Alavuden ja Kuortaneen suoluonnosta
Mitä suoluonnolle kuuluu?
Karut ja melko tasaiset moreenimaat ovat tyypillisiä Suomenselän suomaalle. Kun tähän yhdistyy viileä ja sopivan sateinen ilmasto, muodostuvat olosuhteet suotuisiksi soiden synnylle. Luonnonystävien toimialueella vedenjakajan karu luonto kohtaa lakeusmaiseman sillä seurauksella, että tänne on aikojen kuluessa kehittynyt poikkeuksellisen upea suoluonto. Jos katsoo vanhoista peruskarttalehdistä Kuortaneen ja Alavuden länsilaitaa, voi huomata, miten seutu on suurelta osin suota. Esim. vuoden 1962 kartassa tämä suomaa näyttäytyy vielä lähes ojattomana, mutta uusissa kartoissa siniset viivat ovat vallitsevia. Joitakin isoja soita on sentään säilynyt lähes luonnontilassa. Kuortaneen luoteisosassa avautuu Rimminneva, sitten Kaulalamminneva, Tausneva, Hietaharjunneva, Kuljunneva ja Alavuden länsilaidalta löytyyvät Kuhjonneva, Pohjaisneva, Larvaneva, Isoneva ja Porrasneva.
Ojittamattomana nämä suoseudut olisivat globaalisti merkittäviä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä paikallisesti merkittäviä vesiluonnon ja tulvahallinnan kannalta. Tilanne on kuitenkin se, että näillä seuduin on ollut aktiivista ojitustoimintaa, ja suuri osa suoalasta on menetetty metsänkasvatukselle, turvekentiksi ja pelloiksi.
Vuonna 2013 valmistui Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraportti. Se paljasti seuraavat karut luvut:
Alavudella (Töysä mukaan lukien) on 34706 ha suota. Se on 30 % kunnan pinta-alasta.
Suoalasta on ojittamatta vain 2107 ha. Muutosaste on 93,9 % (Alavus 92,2 %, Töysä 99 %).
Alavuden suopinta-alasta on suojeltu 4,1 %. Suojeluprosenteista puuttuvat vuonna 2016–2017 suojellut kohteet Tevalehto, Kruununmaa ja Haveri-Lampila, joilla olevat suot lisäävät runsaalla 40 hehtaarilla suojellun turvemaan pinta-alaa. Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia soita Alavudella ovat Larvaneva, Nikulinnevan-Porrasnevan alue ja Pirjatanneva (Seinäjoen ja Virtain rajamailla).
Kuortaneella on 14150 ha suota. Se on 29 % kunnan pinta-alasta.
Suoalasta on ojittamatta 492 ha. Muutosaste on 96,5 %.
Kuortaneella ei ollut kartoituksen tekovaiheessa vuonna 2013 vielä yhtään suojeltua suoalaa. Nyt suojelutilanne on hiukan korjaantunut yksityisten pienien suojelualueiden myötä.
Kaulalamminneva, Tausneva ja Rimminneva kuuluvat soidensuojelutyöryhmän valitsemiin valtakunnallisesti arvokkaisiin soihin. Soille on perustettu muutamia yksityisiä suojelualueita. Vähä-Mulkkujärvi (soistunut järvikuivio) kuuluu Larvanevan Natura-2000 -alueeseen.
Toimialueemme ei voi ylpeillä suoluonnon säästämisellä. Muutosasteet ovat jopa huonommat kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. E-P:n keskiarvo on 91,7 %, mikä sekin on käsittämättömän korkea.
Onneksi myös hyviä muutoksia tapahtuu. Turpeennosto on hiipunut ja ennallistamistoimia aletaan tehdä. Tästä myönteinen esimerkki on Finsilva Oyj:n Majasuon ennallistamishanke.
Luonnonystävien toiminta suoluonnon puolesta
Luonnonystävät on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta soitten arvosta ja merkityksestä esitelmin, retkin ja tekstein. Yhdistys on antanut lausuntoja tuulivoimala- ja turvehankkeista, ja yhdistyksen jäsenet ovat vapaaehtoisesti kartoittaneet soiden luontoarvoja. Soidensuojeluun on osallistuttu suoraan tukemalla taloudellisesti Luonnonperintösäätiötä, kun säätiö kasvatti Kruununmaan suojelukohteen pinta-alaa ostamalla Vapolta 28 ha Isonevaa.
Viimeisenä keinona suoluonnon puolustamisessa on jouduttu muutaman kerran etenemään oikeusasteisiin. Valitustietä on käytetty onnistuneesti Kuljunnevan varjelemiseksi turpeennostolta. Tausnevan ja Kaulalamminnevan turvehankkeet saivat sinetin hallinto-oikeudessa vuonna 2015, mutta sitä ennen tehtiin asiassa töitä yhdessä Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa viiden vuoden ajan. Rimminnevaa puolustettiin myös oikeudessa, kun Vapo OY halusi tehdä siitä turvekentän. Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, ja suo säästyi.
