Lausunto Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta

Kanta-Hämeen maakuntakaava on kehittynyt lausuntokierrosten välillä myönteiseen suuntaan, mutta luonnonsuojeluasioiden käsittelyyn esitimme vielä lukuisia parannuksia.

15.2.2019

Hämeen liitolle

Viitaten lausuntopyyntöönne

Lausunto Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaavaehdotuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa.

Kaavaehdotuksessa on huomioitu eräitä edellisestä kaavaehdotuksesta antamassamme lausunnossa (2.3.2018) esiin nostettuja seikkoja, mistä liitolle kiitokset. Maakunnallisen ja valtakunnallisen suojelu- ja viheralueverkoston asiallinen kaavallinen huomiointi maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan vaatii kuitenkin edelleen lisää satsausta. Jäljempänä on kommentoitu yleistasolla eräitä kaavan ratkaisuja. Liitteissä on käsitelty yksittäisiä kaavaratkaisuja.

1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi

Kaavaehdotus huomioi valitettavan huonosti valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyvät luonnonperinnön säilyttämistavoitteet, eikä todellisuudessa esitä tarpeellista maakunnallista luonnonsuojeluverkostoa kuten kaavaselostus väittää. Kaavaehdotuksessa on vakavia ongelmia etenkin seuraavien tavoitteiden osalta:

1) Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta (Vakavia ongelmia lähinnä luonnonperinnön osalta).

2) Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämistä. (Turvaaminen jää hyvin puutteelliseksi).

3) Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta (Ongelmia lähinnä viheralueverkoston jatkuvuuden turvaamisessa).

2. Voimassa olevaan maakuntakaavan sisältyvien suojeluvarausten poisto

Kaavaehdotuksessa on edelleen jätetty esittämättä suojeluvarauksina lukuisia sellaisia alueita, jotka voimassa olevaa, verrattain tuoretta maakuntakaavaa laadittaessa on katsottu niin arvokkaiksi, että ne on siinä SL-varauksella osoitettu luonnonsuojelualueiksi perustettavaksi kohteiksi

Uudenkaan kaavaehdotuksen tausta-aineistoon ei sisälly mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä niiden luonnonarvojen heikentyneen niin paljon, että tämä oikeuttaisi suojeluvarausten poiston. Edes yleisellä tasolla mitään luonnontieteellisiä perusteita suojeluvarausten poistolle ei ole esitetty, puhumattakaan kohdekohtaisista perusteluista. Kohteesta joka on ollut suojelunarvoinen nykyisin voimassa olevaa maakuntakaavaa hyväksyttäessä ei ole voinut tulla vähempiarvoista kaavan voimassaollessa, jolleivät sen suojeluarvot ole tänä aikana oleellisesti heikentyneet.

Poistettujen suojeluvarausten joukossa on mm. valtakunnallisesti arvokkaita suo- ja kosteikkokohteita, jotka ovat täysin vertailukelpoisia valtakunnallisen soidensuojelun täydennysesityksen kohteiden (jotka on esitetty kaavaehdotuksessa SL/MY-varauksina tai osin jopa MY-varauksina) kanssa. Ainoa syy miksi nämä kohteet eivät sisältyneet Hämeessä soidensuojelun täydennysinventointiin ja päätyneet sen kautta soidensuojelun täydennysesityksen kohteiksi, oli se että niillä oli jo maakuntakaavan SL-varaus ja ne olivat siten jo matkalla suojeltaviksi. Niiden poistaminen maakuntakaavasta paitsi poistaa niiltä täysin suojelustatuksen, on myös loogisesti ristiriitaista. Näihin poistettuihin kohteisiin sisältyy jopa kosteikkokohteita, joiden maakuntakaavan SL-varaukseen perustuva toteuttaminen lakisääteiseksi suojelualueeksi on jo aloitettu hankkimalla näiden varausten alueella sijaitsevia yksityismaata edustavia hajapalstoja valtiolle suojelutarkoituksiin. Nyt nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa näistä kohteista on esitetty SL-varauksina ainoastaan jo em. valtiolle hankitut palstat, jolloin viedään viranomaiselta (ELY-keskus) edellytykset viedä suojelu loppuun muilla osilla samaa, yhtenäistä kohdetta.

Poistettujen suojeluvarausten joukossa on myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita sekä metsiensuojelun kannalta merkittäviä kohteita. Suurimmassa osassa Kanta-Hämettä metsiensuojelutilanne on hyvin heikko.

Poistetut suojeluvaraukset tulee palauttaa kaavaan ellei ole näyttöä siitä että niiden luonnonarvot on menetetty. Maakuntakaavojen suojeluvaraukset on tilastoitu jopa Suomen virallisissa suojelutilastoissa suojelluiksi alueiksi.

Poistettuja suojeluvarauksia ja muita yksittäisiä kohteita on ruodittu kohdekohtaisesti tämän lausunnon liitteissä. Pyydämme ottamaan huomioon niissä esitetyt seikat.

3. Perustettujen suojelualueiden ja valtiolle suojelutarkoituksiin hankittujen kohteiden mahdollisimman ajantasainen huomiointi

Uusimman kaavaehdotuksen karttaa on jonkin verran päivitetty perustettujen suojelualueiden (SL) ja suojelutarkoituksiin varattujen valtionmaiden kohteiden (SL) osalta. Lisäksi kaava-aineistoon on liitetty erillinen oikeusvaikutteinen liitekartta, jossa on osoitettu kohdemerkinnällä alle 4 ha laajuiset suojelualueet, luontotyyppikohteet sekä eräät valtion mailla sijaitsevat pienet suojeluun varatut tai ostetut alueet.

Pienten suojelukohteiden noteeraaminen lisää jonkin verran kaavan informatiivisuutta, mutta ei sinällään kehitä maakunnallista suojelualueverkostoa neliömetrilläkään. Pienten suojelukohteiden sisältyminen kaavan oikeusvaikutteiseen aineistoon tulisi myös avata kaavaselostuksessa. Kohteiden yksilöinnissä vaikuttaisi myös olevan jotakin ongelmaa, koska niin monen kohteen osalta kooksi on ilmoitettu 0,00 ha. Aineistoa kannattaa tältä osin korjata.

Varsinaiselta kaavakartalta puuttuu edelleen jonkin verran yli 4 ha suuruisia, luonnonsuojelutarkoitukseen varattuja valtionmaan palstoja. Tämän lausunnon liitteisiin on sisällytetty joitakin esimerkkejä, mutta listaus ei välttämättä ole kattava. Esitämme, että suojelualuetilanne päivitetään vielä Hämeen ELY-keskuksen ja Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa vastaamaan ajantasaista.

4. Eräiden valtion omistamien arvokkaiden luontoalueiden sekä Riihimäen Paalijoenkanjonin huomiointi

Metsähallituksen lausunnon perusteella on muutettu uudessa kaavaehdotuksessa kaksi valtion mailla sijaitsevaa arvokasta luontoaluetta SL-varauksesta MY-varaukseksi ja kaksi SL/MY-varaukseksi.

Esitämme, että Komionsuo (Loppi, kaavaehdotuksessa SL/MY), Kyynäröt-Kastanajärvi (Hämeenlinna, kaavaehdotuksessa MY)), Lähdekorven suot (Loppi, kaavaehdotuksessa MY) sekä Rytökorpi (Hämeenlinna, kaavaehdotuksessa SL/MY) esitetään kaavassa SL-varauksilla, jotta niiden osin valtakunnallisten, osin maakunnallisten suojeluarvojen säilyminen voidaan varmuudella turvata. Minimitoimenpide on kaavoittaa alueet S-varaukseksi, johon ei liity mitään ajallista raukeamisoptiota.

Esitämme lisäksi, että maakuntakaavan SL-varauksella esitetään Riihimäen oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (2010) SL-varauksella esitetty maakunnallisesti arvokas Paalijoen kanjonin metsäalue. Alue on kaavaehdotuksessa pääosin MU/geo-kohdetta, pieneltä osin SL-varausta.

5. SL/MY -varauksen kaavamääräystä tulee muuttaa

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä SL-varausten tulee olla pysyviä ja SL-merkintöjä tulevaisuudessakin. Luonnonsuojelu jatkuu maassamme seuraavienkin sukupolvien aikana. Siksi emme pidä esitettyä SL/MY-merkintäkäytäntöä perusteltuna varsinkaan valtakunnallisesti arvokkaiksi todetuilla kohteilla. Esitämmekin vakavaan harkintaan soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiksi todettujen kohteiden osoittamista SL-varauksella.

Lisäksi tulee ottaa huomioon MRL:n korvausten tai lunastusten pykälät (101–102 §) ja niiden reunaehdot. Asia liittyy kaavamääräyksellä kiellettyihin toimintoihin, joita kaikki maanomistajat eivät koskaan aio tehdä.

Joissakin yleiskaavoissa on ollut rajoittavia suojelumerkintöjä, joiden kaavamääräys on rauennut määräajan jälkeen. Niissäkin kaavamerkintä on kuitenkin säilynyt samana.

Lisäksi kaavamerkinnän muutoksista tulee ilman muuta tehdä eri päätös. Toisin sanoen ”automaattipäätös” kaavamerkinnän muuttamisesta toiseksi pelkällä kaavamerkinnällä ei ole mahdollinen.

Toissijaisesti, jos kaavassa kuitenkin jatketaan ehdotuksen tavalla, SL-varauksen muuttuminen MY-varaukseksi tulee sitoa ainakin maanomistajan aloitteellisuuteen esimerkiksi seuraavasti. Tässä on yksi mahdollinen malli pohdintaanne, vaikka emme ole tällä hetkellä varmoja onko sekään MRL:n mukainen. Asiasta on välttämätöntä neuvotella erikseen ELY-keskuksen ja YM:n kanssa.

1) Jos maanomistaja ennen 5 vuotta kaavan hyväksymisestä pyytää asianomaiselta viranomaiselta SL/MY-varauksen toteuttamista tai sen kanssa ristiriitaista lupaa, viranomaisen on aloitettava neuvottelut kaavamerkinnän toteuttamiseksi mielellään viimeistään kun kaavan hyväksymisestä on kulunut 5 vuotta. Jos neuvottelut yksityisen tai valtion luonnonsuojelualueen perustamisesta, korvauksesta, lunastuksesta, maanvaihdosta tms. eivät johda tulokseen, SL-varauksesta tulee tehdä eri päätös, jolla se voi tarvittaessa muuttua MY-varaukseksi.

2) Jos maanomistaja pyytää asianomaiselta viranomaiselta SL/MY-varauksen toteuttamista tai kaavamerkinnän kieltämää lupaa sen jälkeen kun kaavan hyväksymisestä on kulunut 5 vuotta, viranomaisen on käynnistettävä neuvottelut kaavan toteuttamisesta tai todettava ettei edellytyksiä toteutukselle ole. Jos neuvottelut yksityisen tai valtion luonnonsuojelualueen perustamisesta, korvauksesta, lunastuksesta, maanvaihdosta tms. eivät johda tulokseen, varauksesta voidaan tarvittaessa tehdä eri päätös, jolla se voi muuttua MY-varaukseksi.

Jos maanomistaja ei ole esitetyllä tavalla aloitteellinen, mihinkään muutoksiin ei ole tarvetta. Tämä tilanne on ollut useimmilla nykyisillä SL-varauksilla jo pitkään. Silloin SL-merkintä pysyy voimassa niin kauan kuin kaavakin on voimassa. Silloin ei ole tarpeen tehdä kaavamerkinnän muuttamista koskevaa päätöstä.

Myös viranomainen voi olla aloitteellinen kaavan toteuttamiseksi.

Arviomme mukaan esitetty viiden vuoden määräaika SL/MY-kohteiden mahdollisen suojelun toteuttamiselle on epärealistinen. Mikäli nykyinen kaavamääräys säilytetään, niin esitämme ajan muuttamista kahdeksaksi vuodeksi.

Mikäli maakuntakaavan ratkaisu johtaa siihen, että valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita päätyy viiden vuoden jälkeen MY-alueiksi, edellyttää tämä MY-alueiden kaavamääräysten kehittämistä siten, että suokohteilla edellytetään vähintäänkin kohteiden vesitalouden säilyttämistä.

6. Ekologisten yhteyksien käsittely

Olemme edellisessä lausunnossamme puuttuneet siihen, että maakunnallisten ja valtakunnallisten ekologisten yhteyksien käsittely ja osoittaminen on käytännössä jätetty tekemättä. On sinänsä myönteistä, että uudessa kaavaehdotuksessa on kaupunkiseutuja koskevaan kehittämissuositukseen lisätty maininta siitä, että ekologisten yhteyksien säilyminen tulee turvata kaupunkiseutujen tarkemmassa suunnittelussa. Tämä yleinen kehittämissuositus ei kuitenkaan poista maakuntaliitolta velvoitetta huomioida keskeiset ekologiset yhteydet maakuntakaavan kaavaratkaisuissa. Nyt tätä huomiointia ei ole tehty. Kaavaratkaisu jossa kaavamerkinnässä paikkatietoa edustavat ainoastaan merkinnän päätepisteet jotka kuvaavat sitä minkä pisteiden välinen ekologinen yhteys vaatii turvaamista, ei millään tavoin turvaa ko. ekologisen yhteyden säilymistä, etenkään tilanteissa joissa ei ole olemassa useita keskenään vaihtoehtoisia säilytettävän ekologisen yhteyden sijainteja.

Kaavakartalla on ylipäätään esitetty vain muutama ekologinen yhteystarve, itä-länsi -suunnassa Helsinki-Tampere -pääteiden ja rautatien yli. Näidenkin sijainti on esitetty kaavakartalla hyvin epäselvästi, eivätkä kaikki niistä kykene toimimaan esimerkiksi metsäekologisena yhteytenä – yksi yhteyksistä on esim. piirretty kulkemaan yli kilometrin levyisen Kernaalanjärven yli. Hämeenlinnan eteläpuolelle sijoittuva ekologinen yhteyskin kaipaisi tarkempaa sijoittelua todellisen maastotilanteen mukaan. Olemme jo aiemmin toimittaneet Hämeen liitolle tätä yhteyttä koskevat tarkat kartat.

Kaavaehdotus muodostaa Hämeenlinnan eteläpuolelta aina Hattulan pohjoispuolelle ulottuvan, yli 15 km pitkän, moottoritien varteen sijoittuvan katkeamattoman taajamamaton, jonka läpi ei ole ositettu yhtä ainoaa itälänsisuuntaista ekologista yhteyttä. Nykyisin tällä vyöhykkeellä on vielä olemassa mm. Aulangon ja Parolannummen kautta kulkeva yhteys, mutta alueen rakentuminen yhtenäiseksi nauhataajamaksi katkaisisi sen. Se puolestaan johtaisi muun muassa siihen että suuria nisäkkäitä nähtäisiin jatkossa seikkailemassa Hämeelinnan-Hattulan kaupunkirakenteessa.

Esityksessä mainittu yhtenäinen nauhataajama jatkuisi vielä edellä mainitusta eteläpäästään 7 km etelämmäksi niin että sen läpi kulkisi vain yksi viheryhteys.

Jo pelkästään se että saataisiin Tampere-Hämeenlinna -moottoritielle tarpeellinen määrä vihersiltoja oikeisiin paikkoihin, edellyttäisi ekologisten yhteyksien riittävää ja riittävän tarkkaa osoittamista maakuntakaavassa. Viheryhteyksiä on syytä osittaa myös muihin metsäisten alueiden välisiin ”pullonkauloihin”, jottei näitä yhteyksiä katkaistaisi esim. paikallisen mittakaavan rakentamisella, jota maakuntakaava ei muuten säätele.

Esitämme, että kaavan lopputyöstössä korjataan ainakin muistutuksessamme yksilöidyt keskeisimmät ongelmat tämän aihepiirin suhteen.

7. Yhtenäisten metsäalueiden huomiointi

Kaavaehdotuksessa on annettu yleinen kehittämissuositus, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön.

Esitämme, että maakuntakaavassa annetaan vastaava kehittämissuositus yhtenäisten ja laajempien metsäalueiden pirstomisen välttämisestä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Koska näillä metsillä on metsätalouden ohella suuri merkitys virkistysarvojen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta, ei ole erityistä perustetta korostaa metsätalouskäytön turvaamista.

8. Kaavan vaikutusten arvioinnista

Kaavaselostukseen sisältyvässä kaavan vaikutusten arvioinnissa käsitellään mm. metsänhakkuita tavalla joka antaa ymmärtää metsänhakkuiden olevan sallittuja kaavan SL- ja SL/MY –varausten alueella, mikä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa että kaavamääräys kieltää (niin kuin tuleekin kieltää) näiden alueiden luonnonarvoja heikentävän toiminnan.

9. Muutamia teknisiä huomioita

– Kaavakartalla asianmukaisesti sinisenä aluevarauksena esitetyltä Tuuloslammien suojeluvaraukselta puuttuu kaavakartalta niin kirjaimet SL/MY kuin kohteen numerotunnuskin.

– Kohteen SL/MY 964 aluevarauksen väri on kaavakartalla sinisen sijaan virheellisesti vihreä.

Lopuksi

Uudenmaan piiri tukee myös paikallisyhdistystemme lausunnoissa esitettyjä seikkoja.

Lisätietoja

– metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri.mikkola at sll.fi

– luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola at gmail.com

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, sähköposti tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

LIITTEET 17 kappaletta – toimitetaan erikseen niiden suuren koon takia

– joista ensimmäinen on selostus karttoihin

– ja loput 16 karttoja