Yhdistykset valittivat varausilmoituksesta Puulan ja Kyyveden alueelle
Itä-Suomen hallinto-oikeus, ita-suomi.hao@oikeus.fi
Valitus turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kaivoslain (621/2011) perusteella 3.9.2020 hyväksymästä varausilmoituksesta
Varaaja: FinnAust Mining Finland Oy
Lupatunnus: VA2020:0030
Varausalueen sijainti: Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli
Varauksen voimassaolo päättyy: 14.5.2022
Ns. Salmenkylän varausilmoitusta koskeva alue sijoittuu Mikkelin, Kangasniemen ja Joutsan kuntien alueelle. Alue on kooltaan 792,28 km2 ja sijoittuu molemmin puolin Mikkeli-Jyväskylä -tietä. Alue on pituudeltaan reilut 50 km ja leveydeltään suurimmillaan noin 15 km Mikkelin Harjumaan ja Kalvitsan välisellä alueella.
Merkittävä osa varausalueen sisään jäävistä vesistöistä kuuluu Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan alueeseen; mm. Korpijärvi, Ylänne, Poikelmus ja osa Hirvijärveä. Lisäksi varausalueen sisään jäävät Mikkelissä mm. Ihastjärvi, Luotojärvi, Loukeinen, Lyly ja osa Rauhajärveä (osa Kangasniemen puolella). Kangasniemen alueella varausalueen sisälle jäävät mm. Petäinen, Palijärvi, Syväjärvi, Mallos, Sienijärvi ja Synsiö. Lisäksi varausalueen sisään jää iso joukko muita järviä.
Synsiöjärven ja Korpijärven vedet laskevat Puulaan, samoin valuma-aluetarkastelun perusteella Kangasniemen ja Mikkelin välisen varausalueen vedet laskevat pääosin Puulaan, vähäisemmässä määrin Kyyveteen ja Saimaaseen. Sekä Puulan että Kyyveden vesistöjen keskeiset osat kuuluvat EU:n Natura 2000 -ohjelmaan.
Jo pelkällä malminetsinnällä on kielteisiä vaikutuksia Mikkelin seudun kannalta elintärkeisiin elinkeinoihin, kuten vapaa-ajanasumiseen, matkailuun ja kalastukseen. Varausalueen sisään jäävillä järvillä ja lammilla on tuhansia loma-asuntoja, joiden omistajat joutuvat malminetsinnän vuoksi vuosikausia elämään epätietoisina kiinteistöjensä arvon ja virkistysaluevesistöjensä tulevaisuuden suhteen.
Mahdollisen kaivostoiminnan vaikutukset kohdistuisivat suurimmilta osin niukkaravinteiseen ja erinomaisessa tilassa olevaan Puulan Natura 2000 -alueeseen. Malminetsintää tällaisen herkän, niukkaravinteisen järven lähivaluma-alueella ei voi millään perusteella puoltaa. Tältä osin valittajat viittaavat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 2013:19, jossa todettiin:
”Valtauskirjan antamista harkittaessa saattaa poikkeuksellisesti käydä ilmeiseksi, että kaivoslupaa ei myöhemmin voitaisi myöntää. Tällöin jo valtauskirjan antaminen saattaisi merkitä tarkoituksetonta ja sen vuoksi kohtuutonta puuttumista maa-alueen omistajan oikeuksiin. Valtausta koskevien säännösten soveltaminen voisi periaatteessa olla sen vuoksi Suomen perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.”
Itä-Puulan ja Korpijärven osakaskunta ja Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry. vaativat Itä-Suomen hallinto-oikeutta kumoamaan turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämän päätöksen.
Mikkelissä, 2. päivä lokakuuta 2020
Itä-Puulan ja Korpijärven osakaskunta Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry.