Tarkemmat säännökset vie­ras­la­ji­lin­tu­jen ja nisäkkäiden pyyn­ti­vä­li­neis­tä ja menetelmistä

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo helpottaa supikoiran, minkin ja piisamin pyyntiä, koska ne ovat haitallisia vieraslajeja. Lausunnossamme muistutimme eettisen kestävyyden rajoista: kuka vaan ei saa pyytää niitäkään missä, miten ja milloin vaan.

06.03.2019

Asia: MMM 70/01.02/2018

Tarkemmat säännökset vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyyntivälineistä ja menetelmistä

Suomen luonnonsuojeluliitossa tämän lausunnon antaa sen Uudenmaan piiri.

Yleisesti ottaen asetusmuutoksiin tulee lisätä rinnakkaisteksti. Tässä tapauksessa se ei tosin ole niin tärkeää, koska kyse oli kahdesta uudesta pykälästä.

Asia liittyy eräiden haitallisten vieraslajien aseman muutoksiin metsästys- ja vieraslajisäädöksissä. Tehdyt muutokset kahden lain ja kahden asetuksen välillä ovat viittauksineen erittäin sekavia. Nyt ei asetuksessa eikä asetusmuistiossakaan sanota suoraan mitä lajeja muutos koskee. Näin tavalliselle kansalaiselle jää tämän jälkeen helposti epäselväksi mitä otusta saa tappaa kuka, missä, miten ja milloin. Asian jalkauttaminen tarvitsee aikanaan erillisen viestintähankkeen.

Iso ongelma on, että näitä lajeja voisi jatkossa pyytää kuka vaan ilman metsästäjätutkintoa. Kyseessä olevien lajien pyynti tulee palauttaa metsästäjätutkinnon tehneille ja metsästyskortin saaneille.

Sinänsä asetukseen esitetyt 3 – 4 §:t ovat tarpeen asettaessaan rajoituksia eräille tappokeinoille ja vähimmäisvaatimuksia ampuma-aseille.

3 §

Pykälässä on aivan oikein kielletty myrkyt ja sähkö. Niihin voi kuolla muitakin eläimiä. Myrkyt voivat levitä niitä syöneiden eläinten kautta rauhoitetuttuihin niitä syöviin eläimiin.

Pykälässä on epäsuorasti sallittu yötähtäimet ja valaisimet (metsästyslain 33.1 §:n kohdat 4 – 5). Tämä on näille lajeille hyväksyttävää.

Selvyyden vuoksi tulee kieltää yhdessä paikassa kaikki metsästyslain 33.1 §:n momentin näille lajeille epäeettiset pyyntimuodot eli kohdat 1–3 ja 6 ­– 15. (Huomattakoon vieraslajilain eduskunnassa menossa oleva muutos, jolla nyt voimassa olevassa lainsäädännössä kielletyt kohdat 1 ja 15 tulisivat nyt – ilmeisesti vahingossa – sallituksi?) Kaikkein selvintä olisi kirjoittaa koko kiellettyjen metsästystapojen luettelo suoraan vieraslajiasetukseen.

Lehtipuhallin kannattaa kuitenkin sallia minkin pyynnissä. Siitä on hyviä kokemuksia ulkosaaristosta.

Korostamme, että erittäin tärkeää olisi kieltää kaikkien rautojen käyttö ulkotiloissa. Raudat ovat valikoimaton pyyntimuoto, niihin pääsee myös rauhoitettuja ja uhanalaisiakin lajeja (kuten hilleri ja vedenalaisissa raudoissa saukko). Lisäksi heti tappavaksi tarkoitetutkaan raudat eivät aina tapa heti.

Lisäksi asetukseen tulee lisätä eettisistä syistä pesimäaikaiset rauhoitusajat näillekin lajeille. Sivistysvaltiossa ei voi sallia, että emon tappaminen johtaa poikastenkin kuolemiseen nääntymällä. Myös piisamin pesä tulee rauhoittaa. Lisäksi ravintohoukuttimet tulee kieltää näilläkin lajeilla – myös siksi, ettei kukaan voisi käyttää supikoirahaaskaa tekosyynä muun riistan salametsästyksessä. Sitä vastoin nykyisiä metsästyslain koirasäädöksiä ei näiden lajien takia ole syytä muuttaa.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija