Valitus Kirkkonummen Veikkolanpuron hakkuista

Kirkkonummella hakattiin uhanalaisten liito-oravien ja lahokaviosammalten metsää. Piirin vireillepanon jälkeen ELY-keskus paransi ohjeita, mutta yhden kuvion osalta ei vielä riittävästi. Siksi valitimme asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.

20.4.2020

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

Asia

Valitus ja toimeenpanokieltohakemus Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksestä sallia puiden kaadot, jotka hävittäisivät ja heikentäisivät liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä lahokaviosammaleen esiintymispaikkoja Kirkkonummen Veikkolassa.

Päätös, josta valitetaan

Uudenmaan ELY-keskuksen päätös 23.4.2020, jolla se hylkäsi vaatimuksemme luonnonsuojelulain (1096/1996) 57 §:n mukaisten pakkokeinojen käyttämisestä (UUDELY/4801/2020).

Valittaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Prosessiosoite

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Itälahdenkatu 22 b A

00210 HELSINKI

Puhelin 050 4389 795 (puheenjohtaja Laura Räsänen)

Sähköposti uusimaa (a) sll.fi

Vaatimukset

1 Piiri pyytää hallinto-oikeutta pysäyttämään hakkuut osa-alueella 2 valituksen käsittelyn ajaksi, koska muutoin muutoksenhaku tulee turhaksi ja luontoarvot menetetään.

2 Vaadimme ELY-keskuksen päätöksen kumoamista osa-alueen 2 osalta.

Asian kuvaus

Metsää hakataan parhaillaan Kirkkonummella Veikkolanpuro II -nimisellä asemakaavan valmistelualueella, jolla esiintyy muun muassa liito-oravaa ja lahokaviosammalta.

Teimme 20.4.2020 Uudenmaan ELY-keskukselle luonnonsuojelulain 57 §:n mukaisen vireillepanon luonnonsuojelulain mukaisten luontoarvojen turvaamiseksi. Kyseessä olivat luonnonsuojelulain 49 §:n mukaiset liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymät.

Uudenmaan ELY toimi siinä oikein, että se teki alueelle maastokäynnin 22.4.2020. Vaikka se hylkäsi 23.4.2020 vireillepanomme, se antoi uusia ohjeita hakkuiden rajauksesta ja tekemisestä (liitteet 1-4).

Ohjeiden – ja jo tapahtuneiden hakkuiden – takia hakkuut uhkaavat luonnonsuojelulain luontoarvoja oikeastaan enää alle hehtaaria kuviolla 2 (kartta on liitteessä 4). Kuvio oli pystyssä vielä puolilta päivin 24.4.2020 edustajamme käydessä siellä.

Valituksen perustelut

ELY-keskuksen ohjeet eivät ole sitovia ja ne ovat riittämättömät luontoarvojen turvaamiseen. Perustelemme asiaa lahokaviosammalen, liito-oravan ja ohjeiden oikeudellisen sitovuuden kannalta.

1 Lahokaviosammal

Lahokaviosammal on maamme uusimassa uhanalaisluettelossa erittäin uhanalainen. Se on myös luonnonsuojelulain 46 §:n uhanalainen laji, luonnonsuojeluasetuksen liitteen 3 a mukaisesti koko maassa rauhoitettu laji sekä luonnonsuojelulain 47 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 mukainen erityisesti suojeltava laji. Tämän lisäksi lahokaviosammal kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeihin, ja sen suojelutaso on maassamme epäsuotuisa.

Hakkuiden uhkaama kuvio 2 on lahokaviosammalen ydinaluetta. Vireillepanostamme huolimatta ELY-keskus ei tehnyt siitä oikeudellisesti sitovaa luonnonsuojelulain 47 §:n mukaista erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöstä. Sen sijaan ELY-keskus merkitsi alueen kokonaisuudessaan päätöksensä liitekarttaan 22.4.2020. Siinä se antoi hakkuisiin ohjeen, joka on kuitenkin lajin suojelun kannalta riittämätön: “voidaan toimia hakkuusuunnitelman mukaisesti kaataen kuuset ja isot lahoavat koivut” (liite 3).

Ohje sallisi alueen isompien puiden poiston. Siinä menisi kuusiakin, joilla laji elää. Ohje ei turvaa sitovasti edes tiedossa olevia lahokaviosammelen asuttamia puita tai kantoja (liite 10). (Olemme löytäneet alueelta lahokaviosammalen itiöpesäkkeitä lisää 6 kappaletta 24.4.2020.)

Suomen ympäristökeskuksen lajin tietokortin suositus on aivan erilainen kuin ELY-keskuksen ohje (liite 8):“Erityisesti suojeltavan lahokaviosammalen kasvupaikat ja niiden lähiympäristöt tulee jättää hakkuiden ja muiden pienilmastoon (kosteus, varjoisuus) vaikuttavien metsänhoitotoimien ulkopuolelle. Lahopuiden säästäminen on tärkeää. … Järeän lahopuun määrän lisääminen luonnonhoitotöinä nykyisten esiintymien tuntumassa on suositeltavaa lajin elinmahdollisuuksien turvaamiseksi.”

Yhteenvetona toteamme, että ELY-keskuksen päätös ja ohjeistus on lahokaviosammalen suojelun kannalta sekä oikeudellisesti että biologisesti riittämätön.

2 Liito-orava

2.1 Pohjoisreunan rajaus ja sen puutteelliset ohjeet

Osa-alueen 2 pohjoisreuna on merkitty ELY-keskuksen 23.4.2020 päätöksen liitekartassa liito-oravan levähdys- tai lisääntymispaikaksi (liite 3). Samalla se antoi metsänkäyttöön ohjeen: “Ohjeistettu, ei toimenpiteitä lukuunottamatta kuolleiden kuusien ja koivujen poisto.”

Ohje on kuitenkin liito-oravan suojelun kannalta riittämätön. Liito-orava tarvitsee kolopuita, jotta lisääntymis- ja levähdyspaikka pysyisi toimivana.

2.2 Hakkuukuvion 2 keski- ja eteläosa: ei rajausta eikä liito-oravaa koskevaa ohjetta

Hakkuukuvio 2:n keski- ja eteläosaa ei ole rajattu eikä ohjeistettu liito-oravalle.

Environ alueen kartoituksen (liite 7) mukaan alue on kuitenkin liito-oravan elinpiiriä. Kuviolta on löytynyt 2015 papanapuu ja alueen länsilaidassa niitä oli vuonna 2010 enemmänkin (liite 7, kuva 2 sivulla 3).

Kuviolta 2 on myös tuoreita havaintoja liito-oravan aktiivisuudesta. Laura Räsänen kävi 21.4.2020 alueella, jolloin liito-oravien etsimiseen koulutettu koira ilmaisi useilta järeiltä haavoilta, kuuselta ja koivulta liito-oravan virtsan hajun (liite 9).

Papanoita ei ole tänä keväänä alueelta löydetty. Mutta tänä keväänä papanoiden löytyminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa – ilmeisesti niitä nopeasti hajottavien sääolosuhteiden takia. Samoin oli myös Environ toisena havaintovuotena, josta sen raportti totesi: ”Varhaisen lumien sulamisen ja vesisateiden jälkeen on mahdollista, että osa liito-oravan käyttämistä puista on voinut jäädä löytymättä, sillä leudoissa ja kosteissa olosuhteissa liito-oravan jätökset hajoavat nopeammin kuin pakkasella”. (Liitteen 7 sivu 2).

Aiempien ja tämän kevään havaintojen perusteella on todennäköistä, että kuviolla 2 on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka.

Kuvion 2 keski- ja eteläosaa koskee lahiokaviosammalta koskeva ohje: “voidaan toimia hakkuusuunnitelman mukaisesti kaataen kuuset ja isot lahoavat koivut”. Tämä on ongelma liito-oravan kannalta. Laji saattaa käyttää alueella olevissa kuusissa olevia risupesiä, joita on vaikea löytää. Lisäksi lahoissa koivuissa voi olla koloja nyt tai niistä voi myöhemmin tulla kolopuita, joita laji voi käyttää. Maastokäynnillämme 21.4.2020 liito-oravien etsimiseen koulutettu ja siitä pitkän kokemuksen omaava koira ilmaisi liito-oravan myös kuuselta ja koivulta (liite 9).

2.3. Kuvio on tärkeä siihen molemmilta puolilta rajuautuvien liito-oravarajausten takia

Kuvio 2 on tärkeä myös siksi, että mahdollisen hakkuuaukon reunavaikutus kaataisi siihen kahdelta puolelta rajututuvien kapeiden liito-oravarajausten puustoa.

2.4 Hakkuut tapahtuvat pesimäaikana

Huomattakoon, että sekä pohjoisosan rajauksella että keski-eteläosan rajaamattomalla alueella ELY-keskuksen ohjeistamat hakkuut ovat mahdollisia liito-oravan pesimäaikana. Sama koskee myös lintuja. Tämä on oikeudellisesti erityisen ongelmallisia.

2.5 Yhteenveto liito-oravasta

Alueen 2 keski- ja eteläosassa saattaa yhä olla rajaamaton lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kuitenkin ELY-keskuksen kuvion pohjoisosan rajauksellekin antama ohje on riittämätön turvaamaan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja – edes pesimäaikana.

3 Ohjeiden puutteellinen sitovuus

ELY-keskuksen päätöksen mukaiset rajaukset ja metsänkäsittelyä koskevat ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia. Tämä on ongelmallista, koska nyt se ei se turvaa lajien esiintymis-, lisääntymis- ja levähdyspaikkoja riittävästi. Kyse on myös EU:n luontodirektiivin lajeista.

Lopuksi

Täydennämme tietoja sitä mukaa kun niitä saamme.

Kuvaamamme ohjeistusten ekologiset ja oikeudelliset puutteet koskevat muitakin kuvioita kuin numeroa 2.

Yhteenveto

Lahokaviosammalta ja liito-oravia koskevat ohjeet ovat niiden suojelun kannalta biologisesti riittämättömiä. Lisäksi päätöksen sisältämillä ohjeilla ei ole oikeudellisesta sitovuutta. Näistä syistä näiden uhanalaislajien suojelu ei toteudu luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin tavoitteiden mukaisesti. ELY-keskuksen päätös pitää kumota ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.

Valituksen käsittelyn ajaksi tarvitaan kuviolle toimenpidekielto, koska hakkuiden jatkuessa valituksemme voisi tulla merkityksettömäksi ja suojeluarvot menetetyiksi.

Valitusaika

Päätös on annettu 23.4.2020. Tämä valitus lähetettiin jo seuraavana päivänä.

Lisätiedot

• puheenjohtaja Laura Räsänen, puhelin 050 4389 795, uusimaa (a) sll.fi

Päivämäärä

Kirkkonummella ja Helsingissä, 24. huhtikuuta 2020

Vakuudeksi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

Liitteet

1Uudenmaan ELY-keskuksen päätös, josta valitetaan.

2 ELYn päätöksen liittenä ollut muistio 22.4.2020.

3 ELYn päätöksen liitekartat 1-2.

4 ELYn päätökseen sisältynyt liitekartta leimikkokuvioista.

5 ELYn päätöksessä ollut ohjeistus 31.3.2020.

6 ELYn päätöksessä ollut valitusosoitus.

7 Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VEIKKOLANPURON ALUEELLA. LIITO-ORAVASELVITYS ASEMAKAAVAA VARTEN. 30.3.2015 täydennetty 16.4.2016. (Tiedostossa on ensin muita liitteitä.)

8 SYKE: Lahokaviosammal. Päivitetty 24.2.2014.

9 Koiran 21.4.2020 ilmaisemat liito-oravapuut

10 Lahokaviosammalen ydinrajaus ja muut vaateliaat lajit. Liite Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen lausunnosta asemakaavaehdotuksesta 14.2.2020