Malmin luontoarvot – rakentaa vai säästää?

Tapanilan työväentalo tuli koronavälein täyteen, kun asiantuntijat kohtasivat poliitikot Malmin lentokentän kaavoituskeskustelussa lauantaina 26.9.2020. Yhteinen kysymys oli mitä luontoarvoja alueella on ja mitä niille voidaan tehdä.

Tilaisuudessa oli ensin Tapani Veistolan lyhyt yleisalustus, sitten asiantuntijapaneeli, poliitikkopaneeli ja lopuksi yleiskeskustelu. Tilaisuus oli ja on yhä katsottavana myös internetissä.

Lentokentän luontoarvot – ristiriitako?

Keskustelu Malmin lentokentän luontoarvoista voi tuntua paradoksilta. Ennen luonnonsuojelu kohdistui vain ”kalevalaiseen” kirveenkoskemattomaan alkuperäisluontoon. Mutta nykyään ymmärretään, että moni uhanalainenkin laji on löytänyt turvan kaupunkiluonnosta ja sen uuselinympäristöistä.

Malmin lentokenttää ympäröi laaja metsäinen luonto- ja virkistysalue. Sillä on merkitystä Pääkaupunkiseudun Viherkehälle ja ekologisille yhteyksille. Kentän ympäristössä on neljä ympäristöjärjestöjen luokittelemaa Helsingin arvometsäkohdetta, Helsingin kaupungin selvityksissä osoitettuja arvokkaita kääpäalueita ja liito-oravakohteita.

Itse lentokenttäalueen ytimessä on kaikkein suurin harvinaisuus: jo 80 vuotta matalana pidetty laaja, lähes 100 hehtaarin niitty. Siellä elää muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen. Niityn yllä saalistaa paljon lepakoita. Kenttä on myös maamme paras tunnettu erittäin uhanalaisen heinäkurpan syysmuutonaikainen esiintymispaikka. Niitä on ollut tänä syksynä jopa 11 yksilöä yhdellä laskentakerralla.

Lentokentän alue on kokonaan – ei siis vain rakennusten osalta – Museoviraston määrittämä rakennetun kulttuuriympäristön ns. RKY2009-kohde. Se on myös meritaimenistaan kuulun Longinojan valuma-aluetta.

Luontoarvoja selvitetään kunnolla vasta nyt

Näiden suojeluarvojen kannalta on tuhoisaa, että niitä ei selvitetty Helsingin yleiskaavaa varten.

Toinen ongelma on, että Helsinki ei ole tehnyt alueelle osayleiskaavaa vaan sen sijasta epämääräisen ”kaavarungon”. Sellaista ei maankäyttö- ja rakennuslaki tunne. Siinä ei ole osayleiskaavan velvoitetta riittäviin selvityksiin, osallistamiseen ja luontoarvoja turvaaviin sisältövaatimuksiin. Tällä kaavarungolla rakennettaisiin kuitenkin jopa 2/3 alueesta.

Kaavarungolla kaupunki on jo edennyt asemakaavoihin. Ne ovat eri vaiheessa, mutta keskeisen Lentokenttäkorttelin asemakaava on ohittanut jo toisen eli ehdotusvaiheen lasuntokierroksen.

Se on kardinaalimunaus, koska alueen luontoselvitykset on tiedetty niin puuttelliseksi, että kaupunki on teettänyt niitä lisää tänäkin kesänä. Asemakaavan ehdotusta pitäisi muuttaa selvitysten mukaisesti ja pistää se uudelleen nähtäville. Huomattakoon, että Helsingin Stansvikinkallion kaava kaatui viime vuonna hallinto-oikeudessa, kun kaikki selvitykset eivät olleet nähtävillä kaavaehdotuksen lausuntoaikana.

Luonnonsuojeluliiton mielestä asiassa pitäisi palata uusien selvitysten jälkeen vielä pitemmälle taaksepäin: Alueelle pitäisi tehdä oikea luontoarvot turvaava osayleiskaava. Se ei estäisi välttämättä koko alueen rakentamista, mutta johtaisi takuulla nykysuunnitelmia laajempaan viheralueiden säästämisen.

Lisäselvitystarpeita asiantuntijapaneelista

Kesällä tehdyistä tutkimuksista poliitikot olivat jo saaneet ennakkotietoja. Niiden mukaan muun muassa lahokaviosammalen esiintymisestä kertovia niin sanottuja protoneemagemmoja on löytynyt lähistöltä.

Asiantuntijapaneelin mukaan esimerkiksi linnustotutkimuksia pitäisi vielä lisätä. Ilkka Lyytikäisen (MaTaPuPu Birding Society) mukaan edes Tiira-tietokantaa ei ole vielä käytetty alueen suunnittelussa. Kaupunki ei ole tiennyt esimerkiksi edes lähiseudun valkoselkätikkahavainnoista.

Lepakoiden osalta Petri Asikainen kertoi, että talvehtimispaikkoja ja saalistuspaikkoja ei ole vielä selvitetty muualta kuin rakennuksista. Niitä voi olla kuitenkin esimerkiksi alueen linnoituslaitteiden suojahuoneissa ja viemäriputkistoissa. Jaakko Kullbergin mukaan enimmät hyönteisryhmät ovat selvittämättä jne.

Asiantuntijat olivat yhtä mieltä selvitysten täydentämistarpeen lisäksi siitä, että tärkein suojelukohde on yksittäisten lajien sijasta alueen ekologinen kokonaisuus. Tällaista näin laajaa ja vanhaa tällä tavalla hoidettua avointa ympäristöä ei kaupungissa ole toista.

Vilkas poliitikkopaneeli

Asiantuntijoiden jälkeen lauteille kiipesivät poliitikot. Puolueista olikin saatu varsin hyvä edustus.

Osallistujien henkilökohtainen kanta alueen rakentamiseen oli seuraava: Anna Vuorjoki (vas.) jaa, Leo Stranius (vihr.) jaa, Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei, Atte Kaleva (kok.) jaa jos asukastavoite laskentaan puoleen, Petrus Pennanen (avoin puolue) ei, Juhani Stranden (ps.) ei, Sinikka Vepsä (sdp) ei. Kaikki ”rakentajatkin” olivat kuitenkin sitä mieltä, että luontoarvoja pitää joka tapauksessa selvittää ja turvata.

Paneelin parhaat naurut sai Kokoomuksen Atte Kaleva. Hän kertoi esittäneensä Malmi-asian viemistä ympäristövaikutusten arviointiin eli yvaan. Siinä olisi selvitetty kentän eri vaihtoehdot paljon yhden kaavan selvityksiä laajemmin. Kaleva muistutti, että tätä yvaa olivat vastustaneet mm. vihreät ja vasemmistoliitto. Se herätti hilpeyttä, koska monessa muussa ympäristöasiassa äänet ovat menneet tosin päin. Kaleva tunnusti kuitenkin reilusti, että vihreistäkin panelisti Stranius on puhunut Malmi-selvitysten puolesta.

Syökö rakentaminen ilmastohyödyt?

Malmin maaperä on pehmeä ja huono rakentamiseen: jo nyt lentokentän läheisissä rakennuksissa on vajoamia. Kaavarungon teon aikana kaupunki selvitti alueen paaluttamista. Sen betoni söisi alueen joukkoliikenteen tuomia ilmastohyötyjä.

Jaakko Kullberg havainnollisti tarvittavaa paalumäärää sillä, että yhtenä paaluna se ulottuisi meiltä Korean Souliin. Leo Straniuksen mukaan esirakentaminen vastaisi 13 % Helsingin yhden vuoden kokonaispäästöjä – se olisi kaupungin autoilun verran. Toisaalta hän kertoi, että kaupunki selvittää paalutuksen sijasta myös maaperän stabilointia.

Moni panelisti totesi, että elinkaaren mittaiset ilmastovaikutukset pitäisi selvittää vertailun vuoksi muiltakin uusilta rakentamisalueilta, kuten myös luonto- ja virkistysasiat.

Miten pattitilanne laukaistaan?

Panelistit olivat selvästi perehtyneet Malmi-asiaan keskivertovaltuutettuja paremmin. He totesivat, että monessa valtuustoryhmissä on Malmin rakentajia enemmän kuin paneelissa. Äänestykset valtuustossa ovat yleensä päättyneet Malmin suojelijoiden tappioon suhteessa 1-2.

Jotkut poliitikot ovat valtuustossa kuulemma jopa ”allergisia” Malmi-asiasta puhumiseen. Heidän mielestään asia on jo päätetty montakin kertaa. Keskeinen argumentti on: ”Jos Malmia ei rakenneta, mikä sitten?”

Tähän eri alueiden vastakkainasetteluun liittyvät Helsingin rakentamistarpeiden arviot saivat monelta panelistilta kritiikkiä. Korona on lisännyt etätyötä ja toimistoja voisi muuttaa asunnoiksi. Keskustan Tiilikaisen mukaan korona löi kaupungistumista peräti ”lekalla päähän”, kun ihmiset voivat tehdä etätoitä maallakin.

Tiilikainen valitteli myös, että Malmi-asia on mennyt joillekin arvovaltakysymykseksi. Solmu voitaisiin avata kuntalaisten äänestyksellä. Sitä mieltä oli koeäänestyksessä 4 panelistia ja 2 vastaan. Myös aikalisä osayleiskaavan tekemiseksi sai monilta kannatusta. Joka tapauksessa asiaan palataan varmasti ensi kevään kunnallisvaaleissa, joihin tämä paneeli oli hyvä lähtölaukaus.

Kiitos Jussi Laineen vetämälle tilaisuuden valmisteluporukalle! Luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri ja Helsy jakoivat tilan vuokran sekä Helsy hoiti striimauksen nettiin. Kiitos myös esityksen kuvista Mikko Joensivu (taimenkuva), Pertti Rasp (heinäkurppa), Ilkka Lyytikäinen (muut kuvat) sekä tiedoista ja muusta Jaakko Kullberg, Jussi Lähde, Keijo Savola ja edesmennyt Ilkka Uotila (jolle pidettiin hiljainen hetki).

Nettistriimaus: https://helsy.fi/malminuhanalainenluonto

TAPANI VEISTOLA

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton va. suojelupäällikkö, Uudenmaan piirin erityisasiantuntija ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen varajäsen.