Vastaselitys Uudenmaan 4. vaihekaavasta
Voiko keskelle arktisten vesilintujen muuttoreittiä pistää tuulivoimaloita? Onko maakuntakaavan tuulivoima-aluella mitään merkitystä? Pitääkö ympäristöministeriön ohjeita noudattaa? Riittääkö selvityksen tekeminen vai pitääkö myös sen suosituksia noudattaa? Voiko Natura-lausunnon jättää pyytämättä ELY-keskukselta silloinkin, kun se on esittänyt kaavalausunnossaan ongelmia? Näitä KHO pohtii nyt Söderskärin tapauksessa.
25.10.2019
KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE
Vastaselitys
Viitteenne Dnro 0361/1/19 ja saamamme lisäaika
Valituksenalainen päätös
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 20.12.2018 18/0835/5 Dnro 04872/17/4101 ym. Asia koskee Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöstä 24.5.2017 (7 §) hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava
Valittaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki
Prosessiosoite
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri
Erityisasiantuntija Tapani Veistola
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 0400 615 530
Sähköposti uusimaa(a)sll.fi
VASTASELITYS
Uudenmaan liiton vastineessa ei ole tuotu asiassa esille uutta, mutta tässä kommentteja siihen.
Ohjeiden merkitys
Uudenmaan liitto väittää että ”Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on laadittu nykyisen lainsäädännön ja tuulivoimarakentamista suunnittelua ohjaavan ohjeistuksen puitteissa”.
Tosiasiassa, kuten valituksessamme osoitimme, päätös on ainakin kahden YM:n tuulivoimaa koskevan ohjeen vastainen: ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa” (SY 6/2016) ja ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Päivitys 2016. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016).
Ohjeet eivät tietenkään ole lakeihin, asetuksiin ja direktiiveihin verrattavia ensisijaisia oikeuslähteitä. Silti niitä voidaan käyttää toissijaisina oikeuslähteinä varsinkin ensisijaisia oikeuslähteitä tulkittaessa.
Maakuntakaavaratkaisun merkitys
Uudenmaan liitto ja Helsingin hallinto-oikeus näkivät, että maakuntakaavan ominaisuusmerkintä ei vielä ratkaise tuulivoima-asiaa. Uudenmaan liiton kirjoituksessa: ”Uudenmaan 4. vaihekaavassa osoitettu tuulivoimalle soveltuva alue edellyttää toteutuakseen hanketoimijaa sekä alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jonka yhteydessä vaikutuksia arvioidaan tarkemmin.”
Merituulivoimaloiden jatkosuunnittelussa ei kuitenkaan välttämättä tule prosessia, joissa nämä asiat otettaisiin riittävästi huomioon. ”Keskellä ei mitään” sijaitsevalle merialueelle ei välttämättä tehdä esimerkiksi tuulivoimayleiskaavaa. Se ei tarvitse ympäristölupaa. Vesilupaa hanke ei tarvinne, jos voimalat tehdään luodoille. Päätös voitaisiin pahimmassa tapauksessa tehdä rakennusluvalla tai jopa toimenpideluvalla, joiden tapahtumahorisontti voi olla hyvinkin kapea sekä osallisten ja valitusoikeutettujen piiri pieni. (Edes ELY ja ympäristöjärjestöt eivät saa välttämättä tietoa päätöksistä tai ole valitusoikeutettuja.)
Selvitysten riittävyys ja huomioon ottaminen
Hankkeesta tehtiin linnustoselvitys. Siinä ei tosin ymmärretty täysin sitä, että huonompaan paikkaan kuin arktisen vesilintumuuton pääreitille ja Natura-linnustonsuojelualueiden viereen tällaista hanketta ei voi tehdä.
Mikä vakavinta, vaikka selvitys tehtiin, sen tuloksia ei otettu huomioon. Alue olisi pitänyt vähintään rajata sitovasti selvityksen suositteleman VE2:n mukaiseksi. Kohteen suuri koko olisi mahdollistanut sen.
Natura 2000
Natura-arvioinnin kynnys on EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukana pienikin tieteellinen epäily. Kun Uudenmaan ELY-keskuskin huomautti kaavaehdotuslausunnossaan muun muassa että ”Södeskärin ja Långörenin saariston (FI0100077) Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty ja arvioitu riittävällä tavalla” (Hallinto-oikeuden päätös s. 32), siltä olisi pitänyt varovaisuusperiaatteenkin mukaisesti pyytää luonnonsuojelulaissa tarkoitettu Natura-lausunto. Sitä siltä ei pyydetty, mihin se ELY viittaa myös myöhemmästä Uusimaa 2050 -kaavasta antamassaan lausunnossa, missä tuulivoimaratkaisu on sama (valituksemme liite 2).
YHTEENVETO
Katsomme yhä, että hallinto-oikeuden päätös ja kaava ovat maankäyttö- ja rakennuslain riittävien selvitysten (9 §), maakuntakaavan sisältövaatimusten (28 §) ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ”Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.” sekä luonnonsuojelulain Natura-säädösten (65 §) vastainen.
Huomattakoon, että Uudenmaan liitto ei kommentoinut sisältövaatimuksia ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kirjoituksessaan.
LISÄTIETOJA
Erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
VAKUUDEKSI
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija