Lausunto Mäntyharjun ilmasto-ohjelman luonnoksesta (2021-2031) ym­pä­ris­tö­pal­ve­luil­le

Lausunto: Mäntyharjun ilmasto-ohjelma 2021-2031, luonnos

Kuntien ilmasto-ohjelmien 2021-2031 valmistelu Mikkelin seudulla on ollut kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistavaa ja olemme erityisesti tyytyväisiä, että ohjelmista on mahdollisuus lausua jo tässä luonnosvaiheessa.

Mäntyharjun ilmastotavoitteet vuosille 2021-2035

On hyvä, että Mäntyharju sitoutuu ilmasto-ohjelmassaan valtakunnallisiin ilmastotavoitteisiin: Päätavoite on, että kunta saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmasta puuttuvat kuitenkin selkeät päätoimenpiteet, joilla asetettu ilmastotavoite aiotaan saavuttaa. 

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ehdottaa seuraavia muutoksia Mäntyharjun ilmasto-ohjelmaan:

1. Nimetään viisi päätoimenpidettä yli sektoreiden, joiden avulla asetettu päästövähennystavoite pääasiassa arvioidaan voitavan saavuttaa. Päätavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin kunnan omin toimin voidaan vaikuttaa.
2. Päätoimenpiteiden ilmastovaikutukset arvioidaan numeerisesti, käyttäen soveltuvia mittareita. Näin toimien voidaan arvioida ja vertailla eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja järjestää tarvittava seuranta ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
3. Ohjelman mukaan ”… tavoitteiden etenemistä seurataan vuosittain”, mutta seurannan toteutusta ei ole kuvattu lainkaan. Tavoitteiden arvioimiseksi päätoimenpiteille tulee asettaa mittarit, joilla edistymistä voidaan mitata. 
4. Väliraportti on mainittu tehtäväksi vuonna 2026. Viiden vuoden raportointiväli ei ole kuitenkaan perusteltu, koska asetetut ilmastotavoitteet vaativat nopeita toimenpiteitä. Päätoimenpiteiden toteutumisesta tarvitaan arvio vähintään joka toinen vuosi, jotta toimenpiteitä voidaan tarvittaessa kiristää/suunnata uudelleen/korvata tehokkaammilla. 
5. Ilmasto-ohjelman tavoitteilla ja toimenpiteillä on runsaasti yhtymäkohtia mm. luonnon monimuotoisuuden kanssa. Ilmasto-ohjelman lähtökohtana tulee olla negatiivisten monimuotoisuusvaikutusten välttäminen.
6. Ohjelman johdannossa  kunnan ilmastopäästöt  tulisi asettaa kansalliseen päästökehykseen ja tuoda Kuvan 1 rinnalle kuva Suomen kokonaispäästöistä. Myös merkittävimmät laskentaan sisältymättömät päästöt tulisi mainita, jotta ohjelman rajausten merkitys ilmastonmuutoksen torjunnan kokonaisuudessa tulee esille. Seuranta-otsikon alla oleva Kuva 1 tulee siirtää johdanto-lukuun.
7. Mihin perustuu tavoitteiden asetannan takaraja 2035, tulisiko sen olla ennemminkin  ohjelman keston takarajan kanssa yhtenevä 2031?

Sektorikohtaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit

1. Ohjelman sektorikohtaisia tavoitteenasetteluja vaivaa sama konkreettisuuden puute kuin edellä kokonaistavoitettakin. Sektoreittain toimenpiteitä on kirjattu pitkät listat, sisältäen sekaisin niin suurempia ja kuin pienempiä toimenpiteitä. Ehdotamme, että kullakin sektorilla nostetaan kärkeen 3-5 päätoimenpidettä joiden avulla asetetut päästövähennystavoitteet pääasiassa arvioidaan voitavan saavuttaa. Päätavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin kunnan omin toimin voidaan vaikuttaa. 
2. Tavoitteiden arvioimiseksi päätoimenpiteille tulee asettaa mittarit, joilla edistymistä voidaan mitata.