Mielipide Mikkelin kaupungin ympäristölupahakemukseen hulevesialtaan ja kulkuväylän rakentamiseksi Urpolanlampeen
Mielipide: Mikkelin kaupungin “Hulevesialtaan ja kulkuväylän rakentaminen Urpolanlampeen ja pysyvä käyttöoikeus, Mikkeli”, ISAVI/3966/2021
Mielipide: Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry. puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Yhdistys kuitenkin esittää ruoppaustöiden ajoittamisen tarkentamista sedimentin haitta-aineiden leviämisen estämiseksi.Suunniteltuun seurantaohjelmaan ei yhdistyksellä ole huomauttamista.
Perustelut: Hakemuksen mukaisilla toimenpiteillä kyetään merkittävästi pienentämään Urpolanlampeen varsin laajalta alueelta tulevien sade- ja sulamisvesien lammen veden laadulle aiheuttamaa pilaantumisriskiä. Vuosikymmenten ajan ovat sade- ja sulamisvedet kulkeutuneet Otavankadun eteläpuoleisilta teollisuus- ja asuntoalueilta esteettä lampeen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana purkupaikan lähialue (lammen länsiosa) onkin merkittävästi rehevöitynyt. Valuma-alueella ei ole sattunut mittavia haitta-ainepäästöjä tai onnettomuuksia, joiden seurauksena lampeen olisi kulkeutunut merkittävässä määrin eliöstön kannalta myrkyllisiä aineita.
Urpolanlammen sedimentistä on tutkimuksissa kuitenkin havaittu raja-arvot ylittäviä määriä ympäristölle haitallisia öljyhiilivetyjä. Rasvaliukoiset öljyhiilivedyt ovat sitoutuneet sedimentin orgaaniseen aineeseen ja lähtevät herkästi liikkeelle sedimentin muokkaustoimien yhteydessä ja saattavat siten kulkeutua pitkällekin alempiin vesistöihin. Hakemussuunnitelmassa mainitaan rakennustyön aikaiset suojaseinämät, joilla pyritään minimoimaan kiintoaineen kulkeutuminen. Tähän voidaan lisäksi vaikuttaa ruoppaustöiden ajankohdalla. Ruoppaustöitä ei tulisikaan tehdä yläveden aikaan. Tällöin mahdollinen öljyhiilivetyjen leviäminen kiintoaineen mukana ja siten mahdolliset ekosysteemivakutukset saataisiin pidettyä mahdollisimman vähäisinä.
Suunnitellun patorakenteen avulla Urpolanlammen länsiosa kyetään erottamaan muusta lammesta ja estämään sade- ja sulamisvesien mukana tulevien haitallisten aineiden kulkeutumista lammesta Urpolanjokeen ja edelleen Saimaan Kattilanlahteen. Ennaltaehkäisy on erityisen perustelua juuri nyt, kun Urpolanjoen kalataloudellinen kunnostus lohikalojen nousujoeksi on suunnitteilla. Haitta-aineiden kulkeutumisen estäminen Kattilanlahteen on kriittisen tärkeää myös Mikkelin vesihuollon kannalta, sillä Kattilanlahden vedestä Mikkelin kaupunki saa harjuimeytyksen kautta osan juomavedestään.