Lausunto Tattarisuon lämpökeskuksen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti­se­los­tuk­ses­ta

Tattarinsuon lämpökeskuksen molemmissa vaihtoehdoissa on luonto- ja liikenneongelmia. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esitti jatkotyöhön myös lisävaihtoehtoja. Puuenergialle kannattaisi pohtia vielä myös hajautetun uusiutuvan energian vaihtoehtoja.

14.1.2019

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten verkkosivuillanne olevaan kuulutukseen

Lausunto Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa yva-arviointiselostuksesta seuraavaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ovat 3.4.2018 antaneet yhteislausuntonsa Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristöarviointiohjelmasta. Osa kyseisen lausunnon huomioista on noteerattu, pääosaa ei.

Jäljempänä on lyhyesti kommentoitu lähinnä niitä luontoarvoja, joita YVA-prosessi ei ole tähän mennessä riittävässä määrin tunnistanut tai huomioinut vaikutusarvioinneissa.

Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen

Arviointiselostuksessa kiinnittää kiusallista huomiota se, että Malmin kaavarunkoon suhtaudutaan tavalla, joka rinnastaa sen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valmisteltuihin kaavoihin. Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslaille vieras tuotos, joka on valmisteltu ilman lainsäädännön edellyttämää kaavojen vuorovaikutusta. Kaavarungolla ei siten myöskään ole mitään oikeusvaikutusta. Esitettyjä maankäyttövaihtoehtoja ei siksi tule tarkastella kaavarunkoa vasten.

Ilmastovaikutukset

Mikä tahansa puunkäyttö ei ole vaikutuksiltaan hiilineutraalia. Puupolttoaineen oton luonto- ja hiilivarastovaikutukset riippuvat olennaisesti siitä mistä ja millaisista metsistä se otetaan. Kolmen uuden biovoimalan ohella uusilla alueilla tulisi vakavasti tutkia hajautettua ilmastoystävällistä energiantuotantoa, kuten maalämmön, biokaasun ja aurinkoenergian yhdistelmiä.

Pintavedet ja kalasto

Vaikutusarvioinnissa ei ole riittävässä määrin noteerattu hankkeen mahdollisia vaikutuksia Longinojan Helsingin oloissa hyvin arvokkaaseen ja vaikutuksille herkkään vesistöön. Olennaisia taimenpuron vedenlaadun kannalta ovat etenkin poikkeustilanteet, joita lämpökeskuksen kaltaisessa laitoksessa vääjäämättä ajoittain esiintyy.

Kasvillisuus, eliöstä ja luonnon monimuotoisuus

Kumpikin esitetyistä vaihtoehdoista aiheuttaa nähdäksemme selviä haitallisia luontovaikutuksia, joiden kokonaistasoa on syytä pitää merkittävinä. Tehdyissä vaikutusarvioinneissa on ilmeisiä puutteita varsinkin sen osalta, mikä on vaihtoehtojen toteuttamisen vaikutus Koillis-Helsingin metsäekologiseen verkostoon ja sen eri osa-alueiden kytkeytyneisyyteen. Puutteita on myös pohjoisen vaihtoehdon (vaihtoehto 1) nykyisten metsäluontoarvojen tunnistamisessa.

VE1 Pohjoinen

Arviointiohjelman osana tehdyissä vuoden 2018 luontoselvityksissä esitetään selvitetyn myös METSO-arvoja omaavien metsien mahdollinen sijoittuminen hankealueille. Tällaisia metsiä ei vuoden 2018 selvityksessä ole alueelta havaittu: ”Sijoitusvaihtoehdon VE1 pohjoinen alueella ei sijaitse vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä, metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä, METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä metsiä tai uhanalaisen luontotyypin kriteerit täyttäviä kohteita. Alueen metsiä leimaa kenttäkerroksen kuluneisuus, etenkin pitemmälle lahonneen puuston vähäisyys (muutamia tuoreita tuulenkaatoja on), pensaskerroksen niukkuus ravinteikkaimmilla kuvioilla ja puuston tasainen ikärakenne eri kuvioilla”.

Luontojärjestöjen keväällä 2018 antamassa yhteislausunnossa oli valmiiksi yksilöity kaksi metsäkuviota, jotka täyttävät METSO-kriteerit:

”Jakomäki-Tattariharju-Tattarisuon aluesuunnitelman sekä sitä konkretisoivan, vuonna 2015 laaditun ja alkuvuodesta 2016 hyväksytyn Jakomäki-Tattariharju-Tattarisuon luonnonhoitosuunnitelman teon yhteydessä hankealueelta on tunnistettu luontojärjestöjen toimesta METSO-arvoja omaavia kangas- ja lehtometsiä: https://www.hel.fi/static/hkr/luonnonhoitosuunnitelmat/Jakomaen_Tattariharjun_Tattarisuon_lhs_2016.pdf

Hankealueen itä- ja kaakkoisosan pääosan muodostava luonnonhoitosuunnitelman kuvio 22 (1,53 ha) on kuvattu vuoden 2015 järjestökommenteissa seuraavalla tavalla: Iso kuvio, joka kannattaisi jakaa kahteen osaan eli runsaslahopuustoiseen, METSO I luokan lehtomaisen kankaan kriteerit täyttävään pohjoisosaan sekä niukkalahopuustoisempaan (METSO II-III) eteläpuoliskoon.

Tämän eteläpuolinen, välittömästi hankealueeseen rajoittuva kuvio 23 (0,88 ha) on puolestaan kuvattu seuraavasti: Monipuolista, kohtuullisessa määrin eri-ikäisrakenteista sekametsälehtoa (määritetty lehtomaiseksi kankaaksi), jossa jonkin verran lahopuuta. METSO II-III-luokan lehtoa”

Varsinkin yllä yksilöidyt kuviot sekä mahdollisesti myös hankealueen pohjois- ja luoteisosan metsät ovat luonteensa puolesta mahdollinen esiintymispaikka myös luontodirektiivin liitteen II lajille lahokaviosammalelle (Buxbaumia viridis).”

Edellä mainitut luontojärjestökommentit perustuvat kaikkien kolmen METSO-kriteerien tekoon kriteerityöryhmän jäsenenä tai varajäsenenä osallistuneen Keijo Savolan maastokäyntiin alueella.

Vuoden 2018 luontoselvityksessä edellä mainittuja METSO-arvoja ei ole tunnistettu. Arviointiohjelman perusteella vaikuttaa myös siltä, että alueella ei ole myöskään tehty lausunnossa esittämäämme lahokaviosammalselvitystä.

Edellä mainituista syistä katsomme arviointiselostuksen luontotietopohjan olevan pohjoisen vaihtoehdon osalta puutteellinen ja lisäksi antavan turhan vähättelevän kuvan alueen nykyisistä luontoarvoista. Jälkimmäinen vaikuttaa osaltaan siihen, että myös vaihtoehdon luontovaikutukset on arvioitu todellista vähäisemmiksi.

Lisäksi Tattarisuon lämpövoimalan VE 1 -vaihtoehto on liikenteellisesti jokseenkin toivoton: Lahdenväylältä ei ole liittymää Suurmetsäntielle. Suurmetsäntieltä kuljetusten pitäisi kääntyä Rattitielle ja edelleen Akkutielle, mutta HCT-rekat (HCT = high capacity transport) eivät mahdu kulkemaan kyseisten katujen risteyksistä. Syöttöliikenteen mutkikkaat reitit on YVA-raportissa esitelty kuvassa 14-6 sivulla 165.

VE2 Eteläinen

Tehdyissä luontoselvityksissä on tunnistettu vain osa tämän vaihtoehdon toteuttamisen aiheuttamista luontohaitoista. Pohjoisosan luontoselvityksessä arvokkaaksi todettu lehto on osa Helsingin oloissa isoa (yli 25 ha) lehtovaltaisten metsien kokonaisuutta, joka sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen ja kentän välissä. Kyseinen lehtoalue täyttää edustavimmalta osin maakunnallisesti arvokkaan lehtoalueen kriteerit.

Lehtokokonaisuutta täydentää hieman etelämpänä Tattariharjuntien ja Hyttitien välissä sijaitseva noin 3 hehtaarin arvokas lehtokokonaisuus.

Lentokenttäalueen länsipuolinen pensaikkona kuvattu hankevaihtoehdon etelä- ja keskiosa on nykyisellään lähinnä koivua, pajua ja muuta lehtipuuta kasvavaa nuoripuustoista lehtoturvekangasta. Pidemmällä tähtäimellä siitä olisi mahdollista kehittää hyvä tukialue nykyisille, jo tällä hetkellä arvokkaille lehtokokonaisuuksille.

Lämpökeskuksen rakentaminen alueelle tuhoaisi lehtokokonaisuuden kaakkoisosan. Lisäksi se heikentäisi Tattarisuon metsien metsäekologista kytkeytyneisyyttä itään Kivikon metsään sekä etelään Tattariharjuntien ja Hyttisuon väliseen lehtoon.

Vaihtoehto 2 heikentäisi ekologista yhteyttä lähialueen metsäekologisen verkoston ja lentokenttäalueen itä- ja kaakkoispuolisten arvokkaiden lehtojen välissä. Siksi senkin luontovaikutuksien yhteisvaikutus olisi merkittävä.

Muut vaihtoehdot jatkosuunnitteluun

Koska molempiin esitettyihin vaihtoehtoihin liittyy suuria ongelmia, esitämme että jatkotyössä pohditaan myös muita vaihtoehtoja.

Ohjelmavaiheen lausunnossamme esitimme, että vaihtoehtona on tutkittava mahdollisuudet sijoittaa voimalaitos kokonaan Tattarisuon teollisuusalueen sisälle. Näin teollinen toiminta saataisiin olemassa olevalle brownfield-alueella ja säästettäisiin greenfield-aluetta. Tällöin nyt suunniteltu alue jäisi nykytilaansa virkistysalueeksi, joka toteuttaisi myös maakuntakaavan viheryhteystarvetta.

Lisäksi esimerkinomaisesti vielä kaksi mahdollisuutta lisää – muitakin vaihtoehtoja varmasti on (kartta):

VE 3 sijaitsee välittömästi VE 2:n pohjoispuolella Tattarisuon teollisuusalueella. Se syrjäyttäisi joukon peltihalleja ja niissä toimivia yrittäjiä. Näin tekee tosin myös VE 1, joka sijaitsee osaltaan teollisuusalueella.

VE 4 sijaitsee aivan kiinni Lahdenväylässä Kivikon puolella. Sijoituspaikkaa oli ilmeisesti etsitty myös Kivikon puolelta, mutta valmista sopivaa tonttia ei ollut löytynyt. Tähän voi vain todeta, että tontteja voi aina yhdistellä ja jakaa uudelleen, varsinkin jos maapohjan omistaa kaupunki. – Lounaissivultaan VE 4 rajautuu suunniteltuun Lahdenväylän ylittävään siltaan ja liittymään, jota YVA:ssa kutsutaan Ilmasillaksi. Samaa siltaa tulisi käyttämään myös Raide-Jokeri 2. Jos Ilmasilta ja sen liittymä toteutetaan, VE 4:n liikenteellinen sijainti olisi jotakuinkin optimaalinen.

Lisäksi jatkotyössä tulee pohtia myös mahdollisuutta toimia hajautetun ilmastoystävällisen energiantuotannon, kuten maalämmön, biokaasun ja aurinkoenergian yhdistelmien avulla.

Lisätietoja

– liikenne ja uudet vaihtoehdot: arkkitehti, valtiotieteiden tohtori Timo Kalanti, puhelin 040 538 5627, timokalanti at gmail.com

– luonto: luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola at gmail.com

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

LIITEKARTTA Uudet VE3 ja VE4