Luon­non­suo­je­li­jat vaativat vaelluskalojen kulkureittejä vapaaksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiinnittää maailman vaelluskalojen päivänä 24.10. huomiota vanhoihin voimalaitospatoihin vaelluskalojen kulkuesteinä. Patoja pitäisi purkaa, tehdä niitä kiertäviä ohitusuomia tai kalojen kulun mahdollistavia kalateitä.

Voimalaitosten padot ovat erittäin uhanalaisten meritaimenien ja vaarantuneiden Itämeren lohien kaltaisten vaelluskalojen kulkuesteitä, kun ne yrittävät nousta merestä jokiin kutemaan. Äärimmäisen uhanalainen ankerias puolestaan vaeltaa jokia alas Sargassomerta kohti. Siksi ylösvaelluksen lisäksi pitää turvata myös alasvaellus, etteivät ankeriaat mene palasiksi voimalan turbiineissa.

”Uudellamaalla on ainakin 16 pientä vesivoimalaa Mustionjoen-Karjaanjoen vesistössä, Porvoonjoessa, Mustijoessa ja Vantaajoessa”, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. ”Seitsemään Uudenmaan vesivoimalaan on tehty kalatiet. Keväällä avattiin esimerkiksi Mustionjokeen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet Frehabit Life IP -hankkeen ja hallituksen kärkihankkeen avulla. Useimmista voimalasta kalan kulun turvaavat ratkaisut kuitenkin vielä puuttuvat. Virtavesien luonnolle on tärkeää myös että uomassa on tarpeeksi vettä ja kaloille sopivia kutusoraikkoja.”

Monen padon vesiluvassa ei ole vielä kalanhoitovelvoitetta. Joillakin padoilla ei ole edes vesilupaa, johon voisi lisätä kalanhoitovelvoitteita. Hallitusohjelmaan saatiin Luonnonsuojeluliiton, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja WWF:n esittämä vesilain muuttaminen niin, että vanhoihin vesilupiin voidaan tehdä tällaiset päivitykset.

Yksi ilman vesilupaa oleva pato on vuonna 1867 rakennettu Helsingin Vanhankaupunginkoski. Sen itähaaraan on kuitenkin tehty jo kalatie, jonka parantaminen on parhaillaan kaupungissa kommenttikierroksella. ”Itähaaran parantamisen jälkeen tulee selvittää myös kosken länsihaaran padon purkamisen eri vaihtoehdot, kuten kaupunginvaltuusto keväällä päätti”, Veistola muistuttaa. ”Nyt meritaimenet hakkaavat päätään patoon kun eivät osaa sitä kiertää. Tämä ei ole yksin Helsingin asia, koska Vantaanjoen valuma-alueeseen kuuluu 14 kuntaa.”

Lisätietoja

– Erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

Kuva: Helsingin Vanhankaupunginkosken länsipato 23.10.2020. Tapani Veistola/SLL.