Lausunto Vantaan Petikonhuipun yva-se­los­tuk­ses­ta

Piiri antoi lausuntonsa Vantaan Petikonhuipun täyttömäen laajennuksesta kierrätystoimintojen yva-selostuksesta.

Katsomme, että yva-selostuksesta puuttuu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta tärkeitä luontoselvityksiä Grankullan lähteikköalueen, Pyymosanmetsän suojelualueen sekä Natura-alueiden osalta.

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten lausuntopyyntöönne 29.8.2019 Dnro UUDELY/9569/2019

Lausunto Vantaan Petikonhuipun täyttömäen laajennuksen ja kierrätystoimintojen yva-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä sekä lausuu Vantaan Petikonhuipun täyttömäen laajennuksen ja kierrätystoimintojen yva-selostuksesta seuraavaa.

Vaihtoehdot

Arviointiselostuksen pohjalta katsomme edelleen, sekä ympäristön että sosiaalisten vaikutusten kannalta 0-vaihtoehdon olevan vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisin. 0-vaihtoehto mahdollistaisi muita vaihtoehtoja nopeammin sen, että Petikonmäen laaja alue on mahdollista saada maakunta- ja yleiskaavan mukaiseksi VU-alueeksi. Tällä on suoraa merkitystä Petikonhuipun läheisyydessä oleviin luonnonsuojelualueisiin ja Natura-alueisiin sekä Petikon luonto- ja virkistysalueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin.

Petikon alueen virkistyskäyttö on valtakunnallisesti merkittävää. Arvioinnissa ei ole riittävässä määrin tunnistettu varsinkaan VE1- ja VE2-vaihtoehtojen mukaisen vuosikymmeniä jatkuvan intensiivisen rekkarallin negatiivisia vaikutuksia Petikon virkistyskäyttöarvoon.

Täyttömäen muuttaminen virkistys- ja urheilupalvelujen alueeksi mahdollistaa myös biodiversiteetin suojelua edistävien keinoympäristöjen laaja-alaisen kehittämisen Helsingin Vuosaaren huipun tavalla. Näin voitaisiin auttaa uhanalaisia kasveja ja hyönteisiä. Teema ei ole Vantaankaan kaupungin biodiversiteettipolitiikalle uusi, mistä todistaa mm. vuoden 2007 yleiskaavan luo-alueisiin kuuluva Vehkalanmäen entinen täyttömääalue (noin 13 ha). Asia on syytä huomioida eri vaihtoehtojen monimuotoisuushyötyjä arvioitaessa. Lisäksi tällainen biodiversiteettipainotteinen maisemointi voisi olla oma vaihtoehto, 0+ -vaihtoehto.

Aikataulu

Jo arviointiohjelmaa koskevassa lausunnossamme painotimme, että hankkeen yva-menettelyssä esitetty aikataulu on liian lyhyt todellisten ympäristövaikutusten arviointiin. Etenkin luontovaikutusten kohdalla näin kiireellinen aikataulu ei mahdollista tarpeellisia oikeana vuodenaikana tehtäviä luontokartoituksia. Käyttöön tarvitaan koko maastokausi, jotta luontokartoitukset ovat sellaisia, että niiden pohjalta on mahdollista tehdä luotettavia päätelmiä. Arviointiselostuksesta käy ilmi, että hankkeeseen liittyvät luontoselvitykset ovat uuden maastotiedon osalta rajoittuneet liito-oravaselvitykseen sekä käyntiin Alkärrin suojelualuevarauksella. Selvitysten yhteydessä ei muun muassa ole pystytty tuottamaan olennaista luontotietoa esim. Pyymosan lehdon Natura-alueen lehtojen muuttuneisuuden syistä, pölyn vaikutuksista vuonna 2017 suojellun Pyymosanmetsän suojelualueen pohjoisosan boreaalisiin luonnonmetsiin, hankevaihtoehtojen mahdollisista vaikutuksista Grankullan lähteikköalueeseen sekä tiedossa olleeseen Pyymosanmetsän lahokaviosammaln ydinalueeseen.

Kohtuuttoman suuri määrä luontovaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä luontoselvitys- ja vaikutusarviointitarpeita pyritään siirtämään heikolla Yva-sisällöllä ympäristölupavaiheeseen. Luontoarvoihin ja luontovaikutuksiiin liittyvät tietokatveet ovat niin merkittäviä, että asiallisia vaikutusarviointeja ei todellisuudessa ole ollut mahdollista tehdä. Nyt tehdyt vaikutusarvioinnit on siis tehty ainakin luonnonsuojelun, kasvillisuuden sekä pohjavesien osalta riittämättömän tiedon perusteella. Laadukkaana ei voi pitää myöskään viihtyisyyteen ja elinoloihin liittyviä vaikutusarviointeja, joiden pitäisi kattaa vaihtoehtojen vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään ja koko ajan kasvavaan alueen virkistyskäyttöön noin 20 vuoden ajallisella perspektiivillä. Siksi Yva-selostusta on vielä täydennettävä ennen perusteltua päätelmää.

Luontovaikutukset

Grankullan lähteikköalue

Yhteysviranomainen on edellyttänyt yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että “Grankullan lähteikköalueelta on tehtävä luontoselvitys alueen lajistoon ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.”

Vastauksena yhteysviranomaisen vaatimukseen hankkeesta vastaava tyytyy toteamaan yva-selostuksessa, että “luontoselvitys Grankullan lähteikön alueelta sekä Grankullan purolaakson alueelta tullaan laatimaan kesällä 2020. Selvitys liitetään osaksi laajennushankkeen ympäristölupahakemusta.”

On ensiarvoisen tärkeää, että ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana arvioidaan ne ympäristövaikutukset joita hankkeella on, jotta voidaan todeta onko hanke ylipäätään toteuttamiskelpoinen. Tarkoituksenmukaista ei ole laatia yva-menettelyn aikana vaadittuja luontoselvityksiä vasta yva-selostuksen jälkeen niin, että niitä ei voi yhteysviranomainen eikä ulkopuolinen arvioida yva-menettelyn aikana. Kyseessä olevassa hankkeessa tultaisiin siten Grankullan osalta toimittamaan luontoselvitykset liian myöhään – vastoin yhteysviranomaisen ohjelmalausunnon kantaa. Näin toimimalla koko ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoitukselta putoaa pohja pois.

Pyymosanmetsän suojelualue

Yva-selostuksen sivulla 95 kyseenalaistetaan se, että hankkeilla voisi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia Petikonmetsän suojelualueeseen. Väite ei pohjaudu minkään tason maastoselvityksiin. Muun muassa vuonna 2016 Vantaan kaupungille tehdyn Pyymosan metsän kääpä- ja metsäarvoselvityksen (Savola 2016, jota raporttia ei mainittu lähdetiedoissa eikä hyödynnetty) yhteydessä havaittiin sittemmin suojelualueeksi perustetun metsäalueen pohjoisosan vanhojen kuusivaltaisten metsien olevan niin pölyisessä tilassa, että se vaikeutti jopa lajistohavainnointia. Osa kyseisistä metsistä täyttää puustorakenteen puolesta boreaalisen luonnonmetsän kriteerit. On syytä olettaa, että havaitulla voimakkaalla pölyisyydellä voi olla haitallisia vaikutuksia pohjakasvillisuuden ja siitä riippuvaisten lajien ohella myös esimerkiksi epifyyttilajistoon sekä lahopuulajeihin.

Natura-alueet

Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueen osalta yhteyviranomainen totesi yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että “hankevaihtoehtojen vaikutuksista Espoonlahden Natura-alueeseen on annettava perusteltu arvio ottaen huomioon erityisesti mahdollinen ravinnepitoisuuksien lisääntyminen hankealueen valumavesissä.” Hankkeesta vastaava kuitenkin toteaa – ilman yhteysviranomaisen vaatimaa perusteltua arviota – että “hankkeen vesistökuormituksen pintavesivaikutukset eivät ulotu Espoonjokeen eikä myöskään Espoonlahteen eikä Espoonlahden–Saunalahden Natura 2000 -suojelualueelle.” Espoonlahden ekologinen tila on jo nykyisellään luokiteltu välttäväksi. Yhteysviranomainen edellytti ohjelmavaiheen lausunnossaan, että “toiminta tulee suunnitella siten, että siitä ei aiheudu valumavesien laadun ja vesitasapainon muutosten aiheuttamia vaikutuksia suojelualueisiin.” Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueen osalta yhteysviranomaisen vaatima perusteltu arvio puuttuu yva-selostuksesta.

Pyymosan lehdon osalta tehdyssä Natura-arvioinnissa on todettu jo nykyisen toiminnan mahdollisesti aiheuttavan melu- ja pölyhaittoja, joista ensiksi mainitut kohdistuvat alueen linnustoarvoihin ja jälkimmäiset mahdollisesti suojelualueen pohjois- ja itäosan lehtokasvillisuuteen. Yva-prosessi ei kuitenkaan ole tuottanut mitään uutta tietoa niistä ihmistoiminnan syistä, joiden takia merkittävä osa Pyymosan lehdon suojelualueen lehdoista on luontotyyppeinä edustavuudeltaan epäoptimaalisessa tilassa. On kaikki perusteet olettaa, että keskeinen osa lehtoluontoa heikentävästä vaikutuksesta aiheutuu rekkarallin melun ja pölyn vaikutuksista.

Lisätiedot:

• ympäristöjuristi Maria Westerman, p. 045 114 00 88, maria.westerman@sll.fi
• luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, p. 045 652 1974, keijo.savola@gmail.com

Helsingissä 1.7.2020

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Tapani Veistola, erityisasiantuntija