Rautalammin kirkonkylältä noin kolme ja puoli kilometriä luoteeseen sijaitseva Kilpimäki on monella tapaa merkittävä paikka. Sieltä avautuvat upeat näköalat, ja paikkaan liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja.
Aivan Rautalammin korkeimpien mäkien tasalle Kilpimäki ei yllä, mutta sijoittuu puoli metriä vaille kaksisataametrisenä kunnioitettavalle kuudennelle sijalle, eikä lopultakaan jää korkeimmista huipuista jälkeen viittätoistakaan metriä. Kirkonkylän lähialueen mäistä se on korkein.
Kilpimäen kallioperä on kvartsimontsodioriittia. Kupolimaisella laella erottuu mm. silokallioita sekä laatoiksi lohkeilevia kalliopintoja. Mäen pohjoispuolisko on eteläosaa jyrkempi.
Kilpimäki kohoaa Rautalammin keski- ja eteläosaa halkovan jylhän vuorimaan koillisreunalla ja lähellä varsin laajoja reittivesiä. Pudotusta parisen kilometrin etäisyydellä sijaitseviin Hanka- ja Konneveteen kertyy runsaat sata metriä. Kilpimäeltä avautuukin komeita maisemia toisaalta avaraan pohjoisen ja lännen suuntaan, toisaalta taas etelä- ja itäpuoliseen kumpuilevan metsäiseen mäki- ja vuorimaahan. Laelle näkyy myös Rautalammin kirkonkylä, mm. osa sen pääraittia.
Kilpimäen maineesta näköalapaikkana tunnetaan tieto jo runsaan vuosisadan takaa. Savo-Karjala-lehdessä v. 1891 (no 65) muuan kirjoittaja toteaa paikalla käytyään: ”Siellä on laaja ja ihana näköala joka ilman suunnalle”.
Kuva: Kilpimäen laen länsiosasta avautuu laaja näkymä lännen suuntaan. Keskellä ja vasemmalla siintävät Etelä-Konneveden suuret selät. Syvyyttä maisemalle antaa oikealla kohoava Mustikkamäki.
Kuva: Kilpimäeltä koilliseen avautuvassa maisemassa keskeistä osaa näyttelevät Mustikainen ja Rautalampi saarineen ja niemineen. Kauempana metsätaipaleiden takana erottuu monia muita vesiä.
Kilpimäki kuuluu Struven ketjuna tunnettuun 2820 kilometrin pituiseen Mustalta mereltä Jäämerelle kiemurtelevaan kolmiomittausketjuun. Ketjun mittauspisteistä käsin mitattiin ja tarkennettiin v. 1816–1855 maapallon koko- ja muotosuhteita. Nimensä ketju on saanut saksalaissyntyisen venäläisen tähtitieteilijän Friedrich Georg Wilhelm Struven (1793–1864) mukaan.
Suomessa Struven ketjun mittauspisteitä perustettiin 83 paikalle. Aivan erityistä merkitystä Kilpimäellä oli yhtenä astronomisista mittauspisteistä. Koko Euroopassa näitä pisteitä oli kolmetoista, niistä Nyky-Suomen alueella vain kolme: Enontekiön Stuorrahanoaivi, Tornion Alatornion kirkko sekä Rautalammin Kilpimäki.
Kilpimäellä heinäkuussa v. 1835 tehdyistä mittauksista vastasi Struven assistentti ja sittemmin Helsingin yliopiston tähtitieteen professoriksi kohonnut Fredrik Woldstedt (1813–1861). Tähyttävinä taivaanrannassa siinsivät ketjun lähimmät mittauspisteet: Konneveden Silmutmäki, Vesannon Vesamäki sekä Karttulan Honkamäki. Matkaa Kilpimäeltä Silmutmäelle on 23, Vesamäelle 35 ja Honkamäelle peräti 40 kilometriä. Muistona tehdyistä mittauksista Kilpimäen laella on nähtävillä joitakin kallioon koverrettuja merkintöjä.
Struven ketjun pisteistä 34 on hyväksytty UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Suomessa näitä kohteita on kuusi – Keski-Suomea niistä edustaa vain Korpilahden Oravivuori. Kaikkia maamme Struven ketjun mittauspisteitä suojelee kuitenkin muinaismuistolaki.
Nykyisin Kilpimäen laella sijaitsee runsaan sadan metrin korkuinen linkkimasto. Laelle johtaa ajokelpoinen tie, ja toinen tie nousee länsirinteellä sekin laen tuntumaan. Linkkimaston tasanteelta mittauspisteelle johtavat puuportaat on Sisä-Savon luonnonystävät ry:n aloitteesta uusittu kunnan YTY-töinä.
Kuva: Kilpimäki on helppo tunnistaa korkeasta linkkimastostaan. Haapavuoren sekä Mustikka- ja Kilpimäen muodostama mäkiryhmä näkyy kauas eri tahoille, kuten kuvassa Etelä-Konneveden Mäkäräniemeen.
Valokuvat, copyright: Jorma Knuutinen
