Uudenmaan maaseudun kehittämisen painopisteet

Uudenmaan maaseudulla on mahdollisuuksia muun muassa lähiluomuruoassa. Haasteena on asutuksen kasvu, joka uhkaa peltoja ja luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutos uhkaa tuoda pelloille kuivuutta keväälle ja huuhtoa ravinteet vesiin syksyllä. Muun muassa näin piirin erityisasiantuntija Tapani Veistola vastasi ELY-keskuksen kyselyyn, joka liittyy maataloustukien 2021-27 tukien valmisteluun.

10.4.2019

Uudenmaan maaseudun kehittämisen painopisteet

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta tähän kyselyyn vastaa erityisasiantuntija Tapani Veistola.

TEEMA 1

Maatalouden kilpailukyky, elintarviketurva

Lähiruoka, varsinkin luomu, antaa maataloudelle mahdollisuuksia lähellä asutuskeskuksia.

Pelloista kilpaillaan asutuksen laajenemisen kanssa. Metsäkato voi olla täälläkin merkittävä uhka luonnolle ja myös ilmastotavoitteille.

Laiduntavaa karjaa olisi hyvä saada maakuntaan lisää biodiversiteetinkin kannalta – vaikka muuten Suomessa tulee lihantuotantoa merkittävästi vähentääs sen terveys- ja ympäristöhaittojen takia.

Ilmastomuutoksen pahentama kevätkuivuus voi muodostaa ongelmia viljelylle ja lisätä kilpailua vedestä esim. golfkenttien kanssa. Syksyn ja talven sateisuus puolestaan on keskeinen vesiensuojeluongelma. Ilmaston epävarmuuksien lisääntyessä viljelykiertoa kannattaa lisätä.

Uudellamaalla kannattaa kehittää agroekologisia symbiooseja. Täällä on myös hyvät mahdollisuudet ratkaista lantaongelmia biokaasulla, koska maakunnassa on paljon autoja ja tiheä jakeluverkko on mahdollinen.

TEEMA 2

Ilmastonmuutos, kestävä kehitys maataloudessa ja maaseudulla

Ympäristösyistä ohjelman ympäristöasioita tulee kehittää entisestään. Maatalous on vesiensuojelun ykköskysymys. Kaikki perinnebiotoopit ovat nyt uhanalaisia luontotyyppejä (2018). Uhanalaisissa lajeissa perinnebiotoopit ovat kakkosia metsien jälkeen. Maatalouden ilmastopäästöt ovat valtakunnallisesti liikenteen luokkaa vaikka Uudellamaalla tilanne ei ole näin paha. Jos ohjelmasta ja varsinkin ympäristökorvauksesta vähennetään rahaa, kuten EU:n budjetin yhteydessä on suunniteltu, rahaa tulee lisätä kotimaasta. Ellei tämä ole mahdollista, tulee kaikille pakollisia toimia lisätä (uuden ohjelmakauden ehdollisuus ja ympäristöjärjestelmä).

Syys- ja talvisateet edellyttävät lisäpanostuksia vesiensuojeluun (esimerkiksi ainakin 20 metrin suojavyöhykkeet ja luonnonhoitopellot ym. kasvipeitteisyys). Happamat sulfaattimaat tarvitsevat erikoistoimia. Kosteikkoja tulee lisätä. Peruskuivatus tulee tehdä luonnonmukaisesti.

Maakunnan luonto on poikkeuksellisen rikasta (vertaa esim. uusimmat luontotyypien ja lajien punaiset kirjat 2018 ja 2019) – mutta kovien maankäyttöpaineiden takia se on myös maamme uhanalaisinta. Perinnebiotooppien ja niiden uhanalaisten lajien hoitaminen on täällä erityisen tärkeää, joten niiden tukitasoja tulee nostaa. Tuetaan enemmän pysyviä nurmia ja HNV-kohteita. Lintupeltoja tulee tarpeen mukaan lisätä, jos esim. hanhia tulee yhä useammin tietyille pelloille muuttomatkoillaan. Pölyttäjiä suojellaan vähentämällä kemikaaleja ja lisäämällä biologista torjuntaa, monipuolista viljelykiertoa ja aluskasvien viljelyä.

Sama koskee metsien suojeluverkoston kehittämistä. Ilmastonmuutoksen sopeutuminenkin korostaa ekologisten yhteyksien (vihreä ja sininen infrastruktuuri) suojelua ja ennallistamista.

Luomulle on hyvät mahdollisuudet lähellä asutuskeskuksia.

TEEMA 3

Maaseutualueiden elinvoimaisuus (työllisyys, palvelut, yritysten kilpailukyky)

Perinnebiotooppien luonnonhoidon mahdollisuuksia myös työnä – yhdessä vieraslajien torjunnan kanssa – tulee parantaa Uudenmaan maaseudulla.

Yhteistyöterveisin

Tapani Veistola
erityisasiantuntija