Kansallinen merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma
Merimetsostrategia sai kiitosta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiriltä. Täällä lajin kanssa on saavutettu hyvä yhteistyö, joka näkyy muun muassa kaikkien osapuolten hyväksymänä poikkeuslupana ja tutkimuksena. Se on hyvä malli muuallekin.
Lausuntopalvelun kautta annettu lausunto 30.12.2019
Asia: VN/5603/2018
Kansallinen merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä merimetsotyöryhmän lopputulos on varsin tasapainoinen kompromissi. Ensimmäisen työryhmän toimenpiteet todettiin pääosin toteutetuksi. Siksi tämän työryhmän työ oli enää sitä jatkanutta hienosäätöä tilanteessa, missä merimetsokannan kasvuvauhti oli jo hyytynyt.
Raportissa olisi voitu pohtia enemmän myös merimetson hyötyjä. Esimerkiksi jos merimetsot olisivat ruvenneet pesimään tänä vuonna Helsingin Vanhankaupunginlahden harmaahaikarakoloniassa, niistä olisi ollut apua vieraslaji hopearuutanan poistokalastuksessa. Huomattakoon, että amerikkalaisten kokemusten perusteella muidenkin ei-toivottujen kalojen vähentämisestä lintuvesiltä on tullut niiden uusi hoitomuoto Suomessakin. Tätä poistokalastusta merimetso tekisi ilmaiseksi, mikä tulee ottaa HELMI-ohjelman lintuvesikunnostuksissa huomioon.
Hoitosuunnitelmassa viitataan tuleviin kalatalousalueiden hoitosuunnitelmiin. Niiden kaloille tärkeitä alueita ei tietenkään pidä tulkita alueiksi, joilla merimetsoja ei saisi olla. Lisäksi Itämeren ollessa voimakkaassa muutoksen tilassa kalojen kannat ja paikat muuttuvat nyt nopeasti (ravinteet, lämpö, happamuus, suolapitoisuus, pohjien liettyminen jne.).
Jatkossa tulee pohtia enemmän toimenpiteitä, jotka kohdistuvat merimetsojen sijasta ihmisiin. On ilmeistä, että merimetsokiista on ennen muuta ihmisten välinen asia. Merimetsokiistassa olisi paljon selvitettävää yhteiskuntatieteelliselle ympäristötutkimukselle: Miksi merimetsosta syntyi keskustelua vaikka toisesta vastaavan kokoisesta kalaa syövästä yhdyskuntalinnusta harmaahaikarasta ei? Paljonko suomalainen keskustelu on kotimaista perua ja paljonko ulkomaista tuontia, kimmoketta varsinkin ruotsalaisesta keskustelusta? Miksi kiistaa esiintyy Pohjanmaalla kun muualla keskustelu on ollut paljon rauhallisempaa? Onko merimetsokeskustelulu indikaattori muusta pahoinvoinnista?
Tämä työryhmä oli seurausta ennen muuta siitä, että merimetso levisi Pohjanmaalle. Siellä ei ole vielä opittu elämään sen kanssa niin kuin muualla. Siellä myös epäonnistuttiin saamaan maakunnallista yhteistyötä samalla tavalla kuin muualla maassa.
Meillä Uudellamaallakin merimetsokeskustelu on ollut Pohjanmaata rauhallisempaa. Pesinnät alkoivat Suomenlahdella ensimmäisenä Suomessa. Uudellemaalle myönnettiin vuosia sitten yksi poikkeuslupa Hankoon, minkä kaikki osapuolet aikoinaan hyväksyivät. Täällä on päästy kaikkien tukemaan tutkimukseen, jota esiteltiin myös työryhmässä. Uudenmaan esimerkistä voitaisiin ottaa oppia Pohjanmaallakin.
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija