satakunnan ja Tornionjokilaakson latuskahäntä)
  • lintu: Parus caeruleus (sinitiainen – koreilee Satakunnan sinikeltaisissa väreissä)