Lausunto NCC:n Pornaisten maankaatopaikan yva-se­los­tuk­ses­ta

Pornaisten maankaatopaikan yvan tulos oli selvä: nykyisen louhinta-alueen käyttö maankaatopaikkana on parempi vaihtoehto kuin toiminnan laajentaminen Hongankalliolle, joka samalla louhittaisiin.

10.1.2019

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten kuulutukseen verkkosivuillanne

Lausunto NCC:n Pornaisten maankaatopaikan yva-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa asiasta seuraavaa.

Yva-ohjelman lausunnossamme totesimme, että jo nykyinen toiminta-alue ja alueella tehdyt hakkuut rikkovat ekologista yhteyttä Kummelberg-Rientola. Tämä olisi pitänyt ottaa yvassa arvioitavissa asioissa huomioon (varsinkin VE2).

Yva-selostuksen liitteenä olevasta luontoselvityksestä (liite 4) ei riittävästi ilmene pohdittiinko voisiko alueella olla METSO-, LAKU- tai uhanalaisia luontotyyppejä. Ilmeisesti niitä ei ollut, mutta se olisi pitänyt kirjoittaa selvemmin raporttiin.

Alueen linnustoa ei selvitetty parhaana pesimäaikana toukokuussa. Maastotöitä tehtiin vain kahtena päivänä huhtikuussa metson löytämiseksi. Litteistäkään ei selviä onko alueella uhanalaisia lintulajeja. Myös muut lajistoselvitykset ovat vähissä.

Asutusta on varsin lähellä kohdealuetta, joten sen huomioon ottaminen on tärkeätä. POSKI-selvityksessä arvioitiin VE2:n alue soveltumattomaksi kalliokivialueeksi asutuksen läheisyyden takia. Nyt yva-selostuksessa on ajatus, että uudemmalla MURAUS-asetuksella voisi tulla POSKI-aikaa lähemmäksi. Asiaa pitäisi pohtia jatkossa melun suoranaisten terveysvaikutusten lisäksi myös ottaen huomioon viihtyvyys ja vaikutukset virkistyskäyttöön (ns. ”sosiaalinen toimilupa”).

Jotkut paikalliset ihmiset ovat olleet meihin yhteydessä myös pohjavesistä huolestuneina kaivoistaan. He eivät kokeneet saaneensa yva-selostuksen esittelytilaisuudessakaan riittäviä vastauksia kysymyksiinsä.

Natura-tarvearvion (liite 6) mukaan 2-vaihtoehdosta voisi tulla Sipoonjokeen vähäisiä vaikutuksia. Lähialueella on ainakin yksi kiviaineshanke, josta voi myös tulla vähäisiä vaikutuksia Sipoonjoen vesistöön. Nämä yhteisvaikutukset sekä vesistön nykyinen hyvää huonompi tila huomioon ottaen, vähäinenkin kuormituksen lisäys voi olla haitallista ainakin luontotyypille ”pikkujoet ja purot”. Tässä kannattaa huomata myös luvuissa 14.6 ja 15.6 esitetyt epävarmuudet ja esitykset seurantaohjelmaan.

Yvan tulosten ja edellä todetun perusteella vaihtoehto 1 on selvästi paremmin toteuttamiskelpoinen kuin 2.

Lisätietoja

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija