Lausunto Vantaan yleiskaava 2020 luonnoksesta

Kannanotot 26.4.2019

Vantaan yleiskaavat ovat Suomessa siitä paremmasta päästä. Uudenmaan piiri ja Vantaan yhdistys esittivät luonnokseen toki vielä monia parannuksia.

Kaavatyö on perustyötämme, koska kaikki tapahtuu ajassa ja paikassa. TVe/SLL

26.4.2019

Vantaan kaupungin kirjaamo

Lausunto Vantaan yleiskaava 2020 luonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja liiton Vantaan yhdistys ovat perehtyneet yleiskaavaluonnokseen ja esittävät siitä yhteisenä lausuntonaan seuraavaa. Yhdistysten päätoimenkuvan eli luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämisen takia lausunnossa keskitytään toimivan viherrakenteen säilyttämisen sekä arvokkaiden luontokohteiden riittävän turvaamisen kysymyksiin.

Kiitämme Vantaan kaupunkia lausunnon valmistelulle myönnetystä muutaman päivän lisäajasta.

Viheraluejärjestelmän huomioinnista yleisesti

Kaavaluonnoksessa on ymmärretty hyvin se, että viheralueverkoston huomiointi kasvavassa kaupungissa vaatii erityishuomiointia sekä useita kaavallisia työkaluja.

Kaavaluonnoksen viheraluerakenteen keskeinen ”työkaluvalikko” eli suojelualuevaraukset, luo-alueet, erilaiset virkistysalueet sekä ekologiset yhteydet on nähdäksemme hyvin onnistunut. Erityistä kiitosta kaupunki ansaitsee suojelualueiden varaamisen perinteen jatkamisesta, luo-merkinnän säilyttämisestä sekä ekologisten yhteyksien tuomisesta oikeusvaikutteiselle kaavakartalle.

Kaavan luontotietopohjaan parantaminen sekä luontoaineistojen avoimuus

Uudessa yleiskaavassa esitetään kohtalaisen paljon uutta rakentavaa maankäyttöä vuoden 2007 yleiskaavassa säilyviksi esitetyille alueille. Lisäksi uuteen yleiskaavaan ollaan siirtämässä melko runsaasti sellaista vuoden 2007 yleiskaavan rakentamisvarausta, jota ei ole vielä asemakaavoitettu. Hyvien kaavoituskäytäntöjen ja osin myös kaavoituksen laillisuuden kannalta ison ongelman muodostaa se, että monista näistä maankäytön muutosalueista ei ole olemassa ajantasaisia (osasta ei edes vanhentuneita) luontoselvityksiä, joiden pohjalta kaavaratkaisujen toteuttamiskelpoisuuden ja laillisuuden voisi luontoarvojen osalta arvioida. Osasta alueista on olemassa luontoselvityksiä (mm. lahokaviosammalselvitykset), mutta niitä ei ole saatettu osallisten tietoon.

Kaavan luontotietopohjaa tulee esitettyjen muutosalueiden osalta pikaisesti parantaa. Esitämme, että kaupunki käynnistää pikaisesti selvityshankkeen, jossa käydään lävitse ne laajemmat viheralueet, joiden luontotietopohja on vähäinen ja joihin ollaan osoittamassa rakentamisvarauksia, tieyhteyksiä, uusia ulkoilureittejä, uusia ratsastusreittejä, uusia kaasuputkia tai uusia voimalinjoja. Selvityksessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin:

1) Niin sanottuihin lakisääteisiin rakentamisen rajoitteisiin eli luonnonsuojelulain suojeltuihin luontotyyppeihin, vesilain suojeltuihin luontotyyppeihin luontodirektiivin IV liitteen lajeihin sekä Vantaalla tavattaviin luonnonsuojelulain 47 § erityisesti suojeltaviin lajeihin (varsinkin lahokaviosammal sekä sille hyvin soveltuvat metsät).

2) Maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttäviin luontoalueisiin ja -alueiden osiin

3) Vantaan viheralueverkoston kannalta paremmanpuoleisiin paikallisen arvoluokan luontokohteisiin

4) Useiden hehtaarien (esim. yli 5 ha)laajuisiin METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviin metsäalueisiin

Toivomme myös sitä, että kaavaehdotukseen mennessä osallisten tietoon ja tutustuttavaksi saatetaan ne Vantaalla 2010 luvulla tehdyt luontoselvitykset, joilla on merkitystä kaavaratkaisujen kannalta. Olennaisimpia aineistoja ovat lahokaviosammalselvitysten myötä tehdyt aluerajaukset sekä erilaiset metsä- ja kääpäarvojen selvitykset.

Useimpien uusien suojelualuevarausten perustelujen ja rajausten osalta kaupunki pystyy hyödyntämään suojeluperustelujen osalta Uudenmaan liiton tuoretta Uusimaa-kaavaan liittyvää luontotietokoostetta (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Uusimaa- kaavan_luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf). Kyseisessä selvityskoosteessa useiden luontokohteiden rajaukset poikkeavat enemmän tai vähemmän Vantaan yleiskaavaluonnoksen suojeluratkaisuista. Uudenmaan liiton selvityksessä on hyödynnetty kaikkea käytössä olevaa aineistoa, joten useimpien kohteiden rajaukset ovat keskeisten luontoarvojen kannalta paremmin onnistuneita kuin yleiskaavaluonnoksen rajaukset. Esitämme, että Uudenmaan liiton selvityksen rajaukset otetaan suojelualuerajauksen lähtökohdaksi, jollei laajennusosien luontoarvoihin ole kohdistunut luontoarvoja heikentäviä hakkuita (kuten Linnaisten metsän koillisosassa) tai jollei voimassa oleva asemakaava anna perusteita suppeammalle rajaukselle.

Tikkurilan Keskuspuiston huomiointi

Esitämme, että kaavaehdotukseen rajataan omalla kaavamerkinnällään Tikkurilan Keskuspuisto- niminen alue, joka kattaa kaavan yhtenäiset virkistys- ja suojelualueet etelästä Koivuhaasta pohjoiseen Kulomäentiehen asti. Tämän laajan viheraluekokonaisuuden arvo ja käyttö kasvaa koko ajan, joten nyt on hyvä aika konkretisoida yleiskaavatasolla asia, jonka tärkeys on Vantaalla tiedostettu jo vuosikymmeniä.

Suojelualueverkoston kehittäminen ja alueiden osoittaminen

On hienoa, että Vantaan kaupunki jatkaa edelleen suojelualueverkoston kehittämistä. Kaikki yleiskaavaluonnoksessa SL-varauksina esitetyt alueet täyttävät luonnonsuojelulaissa määritellyt suojelualueiden perustamisedellytykset ja ne vahvistavat osaltaan niin Vantaan kuin koko pääkaupunkiseudun Viherkehän suojelualueverkostoa. Tuemme siksi kaikkia esityksiä, mutta samalla korostamme sitä, että usean alueen esitettyä rajausta on perusteltua laajentaa. Lisäksi esitämme eräitä uusia esityksiä vakavaan harkintaan.

Jatkotyössä on syytä lisätä kaavan informatiivisuutta siten, että Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet ja muut suojelualueet osoitetaan eri merkinnöillä. Natura-alueilla on jonkin verran myös ulkopuoliseen maankäyttöön vaikuttavia rajoitteita, joten alueet on järkevää osoittaa omalla merkinnällään.

Lisäksi on hyvä esittää jo perustetut suojelualueet sekä vielä perustamattomat suojelualuevaraukset omilla merkinnöillään (esim. SL-1 ja SL-2).

Suojelualueiden kaavamääräys ja ulkoilureitit

Kaavaluonnoksessa ollaan esittämässä kaikille SL-kohteille kaavamääräystä, joka sallii ulkoilureittien rakentamisen, kunhan luontoarvot eivät vaarannu (”Alueella sallitaan ulkoilureittien perustaminen siten, että alueen suojeluarvo ei vaarannu”). Vastaavaa kaavamääräystä ei ole Vantaan yleiskaavoissa aikaisemmin käytetty.

Tämän ”yleisen reitinrakentamisoption” lisäksi useille nykyisille suojelualueille sekä suojelualuevarauksille ollaan esittämässä kaavaluonnoksessa uusia ohjeellisia ulkoilureittejä. Esimerkkinä voimakkaasti reititettävästä alueesta toimii Smedsmossenin-Herukkapuron suojelualuekokonaisuuden eteläosa Vihdintien pohjoispuolella.

Pidämme suojelualueen ulkoilureittien yleisen ja yksilöimättömän rakentamisen sallivaa kaavamääräystä huonosti harkittuna ja esitämme sen poistamista. On järkevämpää, että suojelualueille ja -varauksille tarpeelliseksi katsottavat uudet ulkoilu- ja ratsastusreitit esitetään kaavaehdotuksessa. Näiden esittäminen vaatii kuitenkin oman selvityksensä, jossa on aluekohtaisesti perusteltu reitin tarpeellisuus sekä arvioitu reitin/reittien vaikutusta suojelualueiden ja -varausten olennaisiin suojeluarvoihin.

Kaavaluonnoksessa esitettyjen SL-alueiden rajaukset

1) Alkärr

Esitettyä rajausta on syytä laajentaa hieman luoteessa siten, että rajaukseen sisältyvät Myyrmäen uuden metsäsuunnitelman kuvio 1861 kokonaisuudessaan (nyt vain osa mukana) sekä kuvio 1866. Molemmat metsäkuviot on niiden huomattavien luontoarvojen takia nostettu suunnitelmassa arvometsien hoitoluokkaan.

2) Karhusuo-Tyttömäki

Fyysisesti yhtenäinen rajaus on esitelty kaavaselostuksessa kahtena suojeluvarauksena (Karhusuo, Tyttömäki). Koska varaus on yhtenäinen, niin esitämme, että kohdetta kutsutaan jatkossa Karhusuo- Tyttömäeksi.

Karhusuon osaa on syytä laajentaa luoteessa sisällyttämällä rajaukseen vanhoina metsinä edustavat ja myös liito-oravan käyttämät metsikkökuviot 1807 (3,0 ha) sekä 1813 (0,7 ha). Molempien kuvioiden arvo on tunnistettu ja tunnustettu myös Myyrmäen metsäsuunnitelmassa, jossa ne on nostettu arvometsien hoitoluokkaan. Ne sisältyvät myös Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todettuun Karhusuon luontoalueen rajaukseen.

Tyttömäen osa-aluetta on puolestaan perusteltua laajentaa kaakkois- ja itäpuolelta jonkin verran, jotta alueen edustavat lehto-, kangas- ja korpimetsät saadaan nykyistä kattavammin säilytettyä. Laajennusalueella elää kevään 2019 maastokäynnin perusteella (Keijo Savolan tiedoksianto Vantaan ympäristöyhdistykselle 25.4.2019) liito-orava. Lisäksi suojelualuevarauksen kaakkoispuolella on myös edustava, vesilain suojaamiin luontotyyppeihin kuuluva luonnontilainen noro.

3) Friimetsän laajennus

Nykyistä suojelualuetta on syytä etelälounaispuolelta laajentaa sisällyttämällä rajaukseen Myyrmäen metsäsuunnitelman kuviot 1692 (1,5 ha), 1693 (0,8 ha), 1694 (1,6 ha) sekä 1695 (0,5 ha). Ensiksi ja viimeksi mainittu on nostettu luontoarvojen takia arvometsien hoitoluokkaan metsäsuunnitelmassa.

Pohjoisosasta esitettyä uutta SL-varausta kannattaa laajentaa sisällyttämällä siihen metsäsuunnitelman kuviot 1696 (1,5 ha), 1697 (nyt mukana vain itäosa), 1698 (0,8 ha), 1699 (0,5 ha) sekä kuvion 1703 itäosa.

Esitetyt laajennukset loisivat suojelualueen, joka kattaisi pääosan erityisen arvokkaista metsikkökuvioista ja olisi samalla suojeluarvojen pitkäaikaisen säilymisen kannalta nykyistä esitystä toimivampi. Lopputulos olisi myös virkistyskäytön kannalta parempi ja vähentäisi ristiriitoja kaavaluonnoksessa esitetyn rakentamisen ja suojeluarvojen säilyttämisen välillä.

4) Linnaisten metsä

Linnaisten metsän huomattavat luonto- ja virkistysarvot on syytä huomioida yleiskaavassa selvästi paremmin kuin nyt on esitetty.

Esitetty SL-varaus on liian suppea sekä koillisosasta että länsilounaisosasta.

Koillisessa rajausta on syytä laajentaa noin 13 hehtaarilla sisällyttämällä rajaukseen koko Vantaan kaupungin omistama osa metsästä (Myyrmäen metsäsuunnitelman kuviot 1072-1082 sekä kuviot 1086- 1088) sekä parin vuoden takaisessa metsänhakkuussa hakkuilta säästynyt yksityismaapalstan eteläosan osittaisen metsäpalon kokenut kalliometsäalue (noin 1,5 ha).

Länsilounaassa suojelualuevarausta on syytä laajentaa noin 7,2 hehtaarilla sisällyttämällä SL- varaukseen myös Myyrmäen metsäsuunnitelmassa arvometsien hoitoluokkaan sisällytetyt kuviot 1008- 1015 sekä 1046.

Esitetyt laajennusalueet sisältyvät muutamaa länsilounaisosan kuviota lukuun ottamatta Uudenmaan liiton tuoreessa luontoselvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetun Linnaistenmetsän rajaukseen.

5) Rauhamaan metsä

Suojelualuevaraus sisältää ilmeisesti vain osan luonnontilaisen kaltaisesta koillisosan palstasta (92- 416-4-83), joka on kokonaisuudessaan säilynyt puustoltaan luonnontilassa. Rajausta on syytä tältä osin hieman laajentaa, jotta palstan lahopuustoiset kangas- ja kalliometsät sekä hieno korpi sisältyvät kokonaan rajaukseen.

Esitetty laajennus sisältyy Uudenmaan liiton tuoreessa luontoselvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetun Rauhamaan metsän rajaukseen.

6) Syväoja

Rajausta on syytä laajentaa kahdessa kohdassa yhteensä noin 3,5 ha verran. Lounaassa rajaukseen on syytä sisällyttää luonnontilaisena säilynyt noro lähialueineen, nyt vain noron pohjoisosa sisältyy rajaukseen.

Kaakossa rajausta on syytä laajentaa kiviainesfirman maalle siten, että rajaus sisältää kattavasti kallioalueen pohjois- ja luoteisrinteen monipuoliset lehtometsät.

Esitetyt laajennusalueet sisältyvät Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä esitettyyn Syväojan vähintään maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen rajaukseen.

7) Lamminsuon kaakkoispuolinen metsä

Rajausta on syytä laajentaa kaakkoon siten, että suojelurajaukseen piiriin tulevat vanha- ja runsaslahopuustoiset lehtoturvekankaat, jotka jatkuvat myös kaupungin maan itäpuolella. Alueella on myös toinen Vantaalta kautta aikain havaitusta sitkaskäävän (VU, LSL 47 §) kasvupaikoista.

Esitetty laajennusalue sisältyy Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä esitettyyn vähintään maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen rajaukseen.

8) Hagakärrsbergen

Hagakärrsbergenin esittäminen SL-varauksella on erittäin perusteltua. Kaavaluonnoksessa arvokkaasta aluekokonaisuudesta on kuitenkin esitetty SL-varauksena vain länsiosa. Tämä jättää suojelun ulkopuolelle muun muassa alueelta havaitut liito-oravametsät sekä pääosan alueen lahopuustoisimmista lehtometsistä.

Esitämme SL-varauksen laajentamista itään siten, että SL-varaus kattaa Uudenmaan liiton tuoreessa luontoselvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetun 45,9 ha laajuisen alueen. Sama aluekokonaisuus on huomattavien arvojen takia osoitettu Uusimaa 2050 kaavaehdotuksessa pääosaltaan SL-varauksena.

Luontojärjestöjen esityksiä uusiksi SL-varauksiksi

1) Konkoonkalliot

Luoteis-Vantaan edustavin kalliometsäalue eli Konkoonkalliot ansaitsisi tulla huomioiduksi luo- aluemerkinnän sijasta SL-varauksella, joka kattaa luonnontilaiset kalliometsät sekä näihin liittyvät 2010-luvun hakkuilta säästyneet vanhapuustoiset kangasmetsät kallioalueiden rinteillä. Erityisen arvokkaan aluekokonaisuuden pinta-ala on noin 13 ha.

2) Konkoonkallion koillispuoliset puronvarret sekä Palokallion kallioalueen eteläosan kallio

Konkoonkallion koillispuoliset puronvarret ovat osaltaan luonnontilaisen kaltaisia ja niihin liittyy arvokkaita lahopuustoisia lehto-, korpi- ja kangasmetsäalueita. Aluekokonaisuus on todettu myös erittäin merkittäväksi lahokaviosammalten ydinalueeksi. Tällaisia savikkomaiden pienvesi- ja lehtokohteita on suojelualueverkostossa niukasti, joten alueen esittämiseen SL-varauksena on vankat perusteet. Aluekokonaisuutta kannattaa täydentää pohjoisessa Vantaan kaupungin omistamalla osalla Palokallion kallioalueesta. Kyseinen kallioalue on pääosaltaan luonnontilaisen kaltainen ja melko lahopuustoinen.

3) Linnan joenvarsimetsä

Alueen kehittyneet luontoarvot sekä joen pohjoisrannalle osoitettu SL-aluevaraus antavat perusteen osoittaa tämä voimassa olevan yleiskaavan luo-alue (noin 3 ha) kaavassa SL-varauksena.

4) Kivistön Koivupäänojan metsä

Biotoopeiltaan monipuolinen ja mm. lahokaviosammalelle erittäin merkittävä metsäalue Kehäradan ja Tikkurilantien välissä on syytä osoittaa SL-varauksena. Tämä turvaisi myös Kivistön ydinalueelle yhden laajemman, virkistyskäyttöön soveltuvan metsäalueen.

5) Viinikan metsä

2010-luvulla voimakkaasti kehittyneet luontoarvot antavat hyvät perusteet osoittaa alue luo-merkinnän sijasta SL-varauksena.

6) Kuusijärven etelä- ja lounaispuoliset metsät

Kuusijärven osalta kaavaluonnoksessa esitetty melko laaja luo-alue ei ole alueen suojeluarvojen kannalta riittävä. Esitämme, että Kuusijärven lounais- ja eteläpuoliset metsät osoitetaan SL-varauksella ja Kuusijärven itäpuoliset metsät luo-alueena. Ratkaisun perustelut löytyvät koottuna Uudenmaan liiton tuoreesta luontoselvityksestä (Uusimaa-kaavan 2050 luontoselvitys-kohteiden 2017-2018 maakunnallinen arvo).

Edellä mainittua muutosta tukee myös se, että SL-aluevarauksella esittämämme alueet on pääosaltaan esitetty 28,4 ha SL-varauksena myös Uusimaa 2050 kaavaehdotuksessa.

7) Myllymäki

Vähintään maakunnallisesti merkittäväksi Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä todettu alue on huomattavan merkityksensä takia osoitettu 24 ha laajuisena SL-varauksena Uusimaa 2050 kaavaehdotuksessa. Alueen jättäminen luo-alueeksi Vantaan yleiskaavassa luo maankäytön suunnittelun kannalta erikoisen tilanteen. Tilanteen selkeyttämiseksi esitämme alueen osoittamista SL- varauksena.

8) Länsimetsä

Voimassa olevan yleiskaavan edustava, 19,9 ha laajuinen SL-varaus ja sen eteläpuolinen yleiskaavan luo-alue on syytä osoittaa yleiskaavassa SL-varauksena.

Kaavaluonnoksen luo-alueisiin liittyvät luontojärjestökommentit

1) Hermaskär

Luo-alueella on huomattavan arvokkaita lehto- ja kangasmetsiä, lahokaviosammalesiintymiä sekä hyvää potentiaalia myös liito-oravan ydinalueeksi. Kaavaluonnoksessa esitetty luo-alueen rajaus on liian suppea ja osin keinotekoinen. Rajaus kulkee mm. keskeltä luo-alueen lahopuustoltaan kaikkein edustavinta metsikkökuviota 1776 jättäen kuvion pohjoisosan ulos.

Esitämme rajauksen laajentamista siten, että siihen sisällytetään kokonaisuudessaan kuvio 1776 sekä kuviot 1757, 1758, 1760, 1770, 1772, 1774 ja 1781. Esitetyistä laajennuksista kaikki muut paitsi kuviot 1757 ja 1760 on huomioitu metsäsuunnitelmassa arvometsinä.

2) Petikko

Petikon luo-aluetta on perusteltua laajentaa koilliseen siten, että rajaukseen sisältyvät muun muassa eräät Petikon oloissa edustavat luonnontilaisen kaltaiset kalliometsäalueet sekä näihin liittyvät METSO-arvoja omaavat kangasmetsät. Laajennusesitys (noin 6 ha) sisältää Myyrmäen metsäsuunnitelman metsikkökuviot 1811, 1812, 1815, 1820 ja 1821.

3) Askistonmetsä

Melko heterogeenisen uuden luo-alueen keskimääräinen ls-biologinen laatu kohenisi jonkin verran, mikäli rajaukseen sisällytetään koillisosan monipuoliset vanhat ja varttuneet metsät. Esitämme luo- alueen laajentamista Myyrmäen metsäsuunnitelman kuvioilla 1629 (2,5 ha), 1634 (1,3 ha) sekä 1635 (0,9 ha).

4) Rekolanojan alajuoksu

Vuoden 2007 yleiskaavasta sellaisenaan uuteen kaavaluonnokseen siirrettyä Rekolanojan alajuoksun luo-aluetta on syytä laajentaa kaakossa Keravanjokeen saakka. Laajennusehdotuksen alueella on kapealti hienoja lehtoja, joista osa on hyvin lahopuustoisia.

5) Kylmäojan metsän ja Simonsillan metsän ja puronvarren luo-alueet

Kylmäojan metsän (8 ha) ja Simonsillan metsän ja puronvarren (5 ha) luo-alueet on siirretty sellaisenaan vuoden 2007 yleiskaavasta. Alueet on perusteltua ja mahdollista yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi pääosaltaan jo tällä hetkellä arvokkaiden luontoalueiden avulla. Arvokkaaseen luontokokonaisuuteen kuuluvat luo-alueiden lisäksi vuoden 2008 metsäsuunnitelman kuviot 6038 (pohjoisosa), 6039, 6040.0, 6040.1, 6040.2, 6041.0, 7085, 7087, 7088, 7090, 7091, 7092, 7100, 7101 ja 7102.

Osa aluekokonaisuudesta on luontoarvoiltaan niin merkittävää, että myös SL-varaus kannattaisi osalla aluetta ottaa vakavaan harkintaan. Tämä olisi perusteltua siksikin, että kaavaluonnoksessa Tikkurilan ympäristöön ei esitetä yhtään uutta SL- tai luo-aluetta. Luo-alueiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi (vaikka sitten luo-alueena) korjaisi osaltaan edellä mainitun merkittävän alueellisen katveen.

6) Matarinkoski ja Pikkukoski

Vuoden 2007 yleiskaavasta sellaisenaan siirretyn luo-alueen rajaus on syytä tarkistaa laajentavassa hengessä siten, että lopputuloksena on metsäisten luontoarvojen kehittämisen kannalta nykyistä mielekkäämpi rajaus.

7) Vierumäen luo-alue

Esitetty luo-alue sisältää arvokasta luontoa (mm. vesitaloudeltaan luonnontilaisena säilyneen lähteen), mutta on auttamatta liian suppea. Luo-alueen rajausta on syytä laajentaa kaakossa siten, että siihen sisältyy laajemmin Huuhkajamäen luonnoltaan monipuolisia lehto- ja kangasmetsiä. Järkevää olisi myös kytkeä luo-alueella toisiinsa Vierumäen metsän SL-varaus sekä Tussinkosken luonnonsuojelualue.

Vantaan kaupunki on vuonna 2018 hankkinut omistukseensa entisen yksityismaan Vierumäen metsäalueen luoteisosasta. Ainakin osalla tästä alueesta on luontojärjestömaastokäynnin perusteella lehtoarvoja, mahdollisesti Kirkkosuon laidassa on edelleen myös vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä korpia. Entisen yksityismaapalstan sopivuus luo-alueeksi on syytä selvittää yleiskaavatyön yhteydessä.

Luontojärjestöjen esityksiä uusiksi luo-alueiksi

1) Kaivokselan luoteispuolinen metsäselänne

Kaivokselan luoteispuolinen, Mätäojanlaaksoon laskeva metsärinne sisältää monipuolisia, merkittäviä METSO-arvoja omaavia lehto- ja kangasmetsiä. Alueella elää myös liito-orava. Alueen eteläosa on Vantaan kaupungin omistuksessa, koillisosassa on myös muiden omistajien omistamaa metsää. Esitämme luo-alueeksi kaupungin omistamia metsäkuvioita 1487 (0,7 ha), 1489 (1,2 ha), 1490 (0,2 ha) ja 1491 (0,2 ha) sekä näihin koillispuolelta liittyvää vanhapuustoista yksityismetsää (noin 1,4 ha kattaen palstan vanhapuustoisen pohjois- ja länsireunan)

2) Pöllökallio

Pöllökallion alueella on säilynyt merkittävä, noin 10 ha laajuinen keskittymä puustoltaan monipuolisia ja suurelta osin luonnontilaisen kaltaisia kallio-, kangas- ja lehtometsiä. Esitämme luo-kohteeksi Pöllökallion parhaiten säilynyttä ydinosaa eli metsätalouskuvioita 1107-1115, 119 ja 1122. Alueen luontoarvot on yksilöity luontojärjestöjen Myyrmäen aluesuunnitelmaluonnoksesta antamissa kirjallisissa kommenteissa.

3) Timmermalmin suojelualueen ja Vihdintien väliset metsät

Suojelualueverkoston ekologisen kytkeytyneisyyden turvaamisen kannalta olisi perusteltua osoittaa luo-alueena myös Vihdintien ja Timmermalmin suojelualueen väliset monipuoliset kallio- ja kangasmetsät.

4) Furumossen-Tuomelan SL-alueen itäpuoliset metsät

Längbackan kartanon lounaispuolella rakentamisvaraukset on ulotettu kiinni olemassa olevaan suojelualueeseen. Varsinkin kaupungin alueella omistamat metsät ovat luontojärjestöjen maastokäynnin perusteella sen verran edustavia lehto-, kangas- ja kalliometsiä, että ne on syytä kaavoittaa VL/luo-kohteeksi. Esitämme luo-alueeksi Myyrmäen metsäsuunnitelman mukaisia metsikkökuvioita 1567 (0,4 ha), 1568 (0,7 ha), 1569 (0,1 ha), 1570 (0,4 ha), 1571 (0,7 ha) ja 1572 (0,8 ha).

5) Sotilaskorven länsilounaispuoli

Monipuolisia kangas- ja lehtometsiä sisältävä metsäalue on syytä osoittaa rakentamisvarauksen sijasta VL/luo-alueena. Alueen luontoarvot ja kuuluminen Sotilaskorven vähintään maakunnallisesti merkittävään luontoalueeseen on todennettu myös Uudenmaan liiton tuoreessa Uusimaa-kaavaan liittyvässä luontoselvityskoosteessa. Kyseisestä selvityksestä hahmottuu myös luo-alueen sopiva aluerajaus.

6) Petaksen pohjois- ja itäpuoliset metsät

Luontoarvoiltaan hyvin monipuolinen kangas-, lehto-, korpimetsien kokonaisuus on syytä osoittaa yleiskaavassa joko VL/luo-alueena tai SL-varauksena. Nykyisessä kaavaluonnoksessa alueet ovat TP- ja TY-varausta.

7) Oljemarkinmetsä

Alueelta selvityksissä todetut lahokaviosammalmetsät, joilla on myös muita luontoarvoja, on syytä osoittaa VL/luo-alueena.

8) Kalkkikallion suojelualueen lähialueet

Suojelualueen luonnoltaan melko monipuoliset lähikuviot (6078.0, 6078.1, 6079, 6084, 6089 ja 6090) on perusteltua osoittaa luo-alueeksi. Aluekokonaisuutta täydentäisi Kehä III:n pohjoispuolella sijaitseva laho- ja vanhapuustoinen kalliometsä (kuvio 6101.0, 4,5 ha). Esitämme yllä yksilöityjä alueita luo-alueeksi siten, että Kehän eteläpuolisten alueiden kaavavarauksena säilyy virkistysalue ja pohjoispuolisen alueen aluevaraus muutetaan EV-alueeksi.

9) Oravamäki

Pinta-alaltaankin merkittävä keskittymä (13 ha) pääosin luonnontilaisen kaltaisia, METSO-arvoja omaavia kallio- ja kangasmetsiä. Sisältää Hakunilan metsäsuunnitelmaluonnoksen (2017) kuviot 7430 (2,5 ha, C5), 7431 (3,8 ha, C5), 7432 (0,3 ha, C2), 7433 (0,5 ha, C2), 7434 (2,0 ha, C2)7447 (2,7 ha, C5), 7451 (0,6 ha, C2) ja 7452 (0,6 ha, C2). Voimassa olevassa yleiskaavassa sekä kaavaluonnoksessa alue on osoitettu AP-alueeksi.

10) Kelokallio

Kaavaluonnoksessa on esitetty uutena luo-alueena Kuussillan luo-alue, joka rajautuu luoteessa Koivurinteen suojeltuun lehmuslehtoon. Muodostuvaa merkittävää luontoaluetta on perusteltua vahvistaa osoittamalla luo-alueeksi myös Koivurinteen lehmuslehtoon luoteispuolelta liittyvä Kelokallion edustava kalliomäki. Tämä Hakunilan 2017 metsäsuunnitelmassa arvokkaaksi todettu ja arvometsien hoitoluokkaan (C5) osoitettu luonnontilainen kalliomäkikuvio (7029) on itsessään niin iso (4,5 ha), että se sopii yleiskaavatason luo-alueeksi.

11) Långmossen

Monipuolisia korpia, rämeitä, muuttumia, turvekankaita sekä näihin liittyviä kangas- ja kalliometsiä luontoarvot todettiin v. 2017 tehtäessä Hakunilan metsäsuunnitelmaa. Alue on osoittautunut myös itiökasvilajistoltaan rikkaaksi ja monipuoliseksi. Alue ansaitsi tulla rakentamisvarauksen sijasta huomioiduksi VL/luo-kohteena yleiskaavassa.

Eräitä muutoksia vaativia kaavaluonnoksen rakentamisratkaisuja

Aikaisempaa hieman strategisemmasta eli ylimalkaisemmasta yleiskaavaluonnoksesta on melko haastavaa hahmottaa kaavailtua uutta rakentamista, jota ollaan esittämässä nykyisille viher- ja luontoalueille. Aikapulan takia emme ole tässä luonnosvaiheen kommentoinnissa pystyneet kattavasti tunnistamaan ja käsittelemään kaikkia niitä tilanteita, joissa rakentamista ollaan esittämässä luonnoltaan erityisen arvokkaille alueille. Uusien ulkoilureittien, ratsastusreittien, kaasuputkien ja voimalinjojen osalta arviointia ei ole tehty tässä vaiheessa lainkaan.

Alle on koottu joukko merkittäviä luonto- ja virkistyshaittoja aiheuttavia kaavaratkaisuja, joiden osalta esitämme jo kaavatyön tässä vaiheessa kaavavarausten poistamista, supistamista tai merkittävää täsmentämistä.

1) Raappavuoren lounaispuolinen AP

Myyrmäen kasvu lisää Raappavuoren merkitystä Lounais-Vantaan tärkeimpänä virkistysalueena. Myös aluekokonaisuuden luontoarvot ovat 2000-luvulla kasvaneet olennaisesti, mikä näkyy niin METSO- arvoja omaavien metsien huomattavana määränä kuin liito-oravan ja lahokaviosammalen kaltaisten lajien esiintymisenä. Luontoarvojen takia Raappavuoren ydinosa on samanaikaisesti osoitettu SL- varauksena niin yleiskaavaluonnoksessa kuin Uusimaa 2050 kaavaehdotuksessa.

Alueen kasvanut merkitys antaa erittäin vankat perusteet miettiä uudestaan Raappavuoren lounaispuolelle vuoden 2007 yleiskaavasta siirtyneet AP-aluevaraukset sekä Uomatien ympäristön kaavasuunnitelmat. Esitämme, että kaavaluonnokseen tehdään vähintään se muutos, että Avaintien itä- ja pohjoispuolen AP-varaus muutetaan VL-varaukseksi.

2) Linnaistenmetsän lounais- ja länsiosa

Yleiskaavaluonnoksessa AP-aluevarauksen alle jää lännessä ja etelässä myös aluetta, joka on kaupunginvaltuuston 27.8.2018 hyväksymässä Linnaisten omakotialueen laajennuksen asemakaavassa osoitettu VL/luo-alueeksi. Kyseinen kaavaratkaisu on tällä hetkellä muutoksenhaun kohteena. Mikäli oikeusasteiden ratkaisut pitävät asemakaavan voimassa, esitämme, että yleiskaavan AP-alue rajataan hyvin selkeästi koskemaan sitä aluetta, joka on asemakaavassa AP-aluetta. Mikäli kaava kumotaan osin tai kokonaan, kumoutuvat alueet on syytä yleiskaavassa kaavoittaa VL/luo-alueeksi.

3) Furumossen-Tuomiston suojelualueen ja Lammaslammen väli

Suojelualueeseen suoraan itäpuolelta liittyvät Vantaan kaupungin omistamat lehto-, kangas- ja kalliometsät on todettu uuden Myyrmäen metsäsuunnitelman laadinnan yhteydessä luontoarvoiltaan merkittäviksi. Vuoden 2007 yleiskaavassa ne ovat osa pääosin rakennettua AP-aluetta. Sama kaavaratkaisu on säilytetty uudessa yleiskaavaluonnoksessa. Esitämme, että AP-varausta supistetaan siten, että nuo Vantaan kaupungin omistamat metsät osoitetaan VL/luo-alueeksi.

4) Kaivokselan länsiluoteispuoli

Kaivokselan kaivosalue on syytä osoittaa lähivirkistysalueena.

5) Kehä IV:n kaavavaraus

Kaavaluonnokseen sisältyvä Kehä IV -kaavavaraus tulee joko poistaa kokonaan, tai osoittaa ohjeellisena linjauksena, mikäli sen perusteluksi ei ole osoittaa tiesuunnitelmaa, joka sisältää seuraavat sitovat elementit:

a) Siltajärjestelyt joilla estetään Josvaholman lähteikön (jonka ylitse kaavaluonnoksen tielinjaus kulkee) vaurioituminen.

b) Tielinjauksen tunneloiminen Königstedinvuoren alueella. Tunnelointi tulee merkitä myös kaavaan (kuten on menetelty esim. Petikon alueen eteläosan lävitse osoitetun tievarauksen tunneloitavaksi tarkoitetun osan kohdalla ).

c) Reunan itäpuolella aina Tuusulanväylälle saakka tielinjauksen vaatimat vihersiltojen paikat (nämä merkittävä myös kaavaan).

Lisäksi kaavavarauksen esteeksi tule nähdä se, jos tiesuunnitelma sisältää huoltoasemakompleksin rakentamisen Kehä IV:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueen tuntumaan (Nurmijärven alueelle).

6) Sotilaskorven länsilounaispuoli

Sotilaskorven länsi- ja lounaispuolen metsät (noin 7 ha) on syytä osoittaa VL/luo-alueena eikä AP- alueena. Lähivirkistysalue on tarpeen jo senkin takia, että vältetään kaiken virkistyskäytön ohjautuminen Sotilaskorven SL-varaukselle. AP-alueeksi osoitettu alue on todettu Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä kuuluvan osana vähintään maakunnallisesti arvokkaaseen Sotilaskorven alueeseen.

7) Kivistön alueen metsät

Vantaan uuden yleiskaavan laadinnan yhteydessä on syytä tarkastella uudestaan toteutumaton osa Kivistön alueen metsäalueiden maankäytöstä. Puu-Kivistön alueelta ja kyseisen kaava-alueen pohjois-, itä- ja eteläpuolelta on mm. paikallistunut selvityksissä Uudenmaan merkittävin tiedossa oleva valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymiskeskittymä. Lajin esiintymismetsissä on myös muita luontoarvoja, kuten merkittäviä määriä METSO-arvoja omaavia lehtoja ja kangasmetsiä sekä liito-oravalle soveliaita metsiä.

Erityisen tärkeää on muuttaa yleiskaavaa siten, että Kehäradan ja Tikkurilantien välinen laajempi Koivupäänojan metsäalue osoitetaan AC-alueen sijasta SL-varaukseksi tai edes VL/luo-alueeksi. Lisäksi tulee varmistaa nykyistä säilyttävämmillä merkinnöillä (VL/luo) Murronpuiston, Lippupuiston sekä Kivistönkorventien itäpuolisen yhtenäisen metsäalueen säilyminen.

8) Petas-Vehkalan alue

Yleiskaavaluonnoksen luontoarvojen kannalta haitallisimmat aluevaraukset löytyvät Petaksen asuinalueen pohjois- ja itäpuolelta sekä esitetyn Tyttömäen SL-varauksen kaakkoispuolelta. Alueelle on esitetty yli 60 ha TY- ja TP-varauksia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviin metsiin.

Alueella on säilynyt pinta-alaltaan huomattava määrä luontoarvoiltaan osin erittäin merkittäviä lehto-, kangas- ja korpialueita. Alueen lajistoon kuuluvat mm. lahokaviosammal sekä vuoden 2016 liito- oravaselvityksen ydinaluerajausta laajemmin myös liito-orava. Aluekokonaisuuden merkitystä lisää olennaisesti se, että metsät ovat lännessä suoraan kytkeytyneitä Petikon ydinosan valtakunnallisesti merkittäviin luontoalueisiin. Käytännössä ne ovat osa Petikon metsäistä kokonaisuutta.

Kaavan jatkotyössä on syytä korvata alueelle esitetyt TY- ja TP-varaukset säilyttävillä aluevarauksilla (VL/luo) ja merkinnöillä. Myös Tyttömäen SL-varausta on syytä idässä ja kaakossa laajentaa siten, että se ulottuu kaakossa kesken kaavaprosessia (Vehkalan länsipuoli 1) tehtyyn laajaan avohakkuualueeseen.

9) Silvolan metsän suojelualueen itäpuoliset AP-varaukset

Äskettäin tehdyistä harvennushakkuista huolimatta alueella on säilynyt luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittäviä ja kehityskelpoisia eri-ikäisiä lehto- ja kangasmetsiä sekä hiljalleen lehdoiksi palautuvia pensaikkoisia maatalousmaita. Alueen arvoa lisäävät alueella kulkeva luontopolku sekä osaltaan luonnonmukainen Hiilimiilunoja. Alue on suosittua virkistysaluetta. Esitämme aluevarauksen muuttamista AP-alueesta VL-alueeksi.

10. Hagakärrsbergenin tunnelivaraus

Esitettyä liikenneyhteyden tai raitiotien tunneliosuutta tulee pidentää pohjoisessa noin 250 metrillä siten, että uusi tievaraus kulkee tunnelissa koko metsäalueen osalta. Tämä on erityisen perusteltua sekä aluekokonaisuuden huomattavien luontoarvojen että alueen koko ajan kasvavan virkistysarvon
kannalta. Aluekokonaisuuden vähintään maakunnallisesti merkittävät luontoarvot käyvät ilmi Uudenmaan liiton tuoreesta luontoselvityskoosteesta. Todettujen arvojen perusteella aluekokonaisuus on osoitettu SL-varaukseksi Uusimaa 2050 kaavaehdotuksessa.

11. Plootukallio

Tämä Aviapoliksen vähiin virkistysalueisiin kuuluva alue on syytä esittää yleiskaavassa luonnosta laajempana virkistysalueena. Esitämme virkistysaluevarauksen laajentamista itään päin Lentoasemantiehen saakka.

12. Pyttisberget

Aviapoliksen alueen itäosan tärkein metsäinen virkistysalue on esitetty pääosaltaan rakennettavaksi. Esitämme, että säilyväksi virkistysalueeksi luonnoksessa esitettyä pientä aluetta laajennetaan etelälounaassa, etelässä ja kaakossa asemakaavoittamattomilla metsäisillä alueilla.

13. Simonkyläntien itäpuolen metsät

Tikkurilan Keskuspuisto on kapeimmillaan Simonlaakson ja Ruskeasannan välillä. Metsäisen alueen edelleen kapenemista edistää se, mikäli vielä asemakaavoittamaton, vuoden 2007 yleiskaavassa rakentamiseen pääosin osoitettu metsäalue Simonkyläntien itäpuolella osoitetaan rakentamiseen myös uudessa yleiskaavassa. Esitämme, että alue muutetaan yleiskaavaehdotukseen virkistysalueeksi.

14. Simonkylän koulun pohjois- ja itäpuolelle esitetty uusi rakentaminen

Tikkurilan Keskuspuistoon kuuluvat metsät on syytä uudessa yleiskaavassa osoittaa virkistysalueena, mikä on niiden asema myös voimassa olevassa vuoden 2007 yleiskaavassa.

15. Hanabölen peltoalueen eteläosan metsät

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Hanabölen peltoalueen eteläpuolisten metsien nykyisen kaavastatuksen (VL) muuttamista AP-alueeksi. Metsät ovat itsessään monipuolisia ja hyvin kytkeytyneitä koillispuolisiin, kaavaluonnoksessa säilyväksi esitettyihin metsiin (Brunabergetin länsireunan metsät). Esitämme AP-varauksen palauttamista VL-varaukseksi, jolloin Vantaan yleiskaavoituksessa jo pitkään tietoisesti varjeltu kunnollinen metsäreunus Hanabölen peltoalueen etelä- ja itäpuolella säilyy kokonaisuutena niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta.

16. Leinelän pohjoiskoillispuolinen uusi rakentaminen

Tikkurilan Keskuspuiston yhteen ydinosaan keskeisesti kuuluvat metsät on syytä osoittaa yleiskaavassa virkistysalueina vuoden 2007 yleiskaavan tapaan.

17. Rekolanmetsään ja Rekolanmäen itäosaan esitetty uusi rakentaminen

Tikkurilan Keskuspuistoon hyvin selkeästi kuuluvat metsä on syytä osoittaa uudessa yleiskaavassa virkistysalueina vuoden 2007 yleiskaavan tapaan.

18. Pohjois-Nikinmäen Siimapuisto-Karppipuiston alue

Luontojärjestöedustajien alueelle Harrikujan asemakaavaehdotuksen kommentoinnin takia alkuvuodesta 2019 tekemällä maastokäynnillä alueelta (Karppipuisto, Sumppukujan eteläpuolinen mäki) paikallistui merkittävä keskittymä puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisia ja osin melko lahopuustoisia kangas-, kallio- ja korpimetsiä. Alueen luontoarvoja ei ollut lainkaan selvitetty asemakaavatyön yhteydessä.

Pääosa arvokkaista metsistä on esitetty rakennettavaksi jo voimassa olevassa vuoden 2007 yleiskaavassa, jonka rakentamiskaavailuja uusi yleiskaavaluonnos mukailee. Esitämme, että yleiskaavatyön yhteydessä selvitetään alueen metsäiset luontoarvot ja muokataan sellainen yleiskaavaratkaisu, joka turvaa vähintään tärkeimmät METSO I ja II-luokkien metsien alueet.

19. Vierumäen metsän Kytöladon TT-varaus

Yleiskaavaluonnoksessa esitetään uutta isoa TT-aluetta Vierumäen metsäalueen pohjoisosaan, voimassa olevan yleiskaavan virkistysalueelle. TT-varauksen alle jää muun muassa luontoarvoiltaan merkittävä usean hehtaarin laajuinen korpi. TT-varaus on syytä poistaa tai sitten sitä on syytä metsäalueiden osalta rajata olennaisesti luonnoksessa esitettyä pienemmäksi.

20. Metsolansuon virkistysalueen ja Lahdenväylän väliset metsät

Viime vuosina tehdyissä lahokaviosammalkartoituksissa Metsolansuon reunametsät sekä sen ja Lahdenväylän väliset metsät Harmaahylkeentien ympäristössä ovat osoittautuneet merkittäviksi niin lahokaviosammalen kuin muidenkin metsäisten luontoarvojen osalta. Nämä uudet tiedot alueen luontoarvoista antavat hyvät asiaperusteet tarkastella uudelleen alueen rakentamiskaavailuja, jotka periytyvät suurelta osin vuoden 2007 yleiskaavasta. Esitämmekin Metsolansuon ja Lahdenväylän välisiin metsiin (Harmaahylkeentien ympäristö) esitetyt, vielä asemakaavoittamattomat AP- aluevaraukset muutettavaksi VL/luo-alueeksi.

21. Oljemarkinmetsä

Säilyväksi esitettyä virkistysaluetta on syytä laajentaa hieman etelään mm. lahokaviosammalen suojelun turvaamiseksi. Lopputuloksena on myös virkistyskäytön kannalta parempi kokonaisuus.

22. Oravamäki

Yleiskaavaluonnoksen vuoden 2007 yleiskaavasta periytyvä AP-varaus on syytä muuttaa VL/luo- merkinnäksi. Perusteena tälle se, että alueelta on vuonna 2017 laaditun Hakunilan metsäsuunnitelman yhteydessä paikallistettu pinta-alaltaankin merkittävä keskittymä (13 ha) METSO-arvoja omaavia kallio- ja kangasmetsiä. Merkittävät luonto- ja virkistysarvot yhdistettynä uuteen luontotietoon sekä kohteen kohtalaiseen pinta-alaan antavat hyvät perusteet aluevarauksen muuttamiseen.

23. Sipoonkorven ja Mustavuoren välisen metsäekologisen yhteyden taajamavaraukset

Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty raskasta rakentamista Uuden Porvoontien pohjoispuolelle Sipoonkorven ja Mustavuoren välisen nykyisen metsäekologisen yhteyden päälle, minkä johdosta kyseinen yhteys katkeaa. Samalla alueella sijaitsee Vantaan lainvoimaisen yleiskaavan Länsimetsän SL-varaus (19,9 ha) sekä siihen eteläpuolelta liittyvä luo-alue.

Yhteys on esitetty korvattavaksi lännemmäksi, Westerkullan peltojen itäreunaan muodostettavalla ekologisella yhteydellä, joka koostuisi alueella jo nyt olemassa olevista metsistä sekä näiden välille luotavista istutusmetsistä.

Yleiskaavaluonnos on Kehä III:n, Porvoonväylän ja Helsingin rajan rajaamalla alueella valtaosiltaan nykyisten lainvoimaisten maakuntakaavojen vastainen.

Alueelle on laadittu uusi maakuntakaava, joka ei kuitenkaan ole lainvoimainen, koska kaava on hyväksymispäätöksensä jälkeen valituskierroksella. Sen vahvistuessa lainvoimaiseksi maakuntakaavaksi yleiskaava olisi silloinkin tämän alueen osalta maakuntakaavan vastainen.

On esitetty että kyseisestä uudesta yhteydestä muodostuisi nykyisen yhteyden korvaava yhteys muutamassa vuosikymmenessä. Tulkinta on virheellinen.

Kaavassa esitettyä ratkaisua ei voi pitää hyväksyttävänä, koska:

1) nykyinen yhteys koostuu merkittäviltä osin vanhoista, luonnontilaisen kaltaisista metsistä, ja korvaavan yhteyden kehittäminen vastaavan laatuiseksi vie pitkälti toistasataa vuotta, ei vain muutamaa vuosikymmentä,

2) uusi rakentaminen sijoittuisi lainvoimaisen kaavan suojeluvarauksen ja sitä tukevan luo-alueen päälle. Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt että metsäekologinen yhteys säilytetään nykyisellä paikallaan ja samaa edellyttää myös Östersundomin hyväksytty, mutta vielä vailla lainvoimaa oleva maakuntakaava. Näitä tulee ekologisen yhteyden osalta noudattaa myös Vantaan yleiskaavassa.

Maakuntakaavoittajan selkeänä tarkoituksena on ollut turvata lukuisat Östersundomin alueen tärkeät luontoarvot. Ehdotetussa yleiskaavassa nämä arvot on monin osin jätetty huomioimatta, ja luontoarvoiltaan tärkeitä alueita on pitkälti osoitettu rakentamiseen. On todettava, että ehdotettu yleiskaava vaarantaa maakuntakaavojen perustavoitteita eikä se sopeudu maakuntakaavojen kokonaisuuteen. Kyseessä ei myöskään ole maakuntakaavan täsmentyminen eikä hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta.

Ekologiselle yhteydelle yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kaavamerkinnät tulee korvata säilyttävillä merkinnöillä.

Kaava-alueen metsistä ei joko ole tehty metsien avainlajiryhmien – sammalten, jäkälien ja lahottajasienten – kartoituksia, tai tehtyjen kartoitusten tuloksia ei ole käsitelty kaavan luontovaikutusten arvioinnissa eikä otettu huomioon kaavan ratkaisussa. Esimerkiksi Västersundomin arvokas kääpäalue on kaavassa osoitettu rakentamiseen.

24. Långmossen

Längmossenin alue on kaavaluonnoksessa osoitettu tiiviin asumisen alueena, voimassa olevassa Vantaan yleiskaavassa se on virkistysaluetta. Alueen luontoarvot on todettu merkittäviksi Hakunilan metsäsuunnitelman teon yhteydessä sekä viime vuosina tehdyissä lajistokartoituksissa. Alue on hyvin kytkeytynyt eteläpuoliseen Myllymäen alueeseen, joka on Vantaan yleiskaavassa sekä yleiskaavaluonnoksessa luo-aluetta ja Uusimaa-kaava 2050 kaavaehdotuksessa SL-varausta.

Alueen kaavavaraukseksi on syytä muuttaa VL/luo.

Lisätietoja
luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola(a)sll.fi

metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puh. 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi

ystävällisesti

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON VANTAAN YHDISTYS RY

Kimmo Jääskeläinen

puheenjohtaja