Kommentit Tikkurilan, Korson ja Koivukylän met­sä­suun­ni­tel­man luonnokseen

Vähemmän hakkuita – enemmän lahopuuta. Tämä on järjestöjen resepti Vantaan metsäsuunnitelmiin.

18.6.2020

Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle

Kommentit Tikkurilan, Korson ja Koivukylän metsäsuunnitelman luonnokseen

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin sekä liiton Vantaan yhdistyksen edustajat ovat olleet jäseninä Vantaan metsänhoidon ohjausryhmässä, jossa on käsitelty myös nyt lausunnolla oleva metsäsuunnitelmaluonnos. Olemme työryhmässä kommentoineet suunnitelman eri versioita sekä saaneet merkittävän osan keskeisiksi kokemistamme muutostarpeista hakkuu- ja hoitoesitysten osalta minimityydyttävällä tavalla huomioiduksi.

Emme siksi tässä kommentissa puutu kuviotasolla eräisiin jossakin määrin harmittamaan jääneisiin, turhiksi tai osin jopa luontohaitalliksi kokemiimme hakkuu- ja hoitoesityksiin. Sen sijaan kommentoimme muutamaa yleisempää asiaa.

Reunojen hoitoesitykset

Suunnitelmassa on valitettavan paljon tilanteita, joissa kuvioille ei varsinaisesti ole esitetty hakkuita kuviokartoilla, mutta kuviotiedoissa on jokin alla olevan kaltainen kirjaus (myös muita asiasisällöltään näitä vastaavia vaihtoehtomuotoiluja löytyy):

• Huonokuntoisia puita poistetaan tarvittaessa reunoilta.
• Huonokuntoisia puita poistetaan tarvittaessa.
• Reunoilta poistetaan tarvittaessa huonokuntoisia puita, jossa yhteydessä jätetään rungonosia maapuiksi.
• Vaarallisia puita poistetaan reunoilta tarvittaessa.
• Vaarallisia puita voidaan kaataa tarvittaessa.

Kirjaamistapaa on käytetty liian laajasti eli sitä on maastokäyntiemme perusteella esitetty myös lukuisille sellaisille kuvioille, joilla ei tällä hetkellä eikä todennäköisesti myöskään suunnitelmakauden aikana kehity merkittävää määrää ongelmapuita. Kaupungin rajallisten metsänhoitoresurssien järkevän suuntaamiseen takia tällaiset seuranta- ja poistoesitykset olisi kannattanut valita nykyistä selvästi tiukemmilla kriteereillä. Asiaan pyritiin puuttumaan luontojärjestöjen toimesta useissa ohjausryhmän kokokuksissa ja kirjallisissa kommenteissa, mutta tällä ei ollut mitään vaikutusta.

Toivomme kaupungin ohjeistavan toiminnan siten, että poistomahdollisuus koskee vain niitä reuna-alueiden kuolleita tai huonokuntoisia puita, jotka sijaintinsa ja suojaavan puuston puuttumisen tai vähäisyyden takia on aidosti arvioitavissa reittien, katujen ja tonttien kannalta selväksi turvallisuusriskiksi. Kirjaamistapa kannattaa siksi yhdenmukaistaa kuvio-ohjeistuksiin esimerkiksi muotoon: ”Vaarallisia puita voidaan kaataa reunoilta tarvittaessa”.

Lahopuun jättö

Suunnitelmassa on aikaisempia suunnitelmia paremmin ohjeistettu lahopuun jättämistä useille käsittelykuvioille, mikä on hyvä ja kiitoksen ansaitseva asia. Kuviotiedoissa on kuitenkin tarpeettoman usein ohjeistettu jättämään lahopuuta pätkittynä (”Rungon osia jätetään maapuiksi”), mikä ei luontoarvojen tai metsämaiseman kannalta ole yleensä optimaalisin ratkaisu. Toki on tilanteita, jossa puun sijainti johtaa siihen, että kaadon jälkeen runko tai osa rungosta on järkevää jättää maastoon korkeintaan pätkittynä. Monesti on kuitenkin kaikki mahdollisuudet jättää runko kokonaisena tai korkeintaan oksista osittain karsittuna.

Esitämme, että lahopuun jättö ohjeistetaan kuviotietoihin systemaattisesti joko jo käytetyssä muodossa ”osa rungoista jätetään maapuiksi” tai esim. arvometsähoitoluokan kohteilla muodossa ”rungot jätetään maalahopuuksi”. Kumpikaan esitetty kirjaus ei kannusta runkojen turhaan pätkimiseen, mutta se ei myöskään kiellä sitä.

Lahopuun jättäminen on kuviotiedoissa selvästikin ohjeistettu jossakin määrin sattumanvaraisesti. Ohjeistus puuttuu muun muassa monelta sellaiselta toimenpidekuviolta, jossa olisi kaikki perusteet ja mahdollisuudet lisätä lahopuuta (esimerkiksi Vallinojan metsikkökuviot 6871 ja 6872). Toivomme, että lahopuun jättö toimenpiteiden yhteydessä muuttuu Vantaan metsänhoidossa perustoiminnaksi, joka huomioidaan myös niillä kuvioilla, joissa asiaa ei ole erikseen kirjattu.

Kuviotietojen haamukirjaukset

Kuviotietoihin on jäänyt jonkin verran haamukirjauksia aikaisemmista luonnosvaiheista. Nämä olisi hyvä käydä vielä lävitse ja poistaa.

Esimerkkeinä toimikoot Kalkkikallion pohjoispuolinen arvometsäkuvio 4007 (”Voisi harventaa, jolloin puut vahvistuisivat ja olisivat parempi suoja suojellulle alueelle”.) sekä Simonkylänpuiston Hiirlammen ympäristön metsikkökuviolle 4210 kirjattu ”kirjanpainajatuhon leviäminen”. Jälkimmäiselle kirjaukselle ei ainakaan kesällä 2019 ollut asiaperusteita.

Lisätiedot: Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, 045-652 1974, keijo.savola (a) gmail.com

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON VANTAAN YHDISTYS RY

Kimmo Jääskeläinen

puheenjohtaja