Lausunto Mäntsälän yleiskaava 2050 kehityskuvasta

Uudenmaan piiri antoi lausuntonsa Mäntsälän yleiskaava 2050 kehityskuvasta. Vaadimme yleiskaavalta erityisesti ekologisen verkoston ja arvokkaiden luontokohteiden turvaamista sekä riittävää laadukkaiden virkistysalueiden osoittamista.

Mäntsälän kunnan kuntakehityslautakunnalle,

Viitaten lausuntopyyntöönne 23.9.2020

Lausunto Mäntsälän yleiskaava 2050 kehityskuvasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu Mäntsälän yleiskaava 2050 kehityskuvasta seuraavaa:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri haluaa kiinnittää Mäntsälän yleiskaava 2050 kehityskuvassa huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

1. Yleiskaavatyön aikataulu on kovin tiukka eli kaavaehdotus on tarkoitus saada hyväksytyksi jo vuoden 2022 loppuun mennessä. Esitämme lisäaikaa puolesta vuodesta vuoteen. Lisäaika mahdollistaisi laadukkaamman valmistelun, lisäluontoselvitykset sekä tarvittaessa vaikka toisen kaavaehdotuksen nähtävilläolokierroksen.

2. Yleiskaavan alustavista tavoitteista (kehityskuvaselostuksen s. 27) puuttuvat luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen verkoston säilyttämistä tukevat tavoitteet. Luonto on tavoitteissa mukana lähinnä monitulkintaisena ”luonnonläheisyytenä”, jota usein käytetään varsinkin asuntokaavoituksen osalta synonyymina yhdyskuntarakennetta tarpeettoman laajasti luontoalueille hajauttavalle maankäytölle. Virkistyskäyttöön aidosti soveltuvien, metsäisten, riittävän laajojen, laadukkaiden ja helposti saavutettavien virkistysalueiden tarjontaan pitäisi tavoitteissa, kehityskuvassa ja itse kaavassa kiinnittää selvästi enemmän huomiota.

Esitämme kaavan tavoitteisiin seuraavia lisäyksiä: ekologisen verkoston ja arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen sekä riittävä laadukkaiden virkistysalueiden osoittaminen.

3. Yleiskaavan laatiminen edellyttää huolellista, MRL 9 §:n vaatimukset täyttävää luontoarvojen selvittämistä, mikä korostuu sellaisilla alueilla, joille uudessa yleiskaavassa kaavaillaan muuttavaa maankäyttöä. Yleiskaavan kehityskuvatarkastelun taustamateriaaliin ei sisälly luontoselvityksiä (vaan ainoastaan listaus tehdyistä selvityksistä sekä yleiskartta, jolla on osoitettu havaitut eri arvoluokan luontokohteet).

Yhteenvetokartalta puuttuu myös esitys luontoselvityksiin kuuluneesta ekologisten yhteyksien selvityksen johtopäätöksistä. Ilman tarkempaa tietoa selvitysten kattavuudesta varsinkin maankäytön muutospainealueiden osalta on mahdotonta arvioida selvityksen täydennystarpeita. Oletettavasti täydentäville lisäselvityksille varsinkin muutospainealueiden osalta on asiaperusteita. Selvää on myös se, että jo nyt tehdyissä selvityksissä on paikallistettu merkittävä määrä sellaisia metsä-, suo- ja pienvesikohteita, jotka edellyttävät suojelevia (SL) ja säilyttäviä (luo) merkintöjä sekä muuttavan maankäytön poisohjausta varsinaisessa yleiskaavassa. Lähes yhtä selvää on se, että aivan vastaavia kohteita on selvityksessä etenkin metsäisten elinympäristöjen osalta jäänyt tunnistamatta. Myös Mäntsälän säilynyt suoluonto ansaitsisi kattavammat selvitykset sekä paremman huomioinnin. Lausuntomme liitteessä (liite 1) on listattu joukko yleiskaavan kannalta potentiaalisesti merkittäviä suojelemattomia suokohteita. Esitämme, että näiden kohteiden luontoarvot selvitetään ja arvioidaan kattavasti yleiskaavatyön yhteydessä.

4. Olemme lausuntomme liitekartoilla (liitteet 2 ja 3) yksilöineet sellaisia kehityskuvaskenaarioissa muuttavaan maankäyttöön esitettyjä alueita, joiden luonnonarvoilla saattaa olla suuri potentiaali estää kaavailtu maankäyttö tai ainakin merkittävästi rajoittaa sitä. Kirkonkylän alueella olemme merkinneet nämä skenaarion ”Kasvukäytävän vetovoima” -kartalle; identtisiä aluevarauksia esiintyy myös kirkonkylän alueen kahden muun vaihtoehtoskenaarion kartoilla, ja niiden osalta pätee silloin sama mitä niistä on lausuttu skenaarion ”Kasvukäytävän vetovoima” yhteydessä. Osa tällaisista alueista on tunnistettu myös kehityskuvaselostuksessa, osaa taas ei.

5. Kehityskuvaselostuksessa visioidaan Mäntsälää tulevaisuudessa jonkinlaisena pääkaupunkiseudun kiviainesaittana, ja todetaan että potentiaalisten kiviaineksenottoalueiden osalta kiviaineksenottotarpeen ja luontoarvojen yhteensovittaminen olisi tehty jo vuonna 2006 valmistuneen POSKI-tarkastelun yhteydessä. Todellisuudessa POSKI-tarkastelun yhteydessä tehdyt luontoarvojen selvitykset olivat korkeintaan heikkotasoisia, monesti täysin kelvottomia, eikä edellä mainittua yhteensovittamista siten ole edes voitu tehdä. Jokainen yleiskaavassa esitettävä uusi eli ympäristölupaa vailla oleva kiviainestenottoalue tai sellaisen laajennus on syytä yleiskaavan teon yhteydessä luontoselvittää.

Lausuntomme liitekartoilla (liitteet 2 ja 3) on yksilöity sellaisia kehityskuvakartoilla osoitettuja, vielä käyttöön ottamattomia ”kiviainesvarantovyöhykkeitä”, joilla merkittävien luontoarvojen esiintyminen on hyvin todennäköistä. Kiviainesvarantovyöhykkeen merkinnät ovat siirtyneet Mäntsälän yleiskaavan kehityskuvakartoille Uudenmaan vielä toistaiseksi lainvoimaisesta maakuntakaavasta. Niitä ei kuitenkaan voi siirtää kunnan yleiskaavaan ennen, kun on selvitetty alueen luontoarvot ja näistä mahdollisesti kiviaineksen otolle seuraavat esteet. Uudesta, maakuntavaltuuston jo hyväksymästä Uudenmaan maakuntakaavasta vastaavat kiviainesvarantovyöhykkeen merkinnät on poistettu.

6. Kehityskuvakartoilla esitetyt uudet rakentamisalueet ulottuvat paikoin laajemmalle kuin maakuntavaltuuston hyväksymässä uudessa maakuntakaavassa taajamarakentamiseen varattu alue. Tämä merkitsee sitä, että edellä mainittu kehityskuvakartoilla esitetty rakentaminen voi olla laajuudeltaan korkeintaan paikallisessa mittakaavassa merkittävää. Tähän rajanvetoon tulee yleiskaavaluonnoksen teon yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota. MRL:ssa säädetyn kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavan tulee ohjata yleiskaavan laadintaa.

7. Kehityskuvakartalla on esitetty sekä kylien ydinalueita että kylien reuna-alueita niin vesialueiden kuin luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelualuevarausten päälle. Nämä päällekkäisyydet tulee poistaa, eikä kyläalueiden merkintöjä tule ulottaa myöskään kiinni luonnonsuojelualueisiin tai luonnonsuojelualuevarauksiin.

8. Maakuntakaavoissa (toistaiseksi lainvoimainen maakuntakaava ja maakuntavaltuuston hyväksymä uusi maakuntakaava) esitetyt viheryhteydet on esitetty kehityskuvan tausta-aineistossa, mutta ne puuttuvat kehityskuvakartoilta, joilla ne pitää myös esittää ja osoittaa samalla yhteyttä turvaavat maankäyttöratkaisut.

Maakuntakaavan viheryhteyksien huomiointi kuntakaavan kehityskuvan kartoilla sekä varsinkin yleiskaavassa vaatii lähes aina pelkän yhteysmerkinnän käytön sijasta sitä, että yhteyden toiminta turvataan riittävän säilyttävillä kaavamerkinnöillä. Nyt nähtävillä olevissa aineistoissa riittämättömälle huomiolle ovat jääneet Hirvihaaran kohdan viheryhteys (Helsingin seudun vaihemaakuntakaava), Mäntsälän kuntakeskustan halki esitetyt viheryhteydet (voimassa oleva maakuntakaava) sekä Kaukalammen eteläpuolelta kulkeva viheryhteys (Helsingin seudun vaihemaakuntakaava). Hirvihaaran kohdalla on olennaista havaita se, että heti junaradan länsipuolella keskeisin metsäekologinen viheryhteys kääntyy kokolailla länteen, eikä niinkään seuraa jokivartta luoteeseen.

9. Toteutuessaan kaikki Mäntsälän kirkonkylän alueen kehityskuvavaihtoehdot aiheuttaisivat merkittävää metsien vähenemistä kirkonkylän ympäristössä. Nykyisissä ehdotuksissa kohtuuttoman suuri osa viher- ja virkistysvyöhykkeestä on lisäksi peltoalueita, joiden potentiaali toimia viheryhteyksinä ja laadukkaina virkistysalueina on metsiä paljon rajallisempi. Sekä ekologinen verkosto että riittävä, virkistyskäyttöön aidosti sopiva virkistysalueiden verkosto edellyttää sitä, että alueelle kaavoitetaan selvästi nykyistä enemmän säilyviä metsiä.

10. Mäntsälä Aero -lentokenttähanke kuvataan kyllä kehityskuvaselostuksessa, mutta sitä ei ole esitetty kehityskuvakartalla. Hanke on perusteltua poistaa myös selostuksesta sillä perusteella, että hankkeen YVA on ollut epäselvä ja puutteellinen, myös yhteysviranomaisen Uudenmaan ELY:n mukaan:

”Rakentamistoimenpiteisiin voidaan Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ryhtyä vasta, kun hankkeen toteutumisedellytykset – mukaan lukien sen edellyttämä maankäytön suunnittelu – on selvitetty ja lentokentän tarve perusteltu.

Vaikutuksia Mustametsän Natura-alueen luontotyyppeihin tulee vielä tarkentaa jatkosuunnittelussa.

Hankealueen metsät on hakattu jo ennen YVA-menettelyn käynnistämistä, mikä on aiheuttanut haitallisia luontovaikutuksia ja heikentänyt maakuntakaavassa osoitettua viheryhteyttä ja yhtenäistä metsätalousvaltainen aluetta (MLY). Koska muutos on tapahtunut ennen YVA-menettelyä, se ei ole enää YVA-menettelyssä tarkasteltava merkittävä vaikutus. Jatkossa tulee tarkastella viheryhteyden toimivuutta ja haitallisten vaikutusten lieventämistä maakuntatasolla.”

Hankkeen ympäristölupahakemus on tullut vireille AVI:in jo elokuussa 2017 (Gles Oy): Ajoharjoitteluradan, helikopterikentän, lentopaikan ja jätteiden hyödyntämisen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Mäntsälä, diaarinumerolla ESAVI/8075/2017.

Lupahakemus oli puutteellinen ja epäselvä.

Koska ei ole voitu varmuudella arvioida, onko hankkeessa kyse jätteen hyödyntämisestä vai kaatopaikkatoiminnasta, hanketta ei tule toteuttaa ja se tulee siten poistaa yleiskaavasta ja sen kehityskuvasta.

11. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa suojelualuevarauksena esitetyn Soidensuon itä-kaakkoreunaan on syytä osoittaa jo kehityskuvassa viher- ja virkistysvyöhykettä puskuriksi mahdollista lisärakentamista vastaan. Yleiskaavassa tulee huomioida se, että alueelle kaavoitetaan myös virkistyskäyttöön sopivia metsiä (kuten Soidensuon alue). Kehityskuvassa viher- ja virkistysvyöhyke on osoitettu lähes kokonaan pelloille, joiden kyky toimia virkistysalueena on metsiä rajatumpi.

12. Kehityskuvaselostuksessa rakentamisvarausalueiden A 11 ja A 12 maastonkuvaukset ovat sekoittuneet keskenään; todellisuudessa A 12 on maastoltaan alavaa, soista ja vaikeasti rakennettavaa, ja A 11 kumpuilevampaa ja paremmin rakentamiseen soveltuvaa.

Muita kohdekohtaisia kommentteja (numerointi vastaa liitekartoissa esitettyä (liitteet 2 ja 3)):

Kohteet 1-4: Alueita, joilla luonnonarvot saattavat merkittävästi rajoittaa rakentamismahdollisuuksia.

Kohde 5: Kehityskuvaselostuksen mukaan Kapulin teollisuus- ja logistiikka-aluetta olisi tarkoitus ”laajentaa sisäisesti” mm. täyttämällä Isolammin metsälampi ja siihen rajoittuva Isolamminsuo ja louhimalla pois näiden keskelle jäävä kallio. Lampien ja niiden valuma-alueiden täyttäminen rakentamisalueeksi ei ole 2020-luvulle sopivaa maankäyttöä, ja teollisuus- ja logistiikka-alueen merkintä em. kohteiden päältä tulee poistaa jo kehityskuvavaiheessa. Merkintä tulee poistaa myös em. kohteista länteen sijoittuvan Lamminsuon päältä. Näiden kohteiden säästämisellä on huomattava merkitys paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös hulevesien hallinnan kannalta.

Kohteet 6-7: Alueita, joilla luonnonarvot saattavat merkittävästi rajoittaa rakentamismahdollisuuksia.

Kohde 8: Lukkokosken alue ja jokivarsi siitä alavirtaan tulisi osoittaa suojeluvarauksena tulevassa yleiskaavassa.

Kohteet 9-10: Kyläaluetta on osoitettu vesialueiden ja rantaluhtien päälle.

Kohde 11: Kyläaluetta on osoitettu suojelualueiden ja suojelualuevarausten päälle ja läheisyyteen.

Kohde 12: Kyläaluetta on osoitettu vesialueiden ja rantaluhtien päälle.

Kohde 13: Kyläaluetta on osoitettu suojelualueiden ja suojelualuevarausten päälle ja läheisyyteen.

Kohteet 14-15: Alueita, joilla luonnonarvot saattavat merkittävästi rajoittaa kiviainestenottomahdollisuuksia.

Kohde 16: Kiviainesvarantovyöhykkeen merkintä tulee poistaa suojeluvarausmerkinnän päältä.

Kohde 17: Kaukalampi rantaluhtineen ja -metsineen on arvokas kohde, joka tulisi osoittaa yleiskaavassa suojelualuevarauksena. Nyt sen päälle on kehityskuvakartassa esitetty kyläalue.

Kohde 18: Maakuntakaavan viheryhteysmerkinnän päälle on osoitettu kyläaluetta.

Kohde 19: Kyläaluetta on osoitettu suojelualueiden ja suojelualuevarausten päälle ja läheisyyteen.

Kohde 20: Kiviainesvarantovyöhykettä on osoitettu alueelle, joka ei luonnonarvojensa vuoksi kiviainestenottoon sovellu; kohteelle sijoittuu mm. Onkimaanjoen Feelenkosken alue, joka tulisi osoittaa suojeluvarauksena tulevassa yleiskaavassa.

Kohteet 21: Alue, jolla luonnonarvot saattavat merkittävästi rajoittaa kiviainestenottomahdollisuuksia.

Kohde 22: Kyläaluetta on osoitettu vesialueiden päälle.

Kohde 23: Kiviainestenottoa ei ole mahdollista ulottaa tälle alueelle koska se aiheuttaisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia viereiselle Ohkolanjokilaakson Natura-alueelle.

Kohde 24: Ohkolanjokivarren luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä on osoitettu kyläalueeksi.

Kohde 25: Lainvoimaisen maakuntakaavan suojeluvarausta. Tulee merkitä suojeluvarauksena myös Mäntsälän uuteen yleiskaavaan niiltä osin kuin on säilyttänyt luonnonarvonsa.

Kohteet 26-28: Alueita joilla luonnonarvot saattavat merkittävästi rajoittaa kiviainestenottomahdollisuuksia.

Liitteet

Lisätiedot:

• suojeluasiantuntija Jyri Mikkola, puh. 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi
• suojeluasiantuntija Keijo Savola, puh. 045 652 1974, keijo.savola(a)gmail.com

Helsingissä 5.11.2020

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja