Lausunto MAL-suun­ni­tel­mas­ta

MAL-suunnitelmalla valtio sopii kuntien kanssa pääkaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Piiri korosti lausunnossaan maakuntakaavan ensisijaisuutta sekä viherverkoston ja meluntorjunnan kehittämistä.

18.1.2019

Helsingin seudun liikenteelle

Viitaten lausuntopyyntöönne

Lausunto MAL 2019 -suunnitelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

MAL2019-suunnitelma on valmisteluprosessiltaan ja ympäristönäkökulmaltaan selvästi entisiä parempi. Siinä on monia hyviä tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, vähäpäästöinen liikenne – mukaan lukien pyöräilyn ja kävelyn edistäminen, autoistumista hillitsevät tiemaksut ja pysäköintipolitiikan muutokset – pyrkimys tukeutua lisärakentamisessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja raideliikenteeseen jne.

Pidämme toki MRL:n mukaista maakuntakaavoitusta MAL-sopimukseen verrattuna ensisijaisena, koska siinä on lain turvaamat tasapainoisemmat menettelyt, sisältövaatimukset ja vaikutusten arvioinnit. MAL-sopimusta rakentamistavoitteineen ei pidä käyttää argumenttina ohittaa MRL:n mukaisia prosesseja myöskään kuntakaavoissa.

Viherverkosto asumisen ja liikenteen rinnalle

MAL-kokonaisuudesta puuttuu yksi keskeinen maankäytön suunnittelun osa: viherrakenne, joka on välttämätöntä suunnitella samaan aikaan asumisen ja liikenteen kanssa. Muuten luontokohteet pirstoutuvat ja niiden ekologiset yhteydet katkeavat. Viherverkoston särkyminen aiheuttaa myös ongelmia rakentamiselle ja liikenteelle (esimerkiksi rakennuksiin ja tiealueille valuvat hulevedet sekä liikenteen keskelle tulevat eläimet). Vihreä ja sininen infrastruktuuri on olennaista myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa (ekologisten yhteyksien lisäksi hiilivarastojen ja -nielujen turvaaminen, hulevesien hallinta, ilman laatu jne.).

Ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet aiheuttaisivat ongelmia muun muassa maakuntakaavassa osoitetuille suojelu- ja virkistysalueille, ekologisille yhteyksille sekä merkittäville kulttuuriympäristöille. Näiden arvojen turvaaminen tarkemmassa suunnittelussa on tärkeää ihmisten viihtyvyydelle ja alueiden vetovoimaisuudelle. Luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle ja tiivistämiselle sekä tulee ottaa huomioon jatkotyössä.

MAL-alueella tarvitaan myös ekologisten yhteyksien ennallistamista riittävällä ammattitaidolla suunnitelluilla, toimivilla viherkansilla ja väylien alituksilla.

Liikennehankkeet

Piiri korostaa, että jo tehdyt meluntorjunnan suunnitelmat tulee toteuttaa ennen yhtään uutta infrahanketta. Melu on pääkaupunkiseudulla keskeinen ympäristöterveysasia, jonka torjuntaa ei voi enää lykätä ohittamalla suunnitelmia yhä uusilla väylähankkeilla. Meluvallien suunnittelussakin pitää ottaa huomioon eläinten kulkureitit.

Piiri on tehnyt Uudenmaan ELY-keskukselle aloitteen ns. tunnin radan ja siihen liittyvien oheishankkeiden kokonaisuuden uudesta yvasta. Uudenmaan ELY-keskus on siirtänyt asian Varsinais-Suomen osalta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Ratahankkeissa ja niiden kustannushyötysuhteissa on eroja, ja niukat resurssit tulee suunnata yhteiskuntataloudellisesti kannattaviin hankkeisiin. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan ennen muuta poikittaisia julkisen liikenteen yhteyksiä sekä olemassa olevien ratojen lisäraiteita.

Ratahankkeiden yhteydessä on huolehdittava myös asemien käytettävyydestä. Jalankulku ja pyöräily on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi ja houkuttelevaksi. Liityntäpysäköintitilaa on oltava riittävästi. Lisäksi on turvattava toimivat jatkoyhteydet joukkoliikenteessä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne olisi pystyttävä toteuttamaan yhtenä kokonaisuutena. Isot kaupungit ajavat yhä omia maankäytön hankkeitaan eivätkä tunnu pystyvän kehittämään yhteistä kustannustehokasta ylikunnallista joukkoliikenneverkostoa, vaikka käyttäjämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Tästä syystä tämä yhteistyötä edistävä MAL-suunnitelma tulee polttavaan tarpeeseen.

Muihin hankkeisiin otamme kantaa niiden tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, sähköposti tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija