Ruotsinkylän tutkimusmetsän tielinjaus olisi luontoarvojen yli kävelemistä 8.11.2018

Ruotsinkylän tutkimusmetsän tielinjaus olisi luontoarvojen yli kävelemistä.

Arvostelemme Tuusulan kunnanvaltuustoa päätöksestä esittää Ruotsinkylässä sijaitsevalle
tutkimusmetsän alueelle tielinjaus seuraavaan Tuusulan yleiskaavaan 2040 ja Uusimaa-kaava2050:n
Uudenmaan liitto on poistanut kyseisen tielinjauksen jo edellisellä Maakuntakaavan kierroksella 2014.
Uusimaa-kaava 2050 esittää metsän ja sen siimeksessä kulkevan viheryhteystarpeen, joka on
nykyisessä kaavaehdotuksessa suuressa roolissa. Metsä on osa kokonaisuutta, pääkaupunkiseudun
viherkehää. Viherkehää pitkin Ulkoilijoiden ja retkeilijöiden, sekä eläinten on mahdollista liikkua
Nuuksiosta Sipoonkorpeen asti.
Huolena tielinjauksessa on metsän pirstaloitumisen lisäksi myös luontoarvojen kärsiminen.
Tutkimusmetsän ikä ja vahvat luontoarvot, monipuolisuus ympäri maailmaa tulleiden istutuksien kautta ja
vielä paikoin tiheä ja aidon metsän olemus ovat tunnettuja myös Tuusulan ulkopuolella eritavoin metsää
käyttävien ihmisten keskuudessa. Tällaisia metsäkohteita ei ole kuin tutkimuskäyttöön rauhoitetuilla
alueilla. Metsän arvo on kiistaton. Alueella oleva tutkimustyö on esteenä sille ettei metsän suojana
edelleenkään ole mitään suojelu-statusta. Metsähallitus on suosittanut Ruotsinkylän metsää
kokonaisuudessaan METSO-ohjelmaan. Metso-ohjemassa kartoitetaan suojeluarvoja ja puuston
rakennetta sekä mm. lahopuun määrää.
Sijainnillista arvoa metsällä on myös. Lentokentän ja Focus-alueen läheisyys tuo runsaasti painetta. On
selvä ettei tienrakentamisen jälkeen kannattaisi jättää alueen kehittämistä siihen. Lopputulemaa
parinkymmenen vuoden päähän tai jopa lähitulevaisuuteen voi vain arvailla. Metsä toimi saarekkeena
tapahtumien keskipisteessä.
Ruotsinkylän tutkimusmetsä on perustettu 1923. Metsän iän voi aistia mm. paksuista kilpikaarnaisista
männyistä, jättimäisistä kuusista ja monipuolisesta sekametsä lajistosta. Puiden oksistojen pyöristyminen
kertoo puista, jotka ovat olleet olemassa jo ennen tutkimusalueen perustamista. Tutkimukset, eri
puulajien ympäri maailmaa tulleet lajikkeet ja niiden menestyminen tuovat vaihtelevia näkymiä, mutta
myös erilaisia biotooppeja. Mm. Sembramännyn ja pähkinöiden houkuttelema Pähkinähakki on
perustanut useita poikueita viime vuosien aikana.
Metsästä on löytynyt uhanalaisiakin lajeja, mikä ei ole yllätys metsän kehittyessä aika rauhassa
vuosikymmenten ajan. Metsän herkkyys muuttuvaan ympäristön keskellä on otettava tosissaan. Nämä
vuosikymmenten aikana kehittyneet olosuhteet ovat osa isompaa kuvaa, jonka menettäminen tulee
kaduttamaan vielä vuosia. Tielinjauksen arvo tuntuu mitättömältä niihin rinnastettuna. Tekeillä on
kuitenkin korvaavia tieyhteyksiä. Olemassa olevien tieyhteyksien, kuten Maisalantien vahvistaminen on
kannatettavaa.
Metsän terveydelliset vaikutukset soisi kuuluvan myös kunnanpäättäjien korviin. Toivotamme
tervetulleeksi metsäkierrokselle ne päättäjät jotka eivät ole paikan päällä käyneet.
Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan paikallisyhdistys
Tuusulassa 8.11.2018