Vastaselitys Uudenmaan 4. vaihekaavasta

Kannanotot

25.10.2019 KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Vastaselitys Viitteenne Dnro 0361/1/19 ja saamamme lisäaika Valituksenalainen päätös Helsingin hallinto-oikeuden päätös 20.12.2018 18/0835/5 Dnro 04872/17/4101 ym. Asia koskee Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöstä 24.5.2017 (7 §) hyväksyä Uudenmaan…

25.10.2019

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

Vastaselitys

Viitteenne Dnro 0361/1/19 ja saamamme lisäaika

Valituksenalainen päätös

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 20.12.2018 18/0835/5 Dnro 04872/17/4101 ym. Asia koskee Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöstä 24.5.2017 (7 §) hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava

Valittaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Prosessiosoite

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Itälahdenkatu 22 b A

00210 HELSINKI

Puhelin 0400 615 530

Sähköposti uusimaa(a)sll.fi

VASTASELITYS

Uudenmaan liiton vastineessa ei ole tuotu asiassa esille uutta, mutta tässä kommentteja siihen.

Ohjeiden merkitys

Uudenmaan liitto väittää että ”Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on laadittu nykyisen lainsäädännön ja tuulivoimarakentamista suunnittelua ohjaavan ohjeistuksen puitteissa”.

Tosiasiassa, kuten valituksessamme osoitimme, päätös on ainakin kahden YM:n tuulivoimaa koskevan ohjeen vastainen: ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa” (SY 6/2016) ja ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Päivitys 2016. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016).

Ohjeet eivät tietenkään ole lakeihin, asetuksiin ja direktiiveihin verrattavia ensisijaisia oikeuslähteitä. Silti niitä voidaan käyttää toissijaisina oikeuslähteinä varsinkin ensisijaisia oikeuslähteitä tulkittaessa.

Maakuntakaavaratkaisun merkitys

Uudenmaan liitto ja Helsingin hallinto-oikeus näkivät, että maakuntakaavan ominaisuusmerkintä ei vielä ratkaise tuulivoima-asiaa. Uudenmaan liiton kirjoituksessa: ”Uudenmaan 4. vaihekaavassa osoitettu tuulivoimalle soveltuva alue edellyttää toteutuakseen hanketoimijaa sekä alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jonka yhteydessä vaikutuksia arvioidaan tarkemmin.”

Merituulivoimaloiden jatkosuunnittelussa ei kuitenkaan välttämättä tule prosessia, joissa nämä asiat otettaisiin riittävästi huomioon. ”Keskellä ei mitään” sijaitsevalle merialueelle ei välttämättä tehdä esimerkiksi tuulivoimayleiskaavaa. Se ei tarvitse ympäristölupaa. Vesilupaa hanke ei tarvinne, jos voimalat tehdään luodoille. Päätös voitaisiin pahimmassa tapauksessa tehdä rakennusluvalla tai jopa toimenpideluvalla, joiden tapahtumahorisontti voi olla hyvinkin kapea sekä osallisten ja valitusoikeutettujen piiri pieni. (Edes ELY ja ympäristöjärjestöt eivät saa välttämättä tietoa päätöksistä tai ole valitusoikeutettuja.)

Selvitysten riittävyys ja huomioon ottaminen

Hankkeesta tehtiin linnustoselvitys. Siinä ei tosin ymmärretty täysin sitä, että huonompaan paikkaan kuin arktisen vesilintumuuton pääreitille ja Natura-linnustonsuojelualueiden viereen tällaista hanketta ei voi tehdä.

Mikä vakavinta, vaikka selvitys tehtiin, sen tuloksia ei otettu huomioon. Alue olisi pitänyt vähintään rajata sitovasti selvityksen suositteleman VE2:n mukaiseksi. Kohteen suuri koko olisi mahdollistanut sen.

Natura 2000

Natura-arvioinnin kynnys on EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukana pienikin tieteellinen epäily. Kun Uudenmaan ELY-keskuskin huomautti kaavaehdotuslausunnossaan muun muassa että ”Södeskärin ja Långörenin saariston (FI0100077) Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty ja arvioitu riittävällä tavalla” (Hallinto-oikeuden päätös s. 32), siltä olisi pitänyt varovaisuusperiaatteenkin mukaisesti pyytää luonnonsuojelulaissa tarkoitettu Natura-lausunto. Sitä siltä ei pyydetty, mihin se ELY viittaa myös myöhemmästä Uusimaa 2050 -kaavasta antamassaan lausunnossa, missä tuulivoimaratkaisu on sama (valituksemme liite 2).

YHTEENVETO

Katsomme yhä, että hallinto-oikeuden päätös ja kaava ovat maankäyttö- ja rakennuslain riittävien selvitysten (9 §), maakuntakaavan sisältövaatimusten (28 §) ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenAlueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.” sekä luonnonsuojelulain Natura-säädösten (65 §) vastainen.

Huomattakoon, että Uudenmaan liitto ei kommentoinut sisältövaatimuksia ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kirjoituksessaan.

LISÄTIETOJA

Erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

VAKUUDEKSI

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

Ajankohtaista