Lausunto Loviisan Malmgårdin ki­viai­nes­ten­ot­toa­lu­een täydennetystä YVA-se­los­tuk­ses­ta

Uudenmaan piiri katsoo, että Malmgårdin kiviainestenottoalueen täydennetty YVA-selostus on puutteellinen koska siitä edelleen puuttuvat asianmukaiset hankealueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja luontotyyppeihin liittyvät luontoselvitykset sekä hankkeen vaikutusten arviointi ympäröivään luontoon.

Uudenmaan ELY-keskukselle 6.3.2020

Viitaten lausuntopyyntöönne 8.1.2020 Dnro UUDELY/4320/2018

Lausunto Loviisan Malmgårdin kiviainestenottoalueen täydennetystä YVA-arviointiselostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Malmgårdin kiviainestenottoalueen YVA-selostusta on täydennetty suurelta osin vain yksittäisillä lauseilla tai muutaman lauseen lisäyksillä jo olemassa olevan YVA-selostuksen tekstin sekaan. Tämän ei voida katsoa olevan riittävää sen varmistamiseksi, että täydennetyssä YVA-selostuksessa todella on otettu riittävällä tavalla huomioon sekä yhteysviranomaisen että YVA-lausunnosta lausuntonsa antaneiden huolet hankkeen ympäristölle aiheutuvista vaikutuksista.

Kasvillisuuteen liittyvien kuvausten puutteellisuus

Täydennetyssä YVA-selostuksessa Malmgårdin hankealueen luonnon kuvauksessa todetaan alueen kasvillisuus ”tavanomaiseksi”, mikä on ristiriidassa luontoselvityksen kanssa. Selvityksen mukaan alueella esiintyy niin lehtokielo kuin kullerokin, joista jälkimmäinen on monin paikoin taantunut tai kokonaan hävinnyt Etelä-Suomesta.

Alueelta on todettu kuvioita, joilla on luonnontilaisen kaltaista metsää (METSO I ja II). Kuitenkin metsälajistoon kohdistuvat selvitykset metsien avainlajiryhmiin kuuluvien lahottajalajiston, sammalten ja jäkälien osalta puuttuvat yhä.

Suomenluonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri totesi jo YVA-selostusta koskevassa lausunnossaan 15.7.2019, että YVA-selostusta tulee täydentää uhanalaisen lahokaviosammaleen elinympäristöjä koskevien selvitysten osalta. Täydennetyssä YVA-selostuksessa näin on tehtykin, mutta lahokaviosammaleleelle sopivat elinympäristöt on kuvattu väärin. Lajille sopivat kasvupaikat eivät rajoitu yksinomaan kosteisiin ja tuoreisiin lehtoihin, korpiin ja puronvarsiin, vaan sitä tavataan muistakin riittävän kosteista metsäelinympäristöistä.

Niin ikään kuusilahopuun laatu Sora-Malmgårdin alueella on kuvattu väärin. Todellisuudessa osalla aluetta on kuusilahopuun jatkumoa, eli tuoreen ja keskilahon lahopuun lisäksi esiintyy myös pitkälle lahonnutta kuusipuuta.

Muiden metsien avainlajiryhmiin kuuluvien lahottajalajiston, sammalten ja jäkälien osalta selvitykset puuttuvat edelleen, vaikka Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri vaati niitä YVA-selostusta koskevassa lausunnossaan. Hankealueelta on todettu kuvioita, joissa on luonnontilaisen kaltaista metsää (METSO I ja II). Täydennetty YVA-selostus ei siten näiltä puuttuvilta osiltaan vastaa METSO-ohjelman arvottamiskriteereitä.

Eläimistöön liittyvät puutteelliset selvitykset

Täydennetyssä YVA-selostuksessa todetaan, että vaikka alueella on sopivaa liito-oravametsää, mutta koska yhtenä vuonna (2018) tehdyssä selvityksessä merkkejä liito-oravasta ei havaittu, niin liito-oravan mahdollista esiintymistä alueella ei tarvitse ottaa hankkeessa huomioon. Tämä on virheellinen tulkinta.

Erityisesti olisi tullut huomioida eri hankevaihtoehtojen vaikutukset kirjoverkkoperhosen elinympäristöihin. Täydennetyssä YVA-selostuksessa todetaan yhteysviranomaisen lajia koskevaan täydennyspyyntöön, että “kirjoverkkoperhonen on huomioitu kappaleessa 7.2.4.” Kyseisessä kappaleessa ei lauseellakaan mainita hankkeen vaikutuksista kirjoverkkoperhoseen eli tämän osalta YVA-selostus on puutteellinen.

Djupgölenin luontoarvojen selvitysten puuttuminen edelleen

Djupgölenin lampi-, suo- ja metsäalue on luontoarvoiltaan erittäin arvokas siihen liittyvien luontotyyppien ja koivuvaltaisten korpien sekä reheväpohjaisten kuusivaltaisten metsien myötä (ks. liite 2). YVA-selostuksessa lampeen viitataan täysin virheellisesti “kuivuneena painanteena” ja todetaan, että hankkeen “mahdollisia vaikutuksia Djupgöleniin lievennetään jättämällä sen ja ottoalueen välille noin 20 m levyinen suojavyöhyke”. Luontoarvojen turvaamiseksi näin kapea suojavyöhyke ei ole riittävä takaamaan, etteivät hankkeen vaikutukset ulotu lampeen ja sen ympäristöön.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri nimenomaisesti totesi jo YVA-selostusta koskevassa lausunnossaan 15.7.2019, ettei Djupgölenin lampi-, suo- ja metsäalueen luontoarvoja ole selvitetty, vaikka hankkeella on ilmeisiä vaikutuksia niihin. Vaikka yhteysviranomainenkin on tätä täydennystä edellyttänyt, ei nyt täydennettyyn YVA-selostukseen vieläkään ole otettu mukaan näitä selvityksiä. Koska hankkeen Sora-Malmgård -osion vaikutuksia Djupgölenin lampeen ja sen ympäristöön ei ole täydennetyssä YVA-selostuksessa edelleenkään arvioitu, ei YVA-selostusta voi tältä osin pitää asianmukaisena.

Lisäksi YVA-selostuksessa esitetään, ettei hankealueella sijaitse vesilain mukaan suojeltavia kohteita. Tämä on sinänsä totta, mutta suoraan hankealueeseen rajautuva Djupgölen on alle 1 hehtaatin laajuisena lampena potentiaalinen vesilain 11 §:n mukainen suojeltava pienvesikohde, johon maa-aineshankkeella olisi välittömiä vaikutuksia.

Hankkeen pintavesivaikutuksien osalta todetaan, että arviointia tarkennetaan lupahakemusvaiheessa, mutta tämä arviointi olisi tullut tehdä jo nyt täydennettyä YVA-selostusta varten. Luontoselvittäjä on antanut täydentävässä luontoselvityslausunnossaan suosituksen, jonka mukaan Djupgölenin vesitalous tulisi säilyttää. Tätä ei ole mitenkään huomioitu täydennetyssä YVA-selostuksessa, vaan 0-vaihtoehtoa lukuun ottamatta kaikki YVA-selostuksessa esitetyt vaihtoehdot leikkaisivat Djupgölenin vesitaloutta merkittävästi.

Vaikutusten arvioinnin puuttuminen

Täydennetty YVA-selostus ei sisällä lainkaan kasvillisuuteen, eläimistöön taikka luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Sen sijaan selostuksessa keskitytään ainoastaan alueen luonnonolosuhteiden (osittain virheellisen) kuvaukseen sekä luontoselvityskonsultin paikoin suppeisiin suosituksiin alueiksi, jotka pitäisi jättää hankkeen ulkopuolelle. YVA-ohjelman hankevaihtoehdoissa näitä ei ole huomioitu mitenkään (paitsi tietysti 0-vaihtoehdossa). Hanketta pitäisi siksi rajata (ks. liitteen 1 kartta ns. VE1-).

Näistä ilmeisistä puutteista huolimatta YVA-selostuksen koostanut konsultti on laatinut selostukseen taulukon, jossa on todettu vaikutukset eläimistöön ja kasvillisuuteen (luontotyyppejä ei edes mainita) vähäisiksi. Edelleen samaisessa taulukossa todetaan kaikkien hankevaihtoehtojen vaikutukset myös maa- ja kallioperään vähäisiksi.

Edellä sanotun perusteella Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa, että täydennetty YVA-selostus on puutteellinen koska siitä puuttuvat asianmukaiset hankealueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja luontotyyppeihin liittyvät luontoselvitykset sekä hankkeen vaikutusten arviointi ympäröivään luontoon.

Lisätietoja

– metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri. mikkola (at) sll.fi (maastokäynti hankealueen ympäristössä 5.3.2020)

– ympäristöjuristi Maria Westerman, puhelin 045 114 00 88, maria.westerman (at) sll.fi

SUOMEN
LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija