Luonnonhoitoryhmässä toimitaan joustavasti
Kiinnostaako konkreettinen vapaaehtoistoiminta luonnon hyväksi? Meillä on paljon avoimia luonnonhoidollisia talkoita, mutta tiesitkö, että avointen talkoiden lisäksi järjestämme pienimuotoisempaa mutta ketterämpää luonnonhoitotoimintaa sekä ennallistamis- että luonnonhoitoryhmässä? Näistä tapahtumista ei yleensä tule tapahtumailmoituksia nettisivuille eikä someen, vaan sovimme toiminnasta joustavasti keskenämme pienemmällä porukalla.
SLL Tampereen ja Villi vyöhyke ry:n yhteisessä Ennallistamisryhmässä ennallistetaan soita ja metsiä esimerkiksi Kintulammin luonnonsuojelualueella ja Solkivuoren liito-oravien suojelu- ja hoitometsässä. SLL Tampereen Luonnonhoitoryhmässä hoidetaan esimerkiksi Pispalan paahdeympäristöjä, Vuohenojan ketoa ja Isolammin lehtopalsamiesiintymiä Kaukajärvellä.
Liittyminen mukaan ei vaadi edes yhdistyksen jäsenyyttä (kuten ei muuhunkaan toimintaamme osallistuminen) eikä sido mihinkään. Meillä on erinomainen yhteishenki satoi tai paistoi. Uudet innokkaat ovat aina tervetulleita joukkoomme
Tiesitkö tämän?
Vieraslajit – kasveja tai eläimiä – ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja aiheuttavat vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.
Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo on tullut voimaan 3.8.2016. Unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia ei saa tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta. Lajia ei saa kasvattaa eikä myydä tai markkinoida. Lajin päästäminen ympäristöön on kielletty. Unionin luettelon lisäksi kansallisella taholla on määritelty meillä haitalliseksi arvioituja vieraslajeja, jotka eivät sisälly Unionin luetteloon.
Suomen vieraslajilaissa (laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015) säädetään siitä, miten EU:n vieraslajiasetus pannaan toimeen Suomessa. Vieraslajilaissa säädetään tämän lisäksi sellaisista haitallisista vieraslajeista, jotka eivät kuulu unionin luetteloon mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina, ja muidenkin vieraslajien torjunnasta, vaikka niitä ei, ainakaan tällä hetkellä, pidetä haitallisina vieraslajeina.
Vieraslajilain 4§: ”Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.”
Kansallinen vieraslajistrategia on valtioneuvoston 15.3.2012 periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka ja haitta on minimoitu. Keskeisellä sijalla vieraslajien aiheuttamien haittojen torjumisessa on kansalaisten tietoisuuden lisääminen haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntakeinoista. Toimijoiden yhteistyönä käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus. Lisäksi kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa.
Aiheesta lisää: www.vieraslajit.fi
