Vesistöjen kunto kaipaa kohotusta!
Maakuntalaulun mukaan Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa sen vesistä.
Suomen pinta- ja pohjavesien ekologinen tila on arvioitu viime vuonna. Lisäksi niiden kemiallisesta tilasta julkaistaan raportti vielä tänä vuonna.
Vain pari vesialuetta maakunnan luoteiskulmassa on erinomaisessa tilassa ja eniten hyvän tilaluokituksen saaneita vesistöjä on samalla suunnalla. Muuten Uudenmaan vedet kärsivät “keltataudista” eli tyydyttävästä tilasta. Rannikosta osa on vain välttävässä tilassa ja peräti huonoja kohteita on muutama.
Vesien tila paranee hitaasti. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut edellisen vuonna 2013 valmistuneen luokittelun jälkeen. Miksi näin on? Kysyimme sitä Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttilalta.
”Uudellamaalla on eniten väkeä ja rakentamista, paljon peltoa ja metsätaloutta. Siksi vesistöjen tila ei nopeasti parane”, Marttila sanoo.
Vesien tilan hyväksi on toki tehty paljon. Tehtaiden ja muiden pistekuormittajien päästöt on saatu vähenemään. Ongelmana on kuitenkin maa- ja metsätalous sekä muu hajakuormitus ja näiden aiheuttama vesistöjen rehevöityminen.
Ilmastonmuutos uhkaa syödä nykyisiäkin saavutuksia, kun talvisateet irrottavat pelloilta ravinteita. Vesiensuojelussa pitäisi juosta nopeammin, jotta pysyttäisiin edes paikallaan!
”Emme tiedä, mitä tapahtuu vesissämme tulevana kesänä, kun on tullut valtava ravinnekuormitus ja jäätilannekin on ollut erikoinen. Voi olla, että sinilevää tulee paljon”, Jaana Marttila pohtii.
Kaikki työ ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Viime vuosina Suomenlahden ulkosaariston tila on parantunut edelliseen luokitukseen verrattuna. Myös muutaman joen ekologinen tila on parantunut vaellusesteiden poistamisen myötä. Väänteenjoki Lohjalla on noussut tyydyttävästä hyvään ekologiseen luokkaan kalatien valmistuttua. Myös Tuusulanjärven tila on saatu kohenemaan välttävältä tyydyttävälle tasolle.
Vaikuta vesiin
Euroopan unionin vesipuitedirektiivi vaatii vesien saattamista hyvään tilaan. Tavoitteeseen pääsemiseksi tehdään parhaillaan vesienhoitosuunnitelmia. Uudet suunnitelmat tulevat kaikille kansalaisille avoimeen kuulemiseen marraskuusta 2020 huhtikuuhun 2021.
”Tähän kuulemiseen kannattaa jokaisen osallistua”, Jaana Marttila muistuttaa. ”On tärkeää varmistaa vesien tilan seurannan voimavarat. Meillä on pieniä vesiä ja puroja, joita ei ole vielä luokiteltu. Vesistöjä täytyy vielä tutkia!”
Tapani Veistola
Mitä kuuluu vesistöille?
”Vantaalla ympäristökuormaa aiheuttavat muun muassa lentokentän valumavedet. Vesistöjen tilaa oli tarkoitus luodata vesiseminaarissa huhtikuussa, mutta korona siirsi Keravan, Järvenpään ja Tuusulan yhdistysten kanssa suunnittelemamme tapahtuman tulevaisuuteen. Samoin kävi Mätäojan jokipolkuvaellukselle. Nyt perheen kesken kannattaa retkeillä Keravanjoen Materinkoskella!”
Minerva Schultz, sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys
”Riihimäeltä lähtevät Vantaan ja Kokemäenjoen latvavedet. Yhdistyksemme seuraa jätevedenpuhdistamon ja muiden paikallisten kuormittajien toimintaa ja puuttuu ilmeneviin epäkohtiin. Pienvesiin kohdistuva kuormitus vaikuttaa nopeasti herkkään vesiekosysteemiin. Iloksemme taimen nousee jo Riihimäen rajalle; kiitos Virhon onnistuneiden virtavesikunnostusten!”
Harri Heinonen, sihteeri
Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
”Maatalouden valumat ja yhdyskuntien jätevedet laskevat vieläkin jokiimme, järviimme ja edelleen mereen. Yhdistyksemme tekee lausuntoja ja kannanottoja sekä osallistuu vesistöjen tilaa parantaviin hankkeisiin, kuten kutusoraikkojen kunnostuksiin ja vieraslajien kitkentään. Vesistöjen rehevöityminen pitää saada loppumaan!”
Vappu Heikkinen, puheenjohtaja
Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys
Kirjoitukset on julkaistu Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 18.5.2020. Vesienhoidon kuulemisen aika on päivitetty uusimman tiedon mukaiseksi.
Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet ja puolustat omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!