Kult­tuu­riym­pä­ris­tö­stra­te­gian päivityskysely

Uutiset

Kulttuuriperinnön vaaliminen on Luonnonsuojeluliiton, sen piirien ja paikallisyhdistysten säännöissä. Nyt jäsenten kannattaa osallistua kulttuuriympäristöstrategian päivitykseen liittyvään kansalaiskyselyyn. Piiri osallistui jo ns. ammattilaiskyselyyn. Hallitus päivittää valtakunnallista kulttuuriympäristöstrategiaa. Siksi vuosien 2014-20 strategiasta…

Kulttuuriperinnön vaaliminen on Luonnonsuojeluliiton, sen piirien ja paikallisyhdistysten säännöissä. Nyt jäsenten kannattaa osallistua kulttuuriympäristöstrategian päivitykseen liittyvään kansalaiskyselyyn. Piiri osallistui jo ns. ammattilaiskyselyyn.

Hallitus päivittää valtakunnallista kulttuuriympäristöstrategiaa. Siksi vuosien 2014-20 strategiasta tehdään arviointi.

Osallistu kansalaiskyselyyn!

Nyt kannattaa vastata kaikille kansalaisille tehtyyn kyselyyn. Siihen ehtii vielä hyvin osallistua, koska määräaika on 24.8.2020. Siinä voi kertoa mitä pitää kulttuuriympäristöissä tärkeän, miten on itse puolustanut kulttuuriympäristöä perinnemaisema- tai vieraslajitalkoissa, kaavoituksessa jne.

Valtakunnallisen kyselyn nostoja

Piirin erityisasiantuntija Tapani Veistola vastasi jo arvioinnin laajempaan valtakunnalliseen ns. ammattilaiskyselyyn. Sekin löytyy YMn sivulta ja siihenkin voi vastata kuka tahansa anonyymisti. Vastaamista helpottaa, jos tähän kyselyyn valmistautuu lukemalla kulttuuriympäristöstrategian. – Tässä eräitä nostoja ja jälkimietteitäkin.

18.7.2020

  • Nykyinen kulttuuriympäristöstrategia on tavoitteiltaan yhä aika hyvä. Sille tehtiin myös toimeenpanosuunnitelma, jollainen kannattaa tehdä nytkin.
  • Toimien toteutusaste kuitenkin vaihtelee suuresti. Yleisesti ottaen kulttuuriympäristöt eivät ole kuitenkaan pärjänneet esimerkiksi kaavoituksessa kovin hyvin. Vaikka paljon on 2010-luvulla pelastettu ja ennallistettu, enemmän on menetetty.
  • 1900-luvun kulttuuriympäristöjen osalta on nyt viimeinen hetki päättää mitä säilyttää ja mitä ei.
  • Osa ongelmaa olivat mm. Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset hallintoon, kaavoituksen ja tutkimukseen. Niitä nyt korjataan, mutta kulttuuriympäristön asema on heikkenemässä myös nyt meneillään olevassa MRL-uudistuksessa.
  • Myös kunnissa on keskitetty valtaa tavalla, mikä vaarantaa kulttuuriympäristöjen arvojen huomioon ottamista.
  • Kulttuuriympäristön rahoituspohjaa pitäisi vahvistaa EU-rahastoilla (EMKR, ESR). Esimerkiksi Metsähallituksen historiakohteiden korjausvelka on suuri. Perinnemaisemien osalta CAP on elintärkeä – mutta koska niittyjä on siirtynyt myös aktiiviviljelijöiltä pois, kotimaistakin rahaa tarvitaan.
  • Kulttuuriympäristöstrategia on varmaan hyvin tuttu sen alan pienelle ydinjoukolle hallinnossa. Mutta pärjätäkseen paremmin kulttuuriympäristöväen on löydettävä lisää liittolaisia.
  • Luonnollisia kumppaneita ovat mm. SLL:n piirit ja paikallisyhdistykset. Niiden säännöissä on kulttuuriperinnön vaaliminen. Ne seuraavat kaavoitusta. Niiden asemaa tulisi vahvistaa kaavoituksessa ja rakennusperintölaissa (josta järjestöjen valitusoikeus puuttuu).
  • Erityisasiana kulttuuriympäristöasiossa kannattaisi lisätä synergiaa biodiversiteetin kanssa muuallakin kuin perinnemaisemissa (esimerkiksi Malmin lentokenttä ja Lapinlahden sairaalan puisto).
  • Uutta strategiaa tulee tukea viestintäsuunnitelmalla. Muuten se jää tuntemattomaksi eivätkä siitä kuule riittävästi kaikki hallinnossa ja päätöksenteossakaan tärkeät tahot.

Ajankohtaista