Lausunto Mikkelin ilmasto-ohjelman luonnoksesta (2021-2031) ympäristöpalveluille
Lausunto: Mikkelin ilmasto-ohjelma 2021-2031, luonnos
Kuntien ilmasto-ohjelmien 2021-2031 valmistelu Mikkelin seudulla on ollut kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistavaa ja olemme erityisesti tyytyväisiä, että ohjelmista on mahdollisuus lausua jo tässä luonnosvaiheessa.
Mikkelin ilmastotavoitteet vuosille 2021-2035
On hienoa, että Mikkeli sitoutuu ilmasto-ohjelmassaan saavuttamaan valtakunnalliset ilmastotavoitteet viisi vuotta etuajassa. Ilmasto-ohjelman päätavoite on, että kaupunki saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuoteen 2030 mennessä koostuen 70 % päästövähennyksestä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja siitä että alueen nielut ovat vähintään jäljelle jäävien päästöjen suuruiset. Ohjelmasta puuttuvat kuitenkin selkeät päätoimenpiteet, joilla asetetut ilmastotavoitteet aiotaan saavuttaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ehdottaa seuraavia muutoksia Mikkelin ilmasto-ohjelmaan:
- Nimetään viisi päätoimenpidettä yli sektoreiden, joiden avulla asetettu päästövähennystavoite pääasiassa arvioidaan voitavan saavuttaa. Päätavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin kaupungin omin toimin voidaan vaikuttaa.
- Päätoimenpiteiden ilmastovaikutukset arvioidaan numeerisesti, käyttäen soveltuvia mittareita. Näin toimien voidaan arvioida ja vertailla eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja järjestää tarvittava seuranta ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
- Myös päätoimenpiteet nielujen kasvun turvaamiseksi tulee kirjata. Ohjelman mukaan ”Hiilineutraalisuuden tavoittaminen viisi vuotta kansallista tavoitetta aiemmin on realistista”, mutta väitteen tueksi ei esitetä mitään perusteluja eikä toimenpiteitä. Päinvastoin, todetaan, että metsänielut ovat olleet lähellä nollaa.
- Ohjelman mukaan ”… tavoitteiden etenemistä seurataan vuosittain”, mutta seurannan toteutusta ei ole kuvattu lainkaan. Tavoitteiden arvioimiseksi päätoimenpiteille tulee asettaa mittarit, joilla edistymistä voidaan mitata.
- Väliraportti on mainittu tehtäväksi vuonna 2026. Viiden vuoden raportointiväli ei ole kuitenkaan perusteltu, koska asetetut ilmastotavoitteet vaativat nopeita toimenpiteitä. Päätoimenpiteiden toteutumisesta tarvitaan arvio vähintään joka toinen vuosi, jotta toimenpiteitä voidaan tarvittaessa kiristää/suunnata uudelleen/korvata tehokkaammilla.
- Ilmastotoimenpiteiden kustannuksista puhuttaessa mainitaan, että toimenpiteet voivat olla kannattavia muistakin kuin ilmastosyistä. Ilmastotoimenpiteiden yhteiskunnallisia säästöjä aiheuttavia ja kannattavuutta parantavia tekijöitä tulee ohjelmassa tunnistaa. Tällaisia ovat esim. pyörä – ja jalankulkuväylien lisäämisen ja kunnostamisen sekä metsien terveys- ja hyvinvointivointivaikutukset ja matkailutulot.
- Ilmasto-ohjelman tavoitteilla ja toimenpiteillä on runsaasti yhtymäkohtia mm. luonnon monimuotoisuuden kanssa. Ilmasto-ohjelman lähtökohtana tulee olla negatiivisten monimuotoisuusvaikutusten välttäminen.
- Ohjelman johdannossa kaupungin ilmastopäästöt tulisi asettaa kansalliseen päästökehykseen ja tuoda Kuvan 1 rinnalle kuva Suomen kokonaispäästöistä. Myös merkittävimmät laskentaan sisältymättömät päästöt tulisi mainita, jotta ohjelman rajausten merkitys ilmastonmuutoksen torjunnan kokonaisuudessa tulee esille. Seuranta-otsikon alla oleva Kuva 1 tulee siirtää johdanto-lukuun.
- Mihin perustuu tavoitteiden asetannan takaraja 2035, tulisiko sen olla ennemminkin ohjelman keston takarajan kanssa yhtenevä 2031?
Sektorikohtaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
- Ohjelman sektorikohtaisia tavoitteenasetteluja vaivaa sama konkreettisuuden puute kuin edellä kokonaistavoitteitakin. Sektoreittain toimenpiteitä on kirjattu pitkät listat, sisältäen sekaisin niin suurempia ja kuin pienempiä toimenpiteitä. Ehdotamme, että kullakin sektorilla nostetaan kärkeen 3-5 päätoimenpidettä joiden avulla asetetut päästövähennystavoitteet pääasiassa arvioidaan voitavan saavuttaa. Päätavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin kaupungin omin toimin voidaan vaikuttaa.
- Tavoitteiden arvioimiseksi päätoimenpiteille tulee asettaa mittarit, joilla edistymistä voidaan mitata.