Helsingin kansallisesta kau­pun­ki­puis­tos­ta

30.4.2020

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen tai varajäsen

Lautakunta käsittelee kokouksessaan 5.5. kansallisen kaupunkipuiston esiselvitystä sekä siihen liittyvää taloudellisten vaikutusten arviointia.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat pettyneitä taloustarkastelun tarkoitushakuisuuteen ja ylimalkaisuuteen puistosta koituvien hyötyjen osalta. Selvityksen tavoite näyttää olevan edistää sitä, että Helsinkiin ei perusteta kansallista kaupunkipuistoa vaan tyydytään lähinnä lisäämään viheralueiden hoitomäärärahoja.

Talousvaikutusten hyötylaskelma on tehty hyvin ylimalkaisena verrattuna haittojen ja kustannusten tarkkaan arviointiin. Lisäksi puiston rajaustarkastelusta sekä perustamisen vaikutuksista lähivuosien ja vuosikymmenen kaavoitukseen on maalattu kauhukuva. Siinä puisto ja sen perustamisprosessi osin halvaannuttaisivat Helsingin kaavakoneiston seuraavaksi vuosikymmeneksi. Pidämme tätä epärealistisena dystopiana.

Poikkeustilakevät 2020 on osoittanut Helsingin nykyisen viheralueverkoston korvaamattoman arvon helsinkiläisten viihtymisen ja terveydestä huolehtimisen kannalta. Lähivirkistysalueet ovat aina ja varsinkin epidemiatilanteessa korostuneen tärkeä osa kaupunkirakennetta. Siksi on erityisen tärkeää kiinnittää enemmän huomiota pysyvästi säilyvien viheralueiden merkitykseen ihmisten hyvinvoinnille. Pysyvillä ja helposti saavutettavilla viheralueilla on huomattavaa, varmasti miljoonissa euroissa mitattavaa arvoa Helsingin kuntataloudelle sekä laajemmin kansantaloudelle. Näitä hyötyjä ei ole selvityksessä edes pyritty arvioimaan, vaikka taloustieteessä on käytettävissä tähän sopivia arviointikeinoja.

Vaikutusarvioinnin ilmeinen virhe ovat sen arviot niistä kuvitteellisista taloudellisista menetyksistä, joita syntyy siitä, jos kaupunki ei pääse toteuttamaan KHO:n kumoamia yleiskaavan 2016 rakennusmerkintöjä mm. Keskuspuiston osalta. Tällaisten laskelmien sisältyminen arviointiin kyseenalaistaa sen monet muutkin luvut niin kerrosneliömetrien, lisätyövuosien kuin kiinteistötulomenetyksien suhteen.

Luontojärjestöjen esitykset lautakunnalle

1) Luonnonsuojelujärjestöt toivovat lautakunnan antavan tuen Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyön jatkamiselle laajan VE1-vaihtoehdon pohjalta.

2) Epätasapainoista taloudellisten vaikutusten arviointia tulee tasapainottaa teettämällä vastaavan tarkkuustason selvitys puiston toteuttamisen positiivista taloudellisista vaikutuksista etenkin terveyshyötyjen osalta. Nyt tehty vaikutusarviointi on syytä saattaa myös ulkopuolisen asiantuntija-arvioinnin kohteeksi. Tämä olisi nyt välttämättä tehtävä.

3) Lisäksi haluamme varoittaa lautakuntaa esitetystä viheralueiden hoitomäärärahojen noston (2,3 miljoonaa euroa) todennäköisistä haitoista Helsingin luonnon monimuotoisuudelle (vaihtoehdossa VE Nyky +). Helsingin metsäisillä viheralueilla suurin monimuotoisuusuhka lisärakentamisen jälkeen on valitettavasti nykykäytäntöjen vallitessa kaupungin oma, ylimitoitettu metsänhoito. Mikäli viheralueiden hoitoon esitetään lisää rahoitusta, tämä on syytä kohdentaa selkeästi haitallisten vieraslajien torjuntaan, roskaantumisen ehkäisyyn, avomaabiotoppien hoitoon sekä rakennettujen puistojen monimuotoisuus- ja virkistysarvojen lisäämiseen.

Lisätiedot: Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, 045-652 1974, keijo.savola at gmail.com

HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS

Antti Halkka Aapo Salmela

puheenjohtaja järjestösihteeri

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija