Uudenmaan luonnonsuojelijat iloitsevat luonnonsuojelun lisärahasta ja mahdollisuudesta saada kansallispuisto Porkkalaan
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri iloitsee hallitusohjelman lisärahasta luonnonsuojeluun. Se vaatii lisäpanostusta myös ympäristöhallintoon, koska muuten lisärahaa ei pystytä käyttämään. Lupaus kansallispuistoverkoston laajentamisesta voi merkitä vihdoinkin Porkkalan kansallispuistoa.
Uudenmaan luonnonsuojelijat iloitsevat luonnonsuojelun lisärahasta ja mahdollisuudesta saada kansallispuisto Porkkalaan
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri iloitsee hallitusohjelman lisärahasta luonnonsuojeluun. Se vaatii lisäpanostusta myös ympäristöhallintoon, koska muuten lisärahaa ei pystytä käyttämään. Lupaus kansallispuistoverkoston laajentamisesta voi merkitä vihdoinkin Porkkalan kansallispuistoa.
“Luonnonsuojelun saama merkittävä lisärahoitus mahdollistaa muun muassa metsien, soiden ja lintuvesien suojelun ja ennallistamisen”, iloitsee erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
“Uusien ja vanhojen luonnonsuojelutehtävien toteuttaminen edellyttää lisäpanostusta myös alueelliseen ympäristöhallintoon. Uudenmaan ELY-keskuksen voimavarat ovat liian pienet ja yhä vähenemässä, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei saa palkata uusia virkamiehiä. Parasta olisi yhdistää ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston ympäristötehtävät yhteen keskusvirastoon. Se voi olla joko oma Suomen ympäristövirasto tai Sipilän hallituksen maakuntauudistuksessa suunniteltu monialainen Lupa- ja valvontavirasto. Aluehallinnon tulevaisuus jäi kuitenkin hallitusohjelmassa vielä auki vuoden 2020 loppuun asti.”
Kansallispuistojen verkoston laajentaminen on uusi mahdollisuus Porkkalalle
“Nyt olisi Porkkalan kansallispuiston aika, koska kasvava pääkaupunkiseutu tarvitsee Sipoonkorven ja Nuuksion Viherkehän päähän Itämeri-puiston”, sanoo puheenjohtaja Laura Räsänen Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
Porkkala täyttää kaikki luonnonsuojelulain kansallispuiston vaatimukset. Siellä on riittävästi valtion omistamia maita ja vesiä. Sen luontoon, kulttuuriin ja virkistyskäyttöön liittyvät arvot ovat merkittävät.
“Kansallispuisto olisi Porkkalalle paras suojelutapa. Kansallispuisto on paras konsepti luonnonarvojen ja virkistyskäytön yhteensovittamiseksi”, sanoo Laura Räsänen. “Porkkalassa sitä tarvitaan kasvavan kävijämäärän palvelemiseksi ja ohjaamiseksi niin, etteivät luonto ja naapurit häiriinny. Kymmenet tuhannet ihmiset tulevat Porkkalaan vuosittain joka tapauksessa. Kirkkonummella on myös Porkkalan ulkopuolella yhteisessä eli kunnan omistuksessa olevaa luonnoltaan rikasta ja virkistykselle arvokasta luontoa. Kirkkonummella on mahdollisuus profiloitua asuinpaikkana halutuksi luontokunnaksi myös, kun kunnan metsäsuunnitelmasta päätetään lähiaikoina”, jatkaa kirkkonummelainen puheenjohtaja Räsänen.
Porkkalassa oli jo kerran kansallispuisto 1938-56, mutta se lakkautettiin Neuvostoliiton vuokra-ajan jälkeen. Kansallispuistokomitea esitti sen uudelleen perustamista 1976 sekä Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan piiri vuosina 2002, 2012 ja 2015. Hanke on saanut laajaa kannatusta.
“Porkkala on saanut Metsähallitukselta jo kaksi myönteistä toteutettavuusarviota”, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola. “Lisäksi Porkkalan retkeilyvarustusta kehitettiin Suomi 100 -hankkeena puolella miljoonalla eurolla. Näistä syistä Porkkala olisi hyvin valmis kansallispuistoksi.”
Lisätietoja
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
– Luonnonsuojeluliiton ensiarvio hallitusohjelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin tiedote 3.6.2019