Lausunto Vantaan Massaholmin ki­viai­nes­ten­ot­to- ja maa­kaa­to­paik­ka­hank­keen yva-se­los­tuk­ses­ta

Vekkox Oy:n Massaholmin kiviaineslouhosta ja maakaatopaikkaa koskeva hanke on erittäin suuri ja pitkäkestoinen kiviaineksen ottohanke, jolta edellytetään että yva-selostusta varten laadittujen selvitysten on oltava kattavia ja riittäviin selvityksiin perustuvia.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaen, että yva-selostuksessa edelleen on suuria puutteita luontoarvojen, lähialueen toimintojen yhteisvaikutusten, kallioperän laatuselvitysten ja pintavesivaikutusten osalta.

20.5.2020

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten lausuntopyyntöönne 18.3.2019

Dnro UUDELY/5564/2019

Lausunto Vekkox Oy:n Massaholmin kiviainestenotto- ja maankaatopaikkahankkeen yva-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa hankkeen yva-selostuksesta seuraavaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri painotti jo yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että koska kyseessä on erittäin suuri ja pitkäkestoinen kiviaineksen ottohanke, yva-selostusta varten laadittujen selvitysten on oltava kattavia ja riittäviin selvityksiin perustuvia.

Suurin kiviainesottomäärä on yli 17 miljoonaa kuutiometriä, joka tarkoittaa ainakin noin 40 miljoonaa tonnia kiveä. Vertailun vuoksi Outokummun kaivosten louhintamäärä oli noin 30 miljoonaa tonnia. Suurimmillaan kyseessä olisi 39 hehtaarin alue, joka kaivettaisiin syvimmässä vaihtoehdossa lähes kokonaan 50 metrin syvyyteen.

Yhteysviranomainen toteaa yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossan, että siitä johtuen, että hanke on huomattavan pitkäkestoinen ja laaja, “arviointiselostuksen ja sitä varten tehtävien selvitysten laatuun ja laajuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.”

Luontoarvot

Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että selostuksessa on esitettävä ajantasaisiin selvityksiin perustuvat luontotiedot hankkeen koko vaikutusalueelta, ei pelkästään hankealueelta.

Erityistä huolta aiheuttaa uhanalainen vuollejokisimpukka, joka oli hankealueesta vain noin kilometrin päässä sijaitsevan Natura-alueen “Vantaanjoki” keskeinen valintaperuste. Vantaanjoki on merkittävin vuollejokisimpukan esiintymisalue Suomessa.

Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että erityisesti veden kiintoaineksen lisääntymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia vuollejokisimpukkaan, jonka vuoksi “hankealueelta Vantaanjokeen johdettavien vesien vaikutukset vuollejokisimpukan esiintymiseen ja elinoloihin tulee arvioida ja esittää mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot.”

Selostuksessaan hankkeesta vastaava toteaa, että koko kiviaseman alueen hulevesistä karkeasti noin puolet kulkeutuu Tuusulanjokeen Kiilinojan 1,5 kilometriä pitkän uoman kautta ja puolet Krapuojan kautta Vantaanjokeen. Hankkeen kuormitusta Vantaanjoelle eikä vuollejokisimpukalle ja sen elinympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia voida pitää vähäisinä. Kuitenkin selostuksessa todetaan ylimalkaisesti, että “hankkeella ei ole vaikutusta Vantaanjoen veden laatuun tai virtaamaan, eikä hankkeella ole siten vaikutuksia Vantaanjoen Natura-alueen luontoarvoihin.”

Selostuksessa ei ole tuotu ilmi Vantaanjoelle ja siten vuollejokisimpukalle aiheutuvien haittavaikutusten lieventämiskeinoja yhteysviranomaisen lausunnossaan vaatimalla tavalla. Katsomme siten, että yva-selostus on vuollejokisimpukan ja Natura-alue “Vantaanjoen” ympäristövaikutusten arvioinnin osalta puutteellinen.

Lähialueen toimintojen yhteisvaikutukset

Yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri korosti Vantaan Kiilan alueella jo olemassa olevia lukuisia tärinää, melua ja pölyä tuottavia louhos- ja murskaamohankkeita, joiden yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi edelleenkään selvitetty yhdessä hankkeen vaikutusten kanssa. Tämä koskee myös aivan hankkeen vieressä olevaa Senkkerin kiviasemaa.

Yhteysviranomainen toteaa yva-ohjelmasta antamassa lausunnossaan, että “lähialueen toimintojen velvoitetarkkailujen tuloksiin perustuvaa tietoa alueen nykytilasta olisi voinut esittää arviointiohjelmassa laajemmin.” Arviointiselostuksessaan Vekkox Oy vastaa tähän, että “Pinta- ja pohjavesien tarkkailun tietoja on kuvattu kohdissa 5.5 Pintavedet ja 5.6 Pohjavedet”. Tämä vastaus ei kuitenkaan kattavasti kuvaa yhteysviranomaisen tarkoittamaa laajempaa esitystä lähialueen toimintojen velvoitetarkkailujen tuloksiin perustuvaa tietoa alueen nykytilasta.

Koska hankkeen ja sen lähialueen toimintojen haittojen yhteisvaikutus ympäröivälle luonnolle ja asutukselle, joka sijaitsee vain 400 metrin päässä hankkeen rajasta, saattaa nousta kohtuuttomaksi, on yva-selostus hankkeen ja sen lähialueen toimintojen yhteisvaikutusten osalta edelleen puutteellinen.

Kallioperän laatu

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri totesi jo yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn tulee sisältyä kattava kallioperän koostumusselvitys, joka tehdään kattavasti kairauksilla koko ottoalueelta ja syvyydeltä. Myös yhteysviranomainen lausunnossan toteaa, että “arviointi- selostuksessa on esitettävä tiedot alueen kallioperän laadusta.”

Hankkeesta vastaava tukeutuu arviontiselostuksessaan Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2018 hankealueen itäpuolella toteuttamaan tutkimukseen kallioperän laadusta, todeten että “hankealueen kallioperä kuuluu tähän samaan kalliomuodostumaan, joten sen kivilajien arvioidaan olevan samanlaisia.”

Kallioperän laadusta näin esitetyt tiedot ovat vain arvio eivätkä perustu todellisiin selvityksiin nimenomaan hankealueen kallioperän laadusta. On selvää, että haitallisten mineraalien, kuitumineraalien, asbestin ja kvartsipölyn haitalliset vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin sekä siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen jäävät selvittämättä.

Kun hankkeen tarkoituksena on kiviaineksen otto hankealueen kallioperästä, on hankkeesta vastaavalta syytä odottaa tarkempia kallioperän koostumusselvityksiä. Tämä vaatimus ei nyt ole toteutunut.

Vaikutus pintavesiin

Pintaveden määrä sekä hankealueella että sen läheisyydessä on suuri. Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluu mm. Naturaan kuuluvaa Vantaanjoen vesistöä.

Alueen vesitase on keskeinen kysymys eri vaihtoehdoissa. Pelkästään sadeveden määrä olisi noin 2 miljoonaa kuutiota vuodessa 39 hehtaarin alueella (arvioituna 0,5 m sademäärällä vuodessa). Pohjaveden alapuolella toimittaessa pohjaveden pumppaus ylittäisi vesilain luparajan 250 kuutiometriä vuorokaudessa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoi jo arviointiohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että hankkeen pintavesille aiheutuvia haittoja koskevat selvitykset eivät ole riittäviä.

Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että “arviointiselostuksessa on arvioitava hankkeen vaihtoehtojen ja toiminnan eri vaiheiden vaikutukset alueen vesitasapainoon sekä hankealueen laskuojien (mm. Koivistonoja ja Krapuoja) ja Vantaan- ja Tuusulanjokien vedenlaatuun ja eliöstöön.”

Tämä arviointi on kuitenkin sisällytetty arviointiselostukseen niputtamalla kaikki hankevaihtoehdot 1-5 yhteen ja arvioimalla hyvin ylimalkaisesti, että vaikutukset vesitasapainoon ovat vähäiset. Lisäksi hankkeesta vastaava toteaa, että “hankealue on pieni ja sen vedet jakautuvat moneen eri suuntaan, joten alkuvaiheen raivauksen ja kiviaineksen oton aloittamisen väliin jäävän kauden vaikutus vesitasapainoon jää merkityksettömäksi.”

Suurimmilaan 39 hehtaarin kivenottoaluetta ei voi mitenkään pitää pienenä eikä sen pintavesille aiheuttamaa vaikutusta metkityksettömänä. Katsomme siten, että arviontiselostus on pintavesiä koskevien selvitysten osalta puutteellinen.

Yhteenveto

Vekkox Oy:n Massaholmin kiviaineslouhosta ja maakaatopaikkaa koskeva hanke on erittäin suuri ja pitkäkestoinen kiviaineksen ottohanke, jolta edellytetään että yva-selostusta varten laadittujen selvitysten on oltava kattavia ja riittäviin selvityksiin perustuvia.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaen, että yva-selostuksessa edelleen on suuria puutteita luontoarvojen, lähialueen toimintojen yhteisvaikutusten, kallioperän laatuselvitysten ja pintavesivaikutusten osalta.

Lisätietoja

• ympäristöjuristi Maria Westerman, puhelin 045 1140 088, maria.westerman@sll.fi

Helsingissä 20. päivänä toukokuuta 2020

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Tapani Veistola, erityisasiantuntija