Viiankiaapa – tutkittua tietoa
–
Sompion Luonnonystävät järjesti 4. helmikuuta Sodankylässä tilaisuuden Viiankiaapa – tutkittua tietoa. Tilaisuuden tavoitteena oli edistää tieteeseen perustuvan tiedon saatavuutta Viiankiaavasta ja sitä uhkaavasta kaivoshankkeesta. Luonnonsuojeluyhdistyksenä katsomme tarpeelliseksi, että kuntapäättäjille ja…
Sompion Luonnonystävät järjesti 4. helmikuuta Sodankylässä tilaisuuden Viiankiaapa – tutkittua tietoa. Tilaisuuden tavoitteena oli edistää tieteeseen perustuvan tiedon saatavuutta Viiankiaavasta ja sitä uhkaavasta kaivoshankkeesta. Luonnonsuojeluyhdistyksenä katsomme tarpeelliseksi, että kuntapäättäjille ja kuntalaisille on tarjolla tutkittua tietoa hankkeesta. Päätöksenteko kaksinkertaisesti suojellun suon kohtalosta ei voi nojata yksin kaivosyhtiön tuottamaan ja välittämään tietoon.
Viiankiaapa – ainutlaatuinen aapasuokokonaisuus
Sodankylässä sijaitseva Viiankiaapa on yksi koko Euroopan luontoarvoiltaan rikkaimmista aapasuokokonaisuuksista. Aapasuot ovat EU:n ensisijaisesti suojelema luontotyyppi. Viiankiaavan pinta-ala on noin 66 neliökilometriä, mikä vastaa noin kolmannesta Helsingin kaupungin pinta-alasta. AA Sakatti Mining Oy suunnittelee sen alle kaivosta. Kaivokseen myötämielisesti suhtautuvat tahot ja kaivosta vastustavat tahot ovat eri mieltä siitä, mitä kaivoksen rakentaminen kaksinkertaisesti suojellun suon tulevaisuudelle tarkoittaisi.
Kuntapäättäjien suuri vastuu
Sodankylän kunta on ison ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavan päätöksen edessä. Tulevat kunnan päättäjät joutuvat tekemään päätöksen useampien seuraavien sukupolvien puolesta. He joutuvat yrittämään ennustaa, millaiset tekijät tuovat Sodankylän kunnalle hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä kaivossuunnitelma voi olla kuntatalouden näkökulmasta houkutteleva, mutta mitä tulevat olemaan mieltä seuraavat sukupolvet, kuntalaisten lapset ja lastenlapset, keiden tehtäväksi kaivoksen toteutuessa jää suljetun kaivoksen jälkihoito? Kumpi vaihtoehto vahvistaa kunnan taloutta, elinvoimaisuutta ja työllisyyttä pitkällä tähtäimellä; ainutlaatuinen luonto vai noin 20 vuotta toimiva kaivos? Kumpi vaihtoehto kaikki näkökohdat huomioiden tuo kuntalaisille hyvää elämänlaatua? Tällaisia asioita päättäjät joutuvat pohtimaan.
Kuumana käyvän keskustelun keskellä, Sompion Luonnonystävät ry halusi tarjota sekä kuntalaisille että päättäjille ja virkamiehille puolueetonta tutkimukseen ja tieteeseen perustuvaa tietoa Sodankylän kunnan valtuustosalissa järjestetyssä tilaisuudessa. Kovista pakkasista huolimatta valtuustosaliin tuli useita kymmeniä kuulijoita, ja etänä striimiä seurasi yli 100 ihmistä. Keskustelussa tuotiin esille myös päättäjien merkittävä valtakunnallinen ja historiallinen vastuu Sakatin kaivoksen ennakkotapauksesta. Jos luonnonsuojelulaki avattaisiin yhden yhtiön kaupallisten tarpeiden vuoksi, minkälaisen signaalin tämä antaisi lain vahvuudesta, ja olisiko laki jatkossa heikennettävissä entistä helpommin?
Asiantuntijapuheenvuoroja useilta eri tahoilta
Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja useilta eri tieteen aloilta ja virkamiestahoilta.
Yhtenä asiantuntijoista toimi Saara Österberg (HTM, LuK (geologia), ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa). Österberg tekee väitöskirjaa siitä, miten ympäristölupa ohjaa kaivosvesien hallinnan kehittämistä kaivosyhtiöissä Suomessa.
Geologian Tutkimuskeskuksen Antti Pasasen esitelmä käsitteli pohjaveden muodostumista ja liikkumista maaperässä ja kallioperässä sekä pohjavesimallinnuksen tarkkuutta ja epävarmuuksia.
Erikoistutkija Paavo Ojanen (Luke) esitteli suoekologiaa ja kertoi, millainen on aapasuo, mikä sen saa aikaan ja mikä sitä ylläpitää. Hän kuvaili myös tarkemmin, millainen aapasuo nimenomaan Viiankiaapa on ja millainen merkitys veden laadulla ja määrällä on tällaiselle suolle, sekä millainen merkitys on sillä, mistä vesi sinne tulee. Hän kuvaili esitelmässään myös sitä, miten suuri merkitys Viiankiaavalla on suurena ja yhtenäisenä, ojittamattomana suona.
Tutkijatohtori Aino Korrensalon (Luke, Itä-Suomen yliopisto) esitys eteni Paavo Ojasen esityksestä yksityiskohtiin. Hän kertoi, mitä tiedetään vedenpinnan laskun vaikutuksesta soiden kasvillisuuteen ja hiilenkiertoon. Vedenpinnan laskun vaikutusta soihin on tutkittu melko paljon, koska on haluttu ennakoida, miten ilmastonmuutos voisi niihin vaikuttaa. Karummat ja paksuturpeiset suot ovat vakaampia, eikä niiden kasvillisuus ja toiminta muutu yhtä helposti kuin Viiankiaavan kaltaisten ravinteikkaiden soiden. Ravinteikkailla soilla pieni vedenpinnan lasku voi muuttaa ekosysteemiä paljonkin.
Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuorot pitivät: Tutkijatohtori Aino Korrensalo (Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto), erikoistutkija Paavo Ojanen (Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto), väitöskirjatutkija Saara Österberg (Itä-Suomen yliopisto), erikoisasiantuntija Antti Pasanen (Geologian tutkimuskeskus GTK) ja Lapin ELY-keskuksen johtaja Timo Jokelainen.
Sompion Luonnonystävät kiittää lämpimästi kaikkia esiintyjiä, kuulijoita, tilaisuutta tukenutta Ikimetsän ystävät -yhdistystä ja Sodankylän kuntaa tilaisuuden mahdollistamisesta.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=iBVM_yTSOF0