Lausunto Massaholmin ki­viai­nes­ten­ot­to- ja maan­kaa­to­paik­ka­hank­keen täydennetystä yva-se­los­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, että Massaholmin kiviainestenotto- ja maakaatopaikkahankkeen täydennetty yva-selostus ei vastaa yva-selostukselta edellytettyjä vaatimuksia pintavesivaikutusten, alueen toimintojen yhteisvaikutusten, kallioperän laatuselvitysten, luontovaikutusten, eikä ilmastovaikutusten osalta ottaen erityisesti huomioon hankkeen laajuuden ja pitkäkestoisuuden.

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten lausuntopyyntöönne 21.9.2020

Dnro UUDELY/5564/2019

Lausunto Massax Oy:n (ent. Vekkox Oy) Massaholmin kiviainestenotto- ja maankaatopaikkahankkeen täydennetystä YVA-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu Massax Oy:n Massaholmin kiviainestenotto- ja maankaatopaikkahankkeen täydennetystä YVA-selostuksesta seuraavaa:

Erityinen huomio yva-selostuksen laatuun ja laajuuteen

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri painottaa edelleen jo yva-ohjelmaa ja yva-selostusta koskevissa lausunnoissaan ilmaisemaansa kantaa, että koska kyseessä on erittäin suuri ja pitkäkestoinen kiviainestenottohanke, yva-ohjelmaa ja -selostusta varten laadittujen selvitysten on oltava kattavia ja riittävään selvittämiseen perustuvia.

Suurin kiviainestenottomäärä on yli 17 miljoonaa kuutiometriä, joka tarkoittaa ainakin noin 40 miljoonaa tonnia kiveä. Suurimmillaan kyseessä olisi 39 hehtaarin alue, joka louhittaisiin syvimmässä vaihtoehdossa lähes kokonaan 50 metrin syvyyteen.

Yhteysviranomainen on todennut jo yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että johtuen siitä että hanke on huomattavan pitkäkestoinen ja laaja, “arviointiselostuksen ja sitä varten tehtävien selvitysten laatuun ja laajuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.”

Kuten totesimme jo hankkeen yva-ohjelmaa ja yva-selostusta sekä niitä varten tehtyjä selvityksiä koskien, näiden laatuun ja laajuuteen ei ole vaaditulla tavalla kiinnitetty erityistä huomiota. Nyt täydennetty yva-selostus ei edelleenkään vastaa tähän vaatimukseen. Täydennykset ovat pääsääntöisesti vain pinnallisia lisäyksiä eivätkä ne sisällä uusia selvityksiä tai tarkennuksia, joiden laatuun tai laajuuteen olisi kiinnitetty vaaditulla tavalla erityistä huomiota.

Vaikutukset pintavesiin

Totesimme hankkeen pintavesivaikutusten osalta jo yva-selostuksesta koskevassa lausunnossamme, että hankkeen pintavesille aiheutuvia haittoja koskevat selvitykset eivät ole riittäviä. Yhteysviranomainen onkin kehottanut hankkeesta vastaavaa täydentämään yva-selostusta pintavesiin kohdistuvien vaikutusten vuoksi.

Huomautamme edelleen, että pintaveden määrä sekä hankealueella että sen läheisyydessä on suuri. Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluu mm. Naturaan kuuluvaa Vantaanjoen vesistöä. Kiviainestenotto- ja maankaatopaikkatoiminnalla on erityisen merkittävät pintavesiin kohdistuvat vaikutukset, jotka ovat huomattavan pitkäkestoisia ulottuen hankkeen voimassaoloajan ulkopuolelle. Kiviasinestenotto- ja louhostoiminnan ympäristöriskit nimenomaan juuri pintavesille ovat tunnetusti korkeat eikä niitä koskevaa yva-selostusta voi jättää tarkan ja asiantuntevan tarkastelun ulkopuolelle.

Maankaatopaikan täyttövaiheen pintavesivaikutusten osalta yva-selostuksen kohtaa 5.3.3. on täydennetty mainitsemalla lyhyesti, että “alustavien suunnitelmien mukaan täyttö toteutetaan ns. louherankatekniikalla.”

On kuitenkin selvää, että jo yva-menettelyvaiheessa on oltava selvillä hankkeen sekä kiviainestenotossa että maankaatopaikan täytössä käytettävät tekniikat sekä niihin liittyvät ympäristövaikutukset ja -riskit. Alustavat suunnitelmat tekniikasta, jota mahdollisesti tullaan käyttämään hankkeessa, eivät ole riittäviä pitkäkestoista ja laajaa hanketta koskevassa yva-menettelyssä. Koska maankaatopaikkahanke on olennainen osa Massaholmin kiviainestenotto- ja maankaatopaikkahanketta, näemme selkeän puutteen yva-selostuksessa koskien maakaatopaikan pintavesivaikutusten arvointia.

Lähialueen toimintojen yhteisvaikutukset

Vantaan Kiilan alueella, johon hankkeen sijaintipaikka Massaholm lukeutuu, on jo lukuisia olemassa olevia tärinää, melua ja pölyä tuottavia louhos- ja murskaamohankkeita, joiden yhteisvaikutuksia tämän hankkeen vaikutusten kanssa ei ole riittävästi edelleenkään selvitetty. Tämä koskee myös aivan hankkeen vieressä olevaa Senkkerin kiviasemaa.

Yhteysviranomainen toteaa jo yva-ohjelmasta antamassa lausunnossaan, että “lähialueen toimintojen velvoitetarkkailujen tuloksiin perustuvaa tietoa alueen nykytilasta olisi voinut esittää arviointiohjelmassa laajemmin.” Arviointiselostuksessaan hankkeesta vastaava vastaa tähän, että “Pinta- ja pohjavesien tarkkailun tietoja on kuvattu kohdissa 5.5 Pintavedet ja 5.6 Pohjavedet”. Tämä vastaus ei kuitenkaan kattavasti kuvaa yhteysviranomaisen tarkoittamaa laajempaa esitystä lähialueen toimintojen velvoitetarkkailujen tuloksiin perustuvaa tietoa alueen nykytilasta. Täydennetyssä yva-selostuksessa ei tuoda esille laajempaa kuvausta hankkeiden yhteisvaikutuksista, joita ei voida pitää vähäisinä.

Koska hankkeen ja sen lähialueen toimintojen haittojen yhteisvaikutus saattaa nousta kohtuuttomaksi ympäröivälle luonnolle sekä asutukselle, joka sijaitsee vain 400 metrin päässä hankkeen rajasta, on täydennetty yva-selostus hankkeen ja sen lähialueen toimintojen yhteisvaikutusten osalta edelleen puutteellinen.

Kallioperän laatu

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri totesi jo yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn tulee sisältyä kattava kallioperän koostumusselvitys, joka tehdään kattavasti kairauksilla koko ottoalueelta ja syvyydeltä. Myös yhteysviranomainen lausunnossan toteaa, että “arviointiselostuksessa on esitettävä tiedot alueen kallioperän laadusta.”

Hankkeesta vastaava tukeutuu arviontiselostuksessaan Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2018 hankealueen itäpuolella toteuttamaan tutkimukseen kallioperän laadusta, todeten että “hankealueen kallioperä kuuluu tähän samaan kalliomuodostumaan, joten sen kivilajien arvioidaan olevan samanlaisia.”

Kallioperän laadusta näin esitetyt tiedot ovat vain arvio eivätkä perustu todellisiin selvityksiin nimenomaan hankealueen kallioperän laadusta. On selvää, että mahdollisten haitallisten mineraalien, kuitumineraalien, asbestin ja kvartsipölyn haitalliset vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin sekä siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen jäävät selvittämättä.

Kun hankkeen nimenomaisena tarkoituksena on kiviaineksen otto hankealueen kallioperästä, on hankkeesta vastaavalta syytä odottaa tarkempia kallioperän koostumusselvityksiä. Näitä selvityksiä, joita sekä Uudenmaan piiri että yhteysviranomianen ovat lausunnoissaan vaatineet, ei ole edelleenkään tehty täydennettyä yva-selostusta varten.

Vaikutukset luontoon

Yhteysviranomainen toteaa jo yva-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että selostuksessa on esitettävä ajantasaisiin selvityksiin perustuvat luontotiedot hankkeen koko vaikutusalueelta, ei pelkästään hankealueelta.

Erityistä huolta aiheuttaa uhanalainen vuollejokisimpukka, joka on hankealueesta vain noin kilometrin päässä sijaitsevan Natura-alueen “Vantaanjoki” keskeinen valintaperuste. Vantaanjoki on merkittävin vuollejokisimpukan esiintymisalue Suomessa.

Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että erityisesti veden kiintoaineksen lisääntymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia vuollejokisimpukkaan, minkä vuoksi “hankealueelta Vantaanjokeen johdettavien vesien vaikutukset vuollejokisimpukan esiintymiseen ja elinoloihin tulee arvioida ja esittää mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot.”

Selostuksessaan hankkeesta vastaava toteaa, että koko kiviaseman alueen hulevesistä karkeasti noin puolet kulkeutuu Tuusulanjokeen Kiilinojan 1,5 kilometriä pitkän uoman kautta, ja puolet Krapuojan kautta Vantaanjokeen. Hankkeen kuormitusta Vantaanjoelle, ja vuollejokisimpukalle ja sen elinympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia ei voida pitää vähäisinä. Kuitenkin selostuksessa todetaan ylimalkaisesti, että “hankkeella ei ole vaikutusta Vantaanjoen veden laatuun tai virtaamaan, eikä hankkeella ole siten vaikutuksia Vantaanjoen Natura-alueen luontoarvoihin.”

Yva-selostuksessa eikä täydennetyssä yva-selostuksessa ei ole kuitenkaan yhteysviranomaisen lausunnossaan vaatimalla tavalla tuotu ilmi Vantaanjoelle ja siten vuollejokisimpukalle aiheutuvien haittavaikutusten lieventämiskeinoja. Katsomme siten, että täydennetty yva-selostus on vuollejokisimpukan ja Natura-alue “Vantaanjoen” ympäristövaikutusten arvioinnin osalta edelleen puutteellinen.

Ilmastovaikutukset

Vaihtoehtojen ilmastovaikutusten kohdassa 5.11.7. yva-selostusta on täydennetty seuraavasti VE0:n osalta: “VE 0: Jos hanketta ei toteuteta, vaihtoehtoisen kiviainesten ottoalueen ja ylijäämämaan sijoitusalueen oletetaan olevan selvästi kauempana käyttökohteista. Kuljetusmatkojen takia tämä vaihtoehto on ilmaston kannalta huonoin vaihtoehto.” Yva-menettelyn kohteena olevaa hanketta ja sen vaihtoehtoja tulee kuitenkin nimenomaan arvioida ko. hankkeen kontekstissa.

VE0:n osalta vaihtoehtojen ilmastovaikutusten arvioinnin tulos on siten, että jos hanketta ei toteuteta, ei sillä ole ilmastovaikutuksia. Tämä vaihtoehto on ilmaston ja laajemminkin ympäristövaikutusten kannalta paras vaihtoehto.

Yhteenveto

Massax Oy:n Massaholmin kiviainestenottoa ja maakaatopaikkaa koskeva hanke on erittäin laaja ja pitkäkestoinen kiviainestenottohanke, jolta edellytetään että yva-menettelyä varten laadittujen selvitysten on oltava kattavia ja riittäviin selvityksiin perustuvia. Yva-ohjelman ja -selostuksen sekä niiden täydennysten on oltava asiantuntevia ja kattavia hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, että Massaholmin kiviainestenotto- ja maakaatopaikkahankkeen täydennetty yva-selostus ei vastaa yva-selostukselta edellytettyjä vaatimuksia pintavesivaikutusten, alueen toimintojen yhteisvaikutusten, kallioperän laatuselvitysten, luontovaikutusten, eikä ilmastovaikutusten osalta.

Lisätiedot:

• ympäristöjuristi Maria Westerman, p. 045 114 00 88, maria.westerman(a)sll.fi

Helsingissä 4.11.2020

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja