Luon­to­sel­vi­ty­so­pas päivitetään nyt!

Luonnonsuojeluliitto on vaatinut pitkään uutta luontoselvitysopasta. Tänä vuonna Suomen ympäristökeskus tekee sen! Mistä on kyse ja mitä pitää tehdä?

Luontoselvityksiä tarvitaan hyvän suunnittelun ja kansalaisten osallistumisen avuksi varsinkin kaavoituksessa ja erilaisten hankkeiden suunnittelussa. Hyvä selvitys luo pohjan vaikutusten arvioinnille ja parhaiden vaihtoehtojen valinnalle.

Luontoselvityksistä on ollut vuonna 2003 Tarja Södermanin toimittama ympäristöopas. Se on varsin hyvä, mutta päivitys on paikallaan. Sen suurin haaste on että opas ei ollut riittävän sitova. Hankkeen avausseminaarissa ympäristöministeriön Aulikki Alanen lupasi että nyt esipuheesta tulee tiukka!

Luonnonsuojeluliitto on esittänyt uutta opasta monta vuotta. Liitto julkaisi keskustelupaperin Luontoselvitysten tason arviointi 2017. Uuden oppaan tekeminen saatiin muun muassa Uhanalaisten lajien toimintaohjelman toimenpiteeksi. Ympäristöhallinto sai viime vuoden hallitusohjemassa lisää voimavaroja ja SYKE tekee nyt uuden oppaan tänä vuonna. Työtä vetää siellä vanhempi tutkija Katariina Mäkelä.

Hankkeen sidosryhmäseminaari pidettiin 13.2.2020 Helsingissä. Pidin luontojärjestöiltä pyydetyn kommenttipuheenvuoron.

Siinä saatoin todeta että eri tahot tilaajista konsultteihin ja viranomaisiin olivat omissa puheenvuoroissaan korostaneet varsin samoja asioita. Tikat osuivat hyvin samaan tauluun.

Oppaassa pitäisi esittää vähimmäsikriteereitä muun muassa seuraavista asioista:

• Oikea maatotöiden aika on elintärkeä, eikä yksi kausi aina riitä.
• Alueen tulee olla riittävän laaja vaikutusalueelle ja vaihtoehdoille. Ilman riittävää suunnitteluvaraa selvityksestä tulee turha, kun sen tuloksia ei oteta päätöksenteossa huomioon.
• Selvityksille tulee varata riittävät voimavarat työn tekemiseen kunnolla. Ei ole oikein, että insinöörin työ saa maksaa maltaita, mutta biologeja kilpailutetaan halpatyöhön.
• Esiselvitysvaihe on tärkeä: lajitietokannat eivät riitä vaan ne ovat aukkoisia kuin reikäjuusto. Luontoselvittäjän kannattaisi tiedottaa heti alussa kuka tekee mitä, missä ja milloin. Hänen kannattaisi kysellä esimerkiksi paikallisyhdistyksitämme. Sitä vastoin on ehdottoman väärin tehdä selvitykset täysin salassa ennen yvan tai kaavan osallistumis- ja arviontisuunnitelman lausuntokierrosta, koska siinähän vasta tutkimussuunnitelmaa arvioidaan.
• Eniten uutta opasta tarvitsevat selvitysten tilaajat, etteivät tilaisi vain ”lakilistaa” direktiivilajeista yms.
• Lajit ovat usein hyvin hanskassa, mutta isoin haaste on luontotyypeissä ja niiden arvottamisessa. Tässä Uudenmaan arvottamiskriteerit ovat hyvä malli.
• Selvitys on vasta ensimmäinen askel – vaikutusten arvionti on toinen. Se jää usein tekemättä vaikka se olisi työn lopputulos.

Pitää muistaa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: Esimerkiksi Nord Stream 2 -merikaasuputki hoiti selvityksensä ja sidosryhmien tiedottamisen hyvin. Se kannatti: Se sai Yva ry:n vuoden parhaan yvan palkinnon. Suomen ympäristöjärjestöt eivät valittaneet hankkeesta. Sitä vastoin riittämättömät selvitykset ovat yleisin syy kaavojen kaatumiseen oikeudessa.

Seuraamme innolla uuden oppaan tuloa!

TAPANI VEISTOLA

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Uudenmaan piirin erityisasiantuntija.