Saukonjälki on Luonnonystävien luontojulkaisu

Saukonjälki -lehti

Yhdistyksessä heräsi jo toiminnan alkuvaiheessa ajatus kotiseutumme luonnosta kertovan kirjan tai lehden tekemisestä. Asiassa päädyttiin lehteen. Lehden nimeksi tuli Saukonjälki.

Ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1995.  Sen pääkirjoituksessa Antero Mäkelä kirjoittaa lehden tarkoituksesta ja synnystä: ”Etsimme lehdelle nimeksi kaikkia toiminta-alueen kuntia yhdistävän tekijän. Saukko, tuo salaperäinen vesiemme kulkija, voi yhden yön aikana jättää jälkensä jopa kaikkien kolmen kunnan alueelle. Lapuanjoen uomassa tai sulan kosken rantalietteellä sen jälkijono elävöittää maisemaa. Valitettavasti ihmisen maisemaan jättämät jäljet eivät aina ole yhtä kaunista katseltavaa. Tämän lehden tarkoituksena on saukon tavoin jättää myös meiltä ihmisiltä myönteisiä jälkiä elämäämme rikastuttamaan.” 

Kirjoittajiksi on pyydetty eri alojen asiantuntijoita ja ajattelijoita, runoilijoita sekä nuorten ja lasten tekstejä tai kuvia.

Lehden sivumäärä on paperilehdissä 40–44 sivua, uusimmassa digitaalisessa lehdessä sivuja on 100.

Saukonjälki nro 9 on uusin julkaisu

Yhdistys päätti siirtyä vuonna 2018 digitaaliseen julkaisuun. Syynä olivat painatuskulut ja myynnin organisoinnin vaikeus. Uusimmassa lehdessä nro 9 on Reijo Salmen teksti Luonnonystävien toiminnasta vuosina 2008-2018, Anneli Heinosen kirjoitus kotiseutumme myrkkysienistä ja Anneli Jussilan esittely Luonnonperintösäätiön rauhoitusalueista Alavudella ja lähialueilla. Lehden teon aikaan yhdistyksemme pitkä urakka Pennalanlahden luonnon puolustamiseksi oli saatu juuri maaliin KHO:n päätöksen myötä, ja tahdoimme tallentaa monivaiheisen prosessin kaikkien luettavaksi. Tekstin aiheesta kokosi Terttu Rajala. Koska kamppailu oli pitkä, tuli myös tekstistä pitkä. Tämän Saukonjälki -lehden sivumäärä on sata.

Uusin Saukonjälki -lehti lehti löytyy täältä:

Numero 10? Yhdistyksessä on herätelty ajatusta numerosta 10. Sen sisällöksi on kaavailtu tekstejä siitä muutoksesta, mitä Alavuden ja Kuortaneen luonnossa on tapahtunut yhdistyksemme olemassa olon aikana, siis vuoden 1988 jälkeen. Jos suunnitelma toteutuu, luvassa on kirjoituksia metsä- ja suoluonnosta, hyönteislajistosta, vesiluonnosta, linnuista, kasveista, vieraslajeista, kierrätyksestä, ennallistamisesta…

Vuosikymmeniä sitten julkaistuissa teksteissä toki voi aistia ajan kuluneen, mutta jokaiseen lehteen pyrittiin saamaan artikkeleita, joiden tiedot eivät vanhene. Loput ovat sitten positiivisia palasia historiaamme. Kaikkia lehtiä on vielä saatavilla edulliseen hintaan, ja halukkaat voivat kysellä niitä yhdistyksen sihteeriltä tai puheenjohtajalta.

Esimerkkejä vanhojen lehtien sisällöistä:

Nro 1 / 1995:

Ilkka Laitakari: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kallioperä

Reijo Salmi: Suomenselän läntisellä laidalla

Antero Mäkelä & Esko Rajala: Saukon esiintymisestä Lapuanjoen latvavesillä vuosina 1987–1994

Matti Ignatius: Varjelkaamme tätä maata!

Tapani Ala-Mutka: Ihminen, tekniikka ja luonto

Nro 2 / 1996:

Jukka Kotola & Jouni Näpänkangas: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän geomorfologiasta

Antero Mäkelä: Kaksi vuosikymmentä liito-oravien perässä

Esko Rajala: Uhanalainen tuulihaukka etsii asuntoa

Kauko Niemi-Hukkala: Tessi-koira ja kanadanhanhet

Outi Pyykkö-Mäki: Kompostikäymälä sopii omakotitaloonkin

Nro 3 / 1997:

Jukka Kotola: Kuortaneenjärvi, Lapuanjoen helmi

Pertti Sevola: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän vesistöt

Katri Auraniemi: Suomenselän metsäpeura

Sisko Istanmäki: Sinisilmä ja ruskea kirjekuori

Ulla Niemi-Hukkala: Runoja keväästä syksyyn

Nro 4 / 1998:

Erkki Pulliainen: Mitä kuuma karhukesä 1998 opetti?

Katri Auraniemi: Töysän ympäristön tila selvitetty

Jukka Koivisto: Natura 2000 -kohde: Alavuden Kuivasjärvi

Antero Mäkelä: Vähä-Vehkajärven ikimetsä

Tuija Hakala: Puoliloiset puutarhassa

Nro 5 / 1999:

Jouni Kalmari: Alavuden Vähä-Vehkajärven luontoselvitys 1998

Jukka Kotola: Kuortaneenjärven vesikasvillisuuskartoitus

Reijo Salmi: Elpyykö Ponnenjärvi

Markus Haakana: Tuulihaukan pönttöpesinnät Töysässä 1988–1999

Juha Jokiaho: Runoja

Nro 6 / 2001:

Reijo Siloaho: Havaintoja Alavuden perhoslajistosta

Reijo Salmi: Iso Vuorijärven luontoselvitys

Esko Rajala: Ruisrääkän paluu

Antero Mäkelä: Etelä-Majasaari – lehtojensuojelualu

Kirkkomännikön koulun oppilaat: Pieniä ötököitä

Nro 7 / 2003:

Seppo Kontiokari: Suomenselkä perhosten leviämisreittinä ja leviämisesteenä

Esko Rajala: Pennalanlahden pesimälinnusto kesällä 2003

Reijo Salmi: Kuinka maankamaramme on muodostunut?

Juha Saarinen: Suomenselkä aikojen saatossa

Jouni Hongell: Perinteisten maaseutualueiden hoito

Nro 8 / 2008:

Terttu Rajala: Kaksi vuosikymmentä luonnon puolesta

Esko Rajala: Kuukkeleita alueellamme

Anneli Heinonen: Kotiseutumme ruokasienistä

Reijo Salmi: Kurkistus 6000 vuoden taakse

Tuija Hakala: Reliktiäyriäinen Kuortaneenjärvessä

Anni Kytömäki: Luonnonperintösäätiö ja Ikimetsän ystävät ry – toimintaa metsien puolesta