Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton Uudenmaan piirin lausunto Itämeren meritaimenien ve­sis­tö­koh­tai­sis­ta el­vy­tys­suun­ni­tel­mis­ta

Puolet maamme meritaimenjoista on Uudellamaalla! Niiden elvytyssuunnitelmien kouluarvosana olisi kiitettävä. Suunnitelmat on nyt vain toteutettava.

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 8.11.2019 Dnro 1824/04.04.03.01/2018

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin lausunto Itämeren meritaimenien vesistökohtaisista elvytyssuunnitelmista

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa asiasta seuraavaa.

Monet viimeisistä meritaimenjoista ovat Uudellamaalla. Piirin mielestä elvytyssuunnitelmat ovat hyviä, konkreettisia ja kannatettavia.

Meritaimenen elvytys riippuu paljolti valuma-alueen maankäytöstä sekä virtavesien kunnostamisesta. Tämä on suunnitelmissa ymmärretty hyvin. Uudellamaalla suunnitelma tulee ottaa huomioon Kymijoen-Suomenlahden 3. kauden vesienhoitosuunnitelmassa ja sen toimeenpano-ohjelmassa. Lisäksi se tulee saattaa Uudenmaan liiton ja kuntien kaavoittajien tietoon. Uudellamaalla on Suomen intensiivisin maankäyttö, joka uhkaa myös ”sinistä infrastruktuuria”.

Uudellamaalla erikoisongelmana on kevätkuivuus, jota ilmastonmuutos uhkaa pahentaa. Tämä on johtanut kiistoihin vedenotosta jopa golfkenttien kasteluun keväällä, mikä voi uhata pienten taimenpurojen virtaamia esimerkiksi Espoossa. Uudellamaalla myös jotkut ojitus- ja jokikunnostussuunnitelmat voivat uhata taimenia, esimerkiksi Espoonjoen kunnostushanke. Suunnitelma tulee siksi ottaa huomioon vesitalousluvissa ja ympäristöluvissa.

Meritaimenen kalastuksessa sivusaaliskuolleisuutta tulee vähentää. Siksi on välttämätöntä rajoittaa jokisuiden ja niiden edessä olevien merialueiden rysä- ja verkkokalastusta riittävän laajasti alueellisesti ja ajallisesti. Merellä meritaimenen ylämittaa tulee nostaa 60 senttimetriin leveyspiirin 67 eteläpuolella, mikä vaatii toteutuakseen myös verkkojen silmäkokojen suurentamista. Istutuksista tulee pyrkiä luonnonkutuun ja jos istukkaita käytetään, ne tulee merkitä. Kalastuksen valvontaa ja tiedotusta meritaimenesta tulee lisätä.

Tutkimus ja seurata

Tässä suunnitelmassa ei vielä ollut jokikohtaisia smolttituotannon ja emokalojen määrätavoitteita. Tämä johtuu usein siitä, että jokien lähtötasoa ei useinkaan vielä tiedetä. Tutkimusta ja seurantaa tulee siksi lisätä sekä LUKEn resursseja vahvistaa näiden tehtävien toteuttamiseksi.

Yhteenveto

Piiri tukee suunnitelman vahvistamista kalastuslain 34 §:n mukaiseksi suunnitelmaksi, jotta se voidaan ottaa käyttöön uusien kalatalousalueiden työssä kalastuslain 33 §:n mukaisesti.

Lisätietoja
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI

Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija