Mielipide Länsimäen kaavarungon osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Kaavarunko on usein yritys välttää osayleiskaava, riittävät selvitykset ja kaavahierarkian sitovuus. Siksi esitimme pitkän korjauslistan.

18.6.2020

Vantaan kaupungille

Mielipide Länsimäen kaavarungon (091700) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Vantaan yhdistys ovat tutustuneet kaavarungon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteavat siitä yhteisenä mielipiteenään seuraavaa.

Kaavarungon ohjausvaikutuksesta

Kaavahankkeen yleisesittelyssä kaupungin nettisivuilla todetaan virheellisesti, että ”työ ohjaa asemakaavoitusta”. Näinhän asia ei ole eli kaavarungolla ei ole mitään MRL:n mukaista ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen eikä tällaista vaikutelmaa ole asiallista osallisille eikä kunnallispoliitikoille myöskään antaa.

Tarkemmassa esittelyssä kaavarungon ohjaava vaikutus on onneksi avattu hieman asiallisemmin: ”Kaavarunko ei suoraan ohjaa uutta rakentamista. Rakentaminen tapahtuu edelleen asemakaavan pohjalta. Kaavarunko kuitenkin määrittää yleispiirteiset reunaehdot tulevaisuudessa laadittavilla asemakaavamuutoksille, joita laaditaan kuten tähänkin asti, maanomistajien omasta aloitteesta. Eli nyt tehtävällä työllä asemakaava ei muutu”.

Emme voi allekirjoittaa tulkintaa siitä, että kaavarunko määrittäisi edes asemakaavoituksen reunaehdot. On joka tapauksessa hyvä, että tämä kaavarungon kautta tapahtuva määrittely myönnetään yleispiirteiseksi.

Pidämme joka tapauksessa ongelmallisena kaavarungon kaltaisen oikeusvaikutuksettoman suunnittelutyökalun käyttöä asemakaavoituksen edistäjänä Länsimäen kaltaisessa tilanteessa, jossa rakentamista ollaan ohjaamassa koillisosan eli Långmossenin ympäristön merkittäville luontoalueille. Tällaisen merkittävän maankäyttömuutoksen edistämisen soisi etenevän lähinnä MRL:n mukaisia kaavareittejä pitkin. Näin varmistuisivat kaavarunkoa varmemmin osallisten vaikutusmahdollisuudet, mukaan lukien mahdollisuus hakea muutosta lainvastaisiksi mahdollisesti koetuista maankäyttösuunnitelmista.

Kaavarungon aikataulusta

Emme pidä kovin harkittuna Länsimäen kaavarungon käynnistämistä tilanteessa, jossa Östersundomin yhteisen yleiskaavan kohtalo on KHO:n punninnassa. Kaavarungolle asetettu kireä aikataulu eli kaavaehdotuksen tuominen poliittiseen hyväksymispäätökseen rajoittanee myös kaavarunkoa koskevat uudet luontoselvitykset käytännössä siihen mitä on osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon loppuvaiheessa jo päätetty tehdä ja tilata.

Kaavarunkotyön tavoitteista

Kaavarunkotyölle on tunnistettu alustavasti seitsemän tavoitetta. Näistä viherrakenteeseen liittyvät suoraan kaksi eli hule- ja katuvesien hallinta sekä Viher- ja ulkoilualueen kokonaisuuden kehittäminen ottaen huomioon nykyiset kävely- ja ulkoilureitit sekä Vantaan että Helsingin puolella.

Kaavarungon tavoitteista puuttuvat kokonaan metsäisten luontoarvojen turvaamiseen liittyvät tavoitteet. Kuitenkin hankealueella on mm. maakunnallisesti arvokkaaksi Uudenmaan liiton toimesta arvioitu Myllymäen metsäalue sekä METSO- ja lajistoarvoiltaan vähintään paikallisesti erittäin arvokas Långmossenin alue. Vantaan yleiskaavaehdotuksessa esitetään ja kaavarungossa tutkitaan jälkimmäiselle alueelle tehokasta rakantamista.

Kaavarungon tavoitteisiin tulee tasapuolisuuden vuoksi sisällyttää selkeä kirjaus hankealueen merkittävimpien luontoarvojen selvittämisestä ja ennen kaikkea turvaamisesta.

Kaavarungon tavoitetta 1 eli asuinalueen laajenemista koilliseen on syytä tarkastella laajuuden osalta useilla eri vaihtoehdoilla.

Östersundomin yhteisen yleiskaavan huomiointi

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa hallinto-oikeudessa kumottua Östersundomin yhteistä yleiskaavaa kutsutaan Östersundomin osayleiskaavaksi, mikä väärä nimitys kannattaa korjata.

Muulta osin suosittelemme välttämään liallista jumiutumista kyseisen kaavan maankäyttöratkaisuihin niin tässä kaavarungossa kuin varsinkin Vantaan yleiskaavaehdotuksessakin. Kaavan kumoutuminen ja Östersundomin rakentamisen strategisen merkityksen väheneminen antaa hyvät syyt tarkastella uudelleen myös Vantaan alueen maankäyttösuunnitelmia.

Kaavarungon luontotietopohjan kehittäminen sekä vinkkiaineistoja

Hankealueen luontoalueita koskeva luontotietopohja on nykyisellään riittämätön. Lisäksi olemassa olevaa merkittävää tietoa alueen METSO- ja lajistoarvoista on hajallaan ja osin julkaisemattomana eri tietoaineistoissa. Tarvetta on siis sekä uuden tiedon tuotolle, vanhojen selvitysten päivittämiselle sekä olemassa olevan tiedon kokoamiselle osaksi kaavarungon kaikille avointa tietopohjaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on listattu vähintään tehtävinä luontoselvitykset luontotyyppien, linnuston ja lahokaviosammalen osalta.

Luontotyyppi- ja linnustoselvityksen tarve on ilmeinen. Lahokaviosammalen esiintymisen tarkempi selvittämistarve muiden lajiryhmien ohitse on sen sijaan aiheellista kyseenalaistaa. Lahokaviosammalen nykyisin ymmärretty lavea ekologia ja kohtalainen yleisyys huomioiden on selvää, että myös hankealueelta löytyy merkittävä määrä lajin protoneemavaiheen kasvustoja ja hyvällä tuurilla myös jokunen aikuinen sammal. Mikä on tämän tiedon merkitys kaavarungon olennaisten luontovaikutusten arvioinnin kannalta?

Kaupunki on itse teettämänsä lahokaviosammalen suojelusunnitelman teon jälkeen omaksunut tekeillä olevissa asemakaavoissa linjan, jonka mukaan edes erityisen merkittäviä lajin esiintymiskeskittymiä ei tarvitse maankäytössä erityisesti huomioida. Viittaamme tässä useampaankin Kivistön alueen asemaakavahankkeeseen. Miksi siis jatkaa selvittämistä sellaisen lajin osalta, jonka suojelutarve Vantaalla on oletettua vähäisempi ja jota ei tosiasiassa edes aiota huomioida, mikäli esiintymisalueelle rakentavaa maankäyttöä vakavammin harkitaan?

Kaavarungon teossa pitäisi pystyä yksittäisten lajien ydinalueiden sekä mahdollisten pienialaisten luontotyyppikohteiden identifioinnin sijasta pystyä tunnistamaan merkittävimmät luontoarvot sekä mahdolliset olennaiset luontovaikutukset.

Länsimäen kaavarungon tapauksessa luontotyyppitasolla olennaisia selvitettäviä asioita ovat hankealueen

• uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit
• kangasmetsien, kalliometsien, suomuuttumien ja turvekankaiden sekä kulttuurilehtojen osalta merkittävät METSO-elinympäristökeskittymät (luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukaiset luontotyypit eivät sovellu tai soveltuvat huonosti näiden arvojen määrittelyyn)
• mahdolliset maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävät alueet sekä paikallisesti arvokkaat ja erityisen arvokkaat osa-alueet
• keskeiset maakunnalliset ja paikalliset ekologiset yhteydet

Lajistoselvityksissä tulee parantaa tietopohjaa etenkin rakentamisen uhkaaman Långmossenin metsäisen alueen ilmeisen rikkaasta lahottajalajistosta huomioiden käävät, muut lahottajasienet sekä lahopuiden sammalet. Myös jäkäläselvitys olisi perusteltu muun muassa Myllymäen alueelta jo havaittujen vaateliaiden lajien takia.

Osana työtä on syytä huomioida ja koota osaksi kaavarungon luontotietoaineistoja myös aikaisemmat tiedot alueelta havaituista merkittävistä lajeista. Myllymäen ja Långmossenin alueelta on olemassa ainakin Olli Mannisen vuoden 2017 maastokäynnin yhteydessä kertynyttä julkaisematonta tietoa eräistä suojeluarvoja indikoivista kääväkkäistä, lahopuusammalista ja jäkälistä. Lisäksi Myllymäen alueelta on olemassa noin 15 vuoden takaista kääväkästietoa Keijo Savolan ja Mari Wikholmin kahtena vuotena tekemistä selvityksistä.

Kaupungin hankealueella omistamien metsien luontoarvoista löytyy olennaista informaatiota muun muassa Hakunilan alueen metsäsuunnitelman kuviotiedoista. Ainakin Myllymäen luo-alueella on tehty erikseen METSO-selvitys, mutta tämä tietoaineisto lienee osaltaan jo vanhentunut.

Myllymäen osalta merkittävää kooste- ja arvottamistietoa löytyy lisäksi Uudenmaan liiton Uusimaa 2050 kaavaa varten tekemän maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden koosteraportin sivuilta 399-402: https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf

Lisätietoja: Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, 045-652 1974, keijo.savola (a) gmail.com

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON VANTAAN YHDISTYS RY

Kimmo Jääskeläinen

puheenjohtaja