Lausunto Tuusulan yleiskaavan 2040 ehdotuksesta

Tuusulan yleiskaavan piiri totesi hyväksi, mutta esitti siihen vielä eräitä parannusesityksiä.

17.5.2019

Tuusulan kaavoitukselle

Lausunto Tuusulan yleiskaavan 2040 ehdotuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Yleiskaavaehdotuksen tekninen toteutus seuraa pääosin hyvää kaavoitustapaa, jollaisen soisi olevan yleisempää muidenkin kuntien kaavoissa.

Kohdekohtaisia kommentteja

Ehdotukseen sisältyy kuitenkin poikkeuksena edellä mainitusta joitakin kohteita, joiden kaavamerkintöjä on syytä kehittää. Seuraavat kohteet on esitetty kaavakartalla liitteessä 1.

1. Metsäalueella on erityissuojelulaji ja EU-direktiivilaji lahokaviosammalen (uhanalaisuusluokka EN – erittäin uhanalainen) esiintymiä, eikä se siksi sovi rakentamiseen (ei edes rakentamisen reservialueeksi). Varaus tulee poistaa ja muuttaa mieluiten SL-varaukseksi.

2. Huomattavia luontoarvoja sisältävä Palojoenpuiston metsäalue, joka luonnonarvojensa vuoksi ei tule kyseeseen rakentamisalueena (ei edes rakentamisen reservialueena), vaan tulisi osoittaa yleiskaavassa SL-varauksena. Alueella on runsaasti lehtoja sekä erilaisia kosteikoita lammista ja lammikoista reheviin korpiin ja nevoihin, pohjoisosassa luonnontilainen puro ja itäreunassa Palojoki. Alueen lajistoon kuuluvat mm. lahokaviosammal (erityissuojelulaji, EU-luontodirektiivin II–liitteen laji, uhanalaisuusluokka EN – erittäin uhanalainen), liito-orava (EU-luontodirektiivin II- ja IV-liitteiden laji, uhanalaisuusluokka VU-vaarantunut), viitasammakko (EU-luontodirektiivin IV-liitteen laji), mustakurkku-uikku (EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokka EN – erittäin uhanalainen), nokikana (uhanalaisuusluokka EN – erittäin uhanalainen) sekä sirolampikorento (EU-luontodirektiivin IV-liitteen laji).

Kaavaselostuksessa mainitaan Environ liito-orava ja viitasammakkoselvitys vuodelta 2014. Kaavassa on merkitty viitasammakkolammiksi ja merkinnällä sl-1 kaksi lampea, mutta ei radanvarren lampea, josta myös on löydetty viitasammakoita.

Ehdotuksen luontoselvitysten luettelossa ei ole mainittu Environ selvitystä Lahokaviosammalen esiintyminen ja elinolojen turvaaminen Tuusulan Palojoenpuiston alueella (Enviro, 30.5.18). Tuon selvityksen jälkeen on löytynyt myös uusia esiintymiä, jotka ympäristökeskus on todennut. Esiintymiä tunnetaan nyt alueilta 1 ja 2 yhteensä parikymmentä.

Linnuston osalta alueen merkittävyyttä lisää vielä sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva, kaavaehdotuksessa sl-merkinnällä osoitettu ns. Virtalantien lampi, jonka pesimälajistoon kuuluvat niin mustakurkku-uikku kuin liejukana (uhanalaisuusluokka VU – vaarantunut) ja laulujoutsenkin (lintudirektivin liitteen I laji). Lisäksi alueen lammilla on saamamme tiedon mukaan täplälampikorentoa kaikilla lammilla, varsinkin radanvarressa (luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji).

3. Lehtipuuvaltaista lehtoa, rajoittuu länsireunastaan puroon. Ei sovellu rakentamisalueeksi (ei edes rakentamisen reservialueeksi); varaus tulee poistaa.

4. Peltoa, jolla ei meidän tiedossamme ole luonnonarvoista johtuvia esteitä rakentamiselle.

5. Merkitty rakentamisen reservialueeksi, voisi yhtä hyvin olla kaavassa suoraan rakentamisalueena.

6. Lehtoja ja muita reheviä metsiä, rehevää korpea. Liito-oravametsää. Luonnonarvojensa vuoksi ei sovellu rakentamiseen. Tulisi merkitä kaavaan virkistysalueena (pohjoisosan korpi SL varauksena).

7. Palojoenmetsän läpi osoitettu täysin tarpeeton (ja toteutuessaan hyvin tuhoisa) ohjeellinen tielinjavaraus. Tien toteuttaminen tuhoaisi Palojokikanjonin edustavimman tulvametsän sekä arvokkaita kosteikkoja ja lehtoja. Linjaus tulee poistaa yleiskaavasta. Sen sijaan voidaan asemakaavavaiheessa osoittaa Palojoenmetsän läpi 2-3 kevyen liikenteen yhteyttä Palojoen länsipuolelle jo olemassa olevia luontevia reittejä pitkin.

8. Ns. Hevoskylän asemakaava-alueella tulee yleiskaavassa osoittaa SL-varauksena koko se lehtojen ja muiden rehevien metsien, kosteikoiden ja pienvesien muodostama kokonaisuus, joka on niin Tuusulan kunnan METSO-selvityksissä kuin Uudenmaan maakuntakaavatyössä todettu suojelunarvoiseksi ja vähintään maakunnallisesti merkittäväksi luontokokonaisuudeksi. Edellä mainitulla luontoalueella esiintyy myös liito-oravaa, eikä se luontoarvojensa vuoksi sovellu rakennuskäyttöön. SL-varauksena tulee osoittaa myös asemakaava-alueen eteläosan puronotko.

9. Edustava metsä- ja pensaikkoluhta- ja korpialue tulisi esittää yleiskaavassa SL-varauksena.

10. ja 11. Tuusulanjärven Natura-alueelle sijoittuvat luhdat ja niiden reunusmetsät tulee osoittaa yleiskaavassa SL-alueena, ei virkistysalueena.

12. Luonnontilaisia soita ja iäkkäitä, luonnontilaisen kaltaisia metsiä sisältävä alue ei luonnonarvojensa vuoksi sovellu rakentamisalueeksi. Kaavavaraus tulee muuttaa virkistysaluevaraukseksi.

13. Alue koostuu luonnontilaisen ja arvokkaan Harminsuon suojelemattomasta osasta sekä luonnontilaisen kaltaisesta iäkkäästä metsästä, eikä luonnonarvojensa vuoksi sovellu rakentamisalueeksi. Alue tulisi esittää yleiskaavassa SL-varauksena.

14. Suoalueelle sijoittuva teollisuusaluevarauksen osa tule poistaa yleiskaavasta.

15. Useita uhanalaisia luontotyyppejä kuten lehtoja, korpia, erilaisia niittyjä ja tulvametsiä sisältävä, vesilain suojaaman puron/noron varsi ei luontoarvojensa vuoksi sovellu teollisuus- (tai mihinkään muuhunkaan) rakentamiseen. Alue tulisi osoittaa yleiskaavassa SL-varauksena.

16. Edustava, osin runsaslahopuustoinen ja lähteinen lehtokokonaisuus ei luonnonarvojensa vuoksi sovi rakentamisalueeksi. Alue tulisi merkitä yleiskaavaan SL-varauksena. Alueen tarkempi rajaus ja kuvaus on esitetty liitteissä 2 ja 3.

17. Tärkeä maakunnallisen tason ekologinen yhteys on syytä esittää yleiskaavassa viheraluevarauksena, eikä vain viheryhteystarpeen merkinnällä.

Lisäksi seuraavat arvokkaat metsä- ja suokohteet olisi tarpeen esittää kaavassa luo- tai SL kohteina:

– LUKEn Ruotsinkylän tutkimusmetsän arvokkaat metsäkohteet (rajaukset liitteessä 4)

Karjusuo: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6704792.2&e=391769.2&title=&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

Päällekkäiset yleiskaavat

Samalla fyysisellä alueella ei voi olla yhtä aikaa voimassa kahta erillistä yleiskaavaa. Mikäli kaavaehdotukseen sisältyy sellaisia kaavavarauksia joiden kohdalla kunnan on tarkoitus jättää voimaan niiden nykyinen yleiskaava, tällaiset kohteet tulee poistaa lopullisesta yleiskaava 2040:stä. Vaihtoehtoisesti tulee muuttaa yleiskaava 2040:n kaavaratkaisu näiltä osin vastaamaan nykyisiä yleiskaavoja ja kumota nykyiset yleiskaavat.

Lopuksi

Pyydämme ilmoittamaan mahdollisesta kaavan hyväksymisestä osoitteeseen: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki, uusimaa(a)sll.fi

Lisätietoja

– metsätalousinsinööri, luontokartoittaja Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

LIITTEET

1 Kartta kohdekotaisiin kommentteihin

2 Huomioita Focus liikekeskuksen asemakaava-alueen pohjoisosan luontoarvoista (Keijo Savola 10.6.2015)

3 Focuksen liikekeskuksen asemakaava-alueen pohjoisosan luontoarvojen lausunnon kartta

4 Ruotsinkylän tutkimusmetsän arvoalueetl