Uusimaa 2050 -kaava murentaa pääkaupunkiseudun viherverkostoa
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä tänään edenneessä Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa pahinta on pääkaupunkiseudun lähiluonnon heikentäminen.
Uudenmaan liiton valtuustossa ratkaistiin tänään valtaosa Uusimaa 2050 -maakuntakaavasta. Jotkut kysymykset jäivät vielä jatkokokoukseen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirille suurin pettymys on pääkaupunkiseudun lähiluonnon maakunnallisen turvaverkon heikkeneminen äänestyksen jälkeen.
“Uusimaa 2050 -kaavassa piti kehittää maakunnan viherverkostoa. Virkistysalueita ja viheryhteyksiä karsittiin kuitenkin rankasti varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tämä on väärin, koska juuri kiivaimman kasvun alueella maakuntakaavan tulisi ohjata keskeisen viheralueverkoston säilymistä nykyistä tehokkaammin. Pöyristyttävintä on virkistysaluevarauksen alarajan nosto voimassa olevien kaavojen viidestä hehtaarista täysin keinotekoiseen 50 hehtaariin”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
Kaavaan lisättiin maakunnallisia suojelualueita, mutta kaava ei estä haja-asutusta leviämästä keskustojen ulkopuolelle yhtä hyvin kuin ennen. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on suuri ongelma sekä ilmastolle että pirstoutuvalle luonnolle.
Kaavan kipupisteitä
Vaikka monista kaavan kiistakohteista äänestettiin, kaavamerkintöjen tai määräysten muutoksia ei valtuustossa kuitenkaan tehty.
Helsingin Vartiosaareen jäi äänestyksen jälkeen taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkintä. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin lisäksi sitä vastustivat lausuntokierroksella muun muassa ympäristöministeriö, Uudenmaan ELY-keskus ja Museovirasto kulttuuri- ja luontoarvojen takia. Alueen tulevaisuuden kannalta on merkittävää, että se on yhä valtakunnallisesti tärkeiden rakennetun ympäristön kulttuuriympäristöjen luettelossa. Rakentamisintoa osaltaan rajoittaa myös virkistyskäytön kehittämisalueen merkintä.
Espoo Myntinmäkeen jäi äänestyksen jälkeen raideliikenteeseen tukeutuva kehittämisvyöhyke. Se tekisi mahdolliseksi uuden kaupunginosan, joka hävittäisi lähes sata hehtaaria luonnolle arvokkaita metsiä.
Myös Mankin ja Luoman lähekkäiset varikkoaluevaihtoehdot Espoon ja Kirkkonummen rajalla jäivät voimaan. Varikon rakentaminen ja toiminta voi varsinkin tulvien yhteydessä aiheuttaa haitallisia vesistöpäästöjä Espoonlahden Natura-alueelle. Lisäksi piirin mielestä maakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle ei pitäisi rakentaa tällaisia teollisen mittakaavan toimintoja.
Malmin lentokentän alueen rakentamissuunnitelmat eivät äänestyksissä muuttuneet vaikka alueella on merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja.
Kaavassa on myös muita ympäristölle ongelmallisia merkintöjä, joista ei äänestetty. Esimerkiksi Helsingin Etelä-Viikin pelloille on esitetty piirin mielestä liian laaja taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke. Tämä on erityisen ongelmallista Vanhankaupunginlahden Natura-lintuveden läheisyydessä.
Porvoo-Askola -sähkölinjasta Uudenmaan piiri on vaatinut ympäristövaikutusten arviointia. Siksi maakuntakaavaan merkityn vaihtoehdon valinta on piirin mielestä ennenaikainen.
Tallinnan tunnelin linjauksesta äänestettiin. Valittu Helsingin kautta kulkeva linjaus on kuitenkin piirinkin mielestä liikennemaantieteellisesti järkevin vaihtoehto.
“Maakuntakaavan pitäisi ohjata kuntien kaavoja. Nyt Uusimaa 2050 -kaava ei välitä kaikkia valtakunnallisia ja maakunnallisia luonnon, virkistyksen ja kulttuurin arvoja kuntakaavoihin riittävän sitovasti”, tiivistää piirin erityisasiantuntija Tapani Veistola.
LISÄTIETOJA
– luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola@gmail.com
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, sähköposti tapani.veistola@sll.fi
Lausuntomme maakuntakaavasta https://www.sll.fi/uusimaa/2019/11/08/uusimaa-2050/
Piirin täydennys Luoman ja Mankin varikon osalta https://www.sll.fi/uusimaa/2020/01/14/taydennys-lausuntoomme-uusimaa-2050-kaavasta-luoman-ja-mankin-varikon-osalta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin tiedote 15.6.2020