Helsingin metsänhoidon suunnittelun taso romahtanut
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Luonto-Liitto sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat vedonneet Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan, jotta se puuttuisi Helsingin metsänhoidon suunnittelun ongelmiin.
Tiedote 23.1.2020
Vapaa julkaistavaksi heti
Helsingin metsänhoidon suunnittelun taso romahtanut
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Luonto-Liitto sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat vedonneet Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan, jotta se puuttuisi Helsingin metsänhoidon suunnittelun ongelmiin.
Vuoden 2017 organisaatiomuutoksen yhteydessä tehty suunnittelujärjestelmän muutos on luontojärjestöjen arvion mukaan romahduttanut Helsingin metsänhoidon suunnittelun tason.
”Helsinki on monella tapaa ollut luontoarvoja painottavan kaupunkimetsänhoidon ykkönen Suomessa”, toteaa Helsingin metsänhoitosuunnitelmia pitkään seurannut luontoasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
”Valtuustostrategian mukaisesti Helsingin metsänhoidon päätavoitteen pitäisi olla monimuotoisuuden lisääminen. Viime vuosina käytännöt ovat kuitenkin suunnittelun osalta heikentyneet huolestuttavasti. Pääpaino uusissa suunnitelmissa on ollut luontoarvojen lisäämisen sijasta metsänhoidon lisäämisessä.”
Luontojärjestöt ovat antaneet viime vuosina hyvin kriittistä palautetta useimmista valmistelussa olleista aluesuunnitelmista. Ongelmana on ollut metsänhoitoasioiden hyvin ylimalkainen käsittely sekä keskeisten hakkuu- ja hoitopäätösten jättäminen virkamiestasolla päätettäviin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmiin.
Vuodenvaihteessa 2019-20 oli kommentoitavana ensimmäinen uuden järjestelmän mukainen toteuttamissuunnitelma eli Pakilan ja Tuomarinkylän luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnos.
”Suunnitelmassa esitettiin tarpeeseen nähden liikaa hakkuu- ja hoitotoimia. Myös luontoarvojen huomiointi sekä hakkuiden ja hoitotoimien ohjeistus oli hyvin puutteellista. Näin laajojen toimenpiteiden toteuttaminen haittaisi myös monia virkistyskäyttäjiä, koska ns. metsän tuntu ja metsien tarjoama näkymäsuoja rakennettuja alueita sekä teitä vasten heikkenisi”, arvioi Savola.
Luontojärjestöt esittivät kaupunkiympäristölautakunnalle toimittamassaan yhteydenotossa otto-oikeuden käyttöä Pakilan ja Tuomarinkylän suunnitelmaan. Ne esittivät myös luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien päätöksenteon palauttamista virkamiehiltä lautakunnalle. Lisäksi järjestöt esittivät kaupungin ulkopuolisen asiantuntemuksen mukaan ottoa huolehtimaan monimuotoisuuden lisäämistavoitteiden jalkauttamisesta Helsingin metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
Lisätietoja:
Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola (a) gmail.com puh: 045 6521 974
Aapo Salmela, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, helsy (a) sll.fi puh: 050 301 1633
Järjestöjen yhteydenotto kaupunkiympäristölautakunnalle on luettavissa täällä: https://www.sll.fi/helsinki/2020/01/22/kaupunkiymparistolautakunnalle-helsingin-hallinnonuudistuksessa-huonontunut-metsasuunnittelu-vaatii-korjaustoimia/
Järjestöjen lausunto Pakilan ja Tuomarinkylän suunnitelmasta on luettavissa täällä: https://www.sll.fi/helsinki/2020/01/17/jarjestolausunto-pakilan-ja-tuomarinkylan-luonnon-ja-maisemanhoitosuunnitelman-luonnosaineistosta/
Liitteenä valokuva (hakkuiden uhkaamaa metsää Toivolanpuistossa) vapaasti julkaistavaksi tiedotteen yhteydessä, kuvaajan nimi (Olli Manninen) ehdottomasti mainittava.