Kaivoshanke tuhoisa luonnolle

Sokli saastuttaisi ainutlaatuisen vedenjakajaseudun.

Sompion Luonnonystävät ry (SLL:n jäsenyhdistys) pitää Yara Suomi Oy:n Soklin fosforikaivoshanketta Savukoskella turmiollisena luonnolle. Hanke uhkaa elämänvirtaamme Keminjokea sekä Tuuloman vesistöön kuuluvaa Nuorttijokea.

Mielestämme koko karbonaattimassiivi on myrkkypaketti, joka on viisasta jättää maan alle jatkossakin. Malmion päällä oleva moreenikin sisältää PIMA-arvoja ylittäviä pitoisuuksia muun muassa nikkeliä. Nikkeli voi kertyä poroihin niiden ravinnon ja juomaveden kautta. Poronhoito on alueen vanhin ja vahvin elinkeino. Poron ravintoketjut ovat lyhyitä ja ympäristömyrkyt kerääntyvät herkästi niiden talviravintoon, jäkälään ja luppoon.

Syvässä kanjonissa virtaava Nuorttijoki on perhokalastajien paratiisi. UKK-puiston läpi virtaava jokiosuus on suojeltu myös Naturassa “Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit” -luontotyyppinä. Sen tunnuslaji, järvitaimen tekee vaelluksensa Venäjän puolelle, Nuorttijärveen. Poikaset kasvavat pikkupuroissa, kuten Sokliojassa, jonka valuma-aluetta kuivatettaisiin rajusti ja uomaa siirrettäisiin liki kahden kilometrin matkalta.

Nuorttijoen lohikannan palauttamistoimet ovat alkaneet. Nuorttin virtaaman pieneneminen, kun vettä pumpattaisiin jätevetenä Kemijokeen, ja maamassoista valuvat haitta-aineet estäisivät lohen pääsyn entiselle kotijoelleen.

Sompion Luonnonystävät pitää hirveänä luonnontilaisten Kemijoen latvavesien saastuttamista Soklin jätevesillä. Kemijokeen laskettaisiin vuosittain yli miljoona tonnia sulfaattia, josta suurin osa kemikaaleista. Sulfaatti on haitallista erityisesti pohjaeläimille. Kaivosyhtiön mukaan se on ongelmaton virtavesissä. Vuosittain jokeen laskettaisiin 10 tonnia fluoridia, jota kaivosyhtiö pitää vaarattomana aineena jokiluonnossa.

Soklissa on maamme toiseksi suurin uraanivaranto sekä maailman toriumpitoisin fosforimalmio. Myös louhittava malmi sisältää näitä aineita. Yvassa nämä myrkylliset raskasmetallit ovat kulkeneet vapaamatkustajina. Rikastusprosessin mukana kulkisi vuosittain useampi sata tuhatta kiloa uraania ja toriumia. Meillä alueen asukkailla on oikeus tietää, minne ne päätyvät. Kaivosyhtiön mukaan suurin osa aineista lähtee rikasteen mukana maailmalle. Haluaako maailma Soklin radioaktiivista lannoitetta?

Kaivospiirin sisällä ja läheisyydessä tavataan elinympäristöä, jota ei Luontotyyppien punaisen kirjan 2018 mukaan ole tiedossa muualla. Soklin ahot ovat luontaisesti puuttomia nk. kattilalaaksoja, joissa esiintyy monipuolista niitty- ja nummikasvillisuutta sekä katajaa. Tutkimusten puutteen vuoksi niiden uhanalaisuusarviointia ei ole voitu tehdä. Ely-keskuksen mukaan kyseessä voi olla globaalisti ainutlaatuinen luontotyyppi, mitä tukee alueelta löydetyt neljä tieteelle uutta sääskilajia. Kasvillisuusluettelot alueelta ovat puutteellisia. Kaivostoiminta uhkaa heti noin puolta ahojen pinta-alasta.

Soklin koelouhosalueelta on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt 9000 vuotta vanha asuinpaikka. Nämä Suomen varhaisimpiin kuuluneet asukkaat ovat olleet peuranpyytäjiä ja kalastajia. Ihmisiet ovat pärjänneet täällä Jääkaudesta asti liki samoilla elinkeinoilla. Villipeuran tilalle on tullut poro. Ellei ympäristön tuhoutumista Soklin kaivostoiminnan takia tapahdu, näiden ja muiden luontoon perustuvien elinkeinoja harjoittaminen täällä jatkuu menestyksekkäästi.

 

Leena Pyhäjärvi,

Sompion Luonnonystävien puolesta

 

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 11.10.2019.