Tarinaharjun keuhkoparantola
Taistelu tuberkuloosia vastaan alkoi maassamme viime vuosisadan alussa. Tautia pidettiin kohtalona ja jos sen sai, olivat paranemisen mahdollisuudet miltei olemattomat. Keuhkotaudin varsin huomattava leviäminen alueellamme johti Pohjois-Savon Keuhkotaudin Vastustamisyhdistyksen perustamiseen maaliskuussa 1908.
Yhdistyksen rahavarojen karttuessa pysyvän keuhkotautiparantolan rakentaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi. Kuopiolaiset tohtorit Eva Piispanen, J.V. Johnsson ja A.J. Hällström etsivät Kuopion ympäristöseuduilta tarkoitukseen sopivaa paikkaa. Eräällä etsintäretkellä tohtorit hiihtelivät Siilinjärven aseman läheisyydessä. He nousivat harjulle, ihastuivat näköalaan ja ihmettelivät, kuinka oivallisesti tämä harju sopisikaan parantolan alueeksi.
Retkeilijät poikkesivat lämmittelemään harjun etelärinteellä olleeseen mökkiin, jota paikkakuntalaiset kutsuivat omistajien mielestä vähemmän mairittelevasti Tarinan mökiksi. Pian tohtoreille selvisi syy nimen takana: mökin emäntäväen sananvuolaus paljasti hetkessä nimen historian. Mökistä lähdettyään joku tohtoreista kertoman mukaan liukui päistikkaa jyrkän harjun allaolevaan notkoon. Uppuroidessaan kinoksessa hän yritti johtaa nauravien tovereidensa ajatukset toisaalle huomauttamalla: ‘Olipa se tosiaankin tarinainen harju!’.
Sairaalan ensimmäiset potilaat vastaan otettiin 15. lokakuuta 1931. Kaikkiaan sairaalaan valmistui 163 potilaspaikkaa.
Lähde: HIEKANPÖLLÄKKÄÄ, Anu Rissanen ja Seppo Timonen
__
TIESITKÖ TÄMÄN?
Miksi keuhkoparantolat rakennettiin mäntykankaiden läheisyyteen?
Hiekkapohjaiset mäntykankaat imevät kosteutta saaden ilman tuntumaan kuivalta ja helpolta hengittää. Ne ovat yleensä suojassa kovilta tuulilta ja sumulta. Parantoloiden yläkerroksessa oli yleensä laaja parveke, jonne potilaat vietiin vuoteisiin peitettyinä hengittämään mäntykankaiden suotuisan mantereista ilmaa. Alustana mäntykangas on pehmeää kävellä. Koivikkoon verraten jäkälää ja aluskasvillisuutta on vähäisesti. Tikkalinnuista suurin palokärki on alueen linnuista tunnetuimpia. Ravinnokseen se etsii hevosmuurahaisia puiden runkoja hakkaamalla ja samalla tekee pesäkoloja muille linnuille. Runkojen kanto-osaan hakattuja suuria koloja luullaan usein karhun tai mäyrän tekemiksi.
TEHTÄVÄ!
Kerro oma luontotarinasi.
Ota tarinaa kuvaava valokuva ja julkaise se kertomuksesi kanssa Instagramissa.
Tägää/liitä tekstiin Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistyksen luontorastikohteen tunnus: #SLSYluontotarina
Kuvat julkaistaan myöhemmin luontorastipolku tarinan yhteydessä yhdistyksen sivuilla.