Mielipide Etelä-Nummelan osayleiskaavan val­mis­te­luai­neis­tos­ta

Uudenmaan piiri katsoo, että Etelä-Nummelan osayleiskaavan (jolla on ns. tunnin junan kytkös) valmisteluaineistossa on kaavan luontotietopohjaa ja keskeisiä viheryhteyksiä koskevia puutteita, jotka tulee korjata kaavoituksen seuraavassa vaiheessa. Tarjoamme muutosehdotuksia valmisteluaineiston suojelualuevarauksien ja niiden ympäristöjen, muiden aluevarausten sekä ekologisten yhteyksien osalta.

Vihdin kunnalle

18.11.2020

Mielipide Etelä-Nummelan osayleiskaavan valmisteluaineistosta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin tavoitteena on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön suojeleminen ja hoitaminen. Tästä syystä se seuraa toimialueensa kuntakaavoitusta varsinkin yleiskaavojen osalta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on perehtynyt nähtävillä olevaan Etelä-Nummelan osayleiskaavan kaava-aineistoon ja toteaa siitä mielipiteenään seuraavaa.

Kaavan aikataulusta

Kaavaselostuksessa (s. 5) on kuvattu kaavaprosessin suunniteltu tuleva kulku:

”Kaavaluonnoksen valmistelumateriaali on tarkoitus tulla nähtäville syksyllä 2020. Tämän jälkeen kaavaa on tarkoitus ehdotusvaiheeseen ja tavoite-aikataulun mukaan kaava tulisi hyväksytyksi kevättalvella 2021”.

Pidämme aikataulua liian kireänä ja esitämme sille vuoden lisäaikaa. Näin merkittävä kaavahanke ansaitsee riittävän pitkän valmisteluajan. Tämä mahdollistaisi myös luontoselvitysten täydentämisen sekä tarvittaessa kaksi kaavaehdotuksen nähtävillepanoa.

Asukas- ja työpaikkatavoitteista

Kaavaluonnoksessa esitetään 13,5 neliökilometrin alueelle uuden ratayhteyden ja aseman lisäksi erittäin merkittävää asuin- ja työpaikka-alueiden lisäystä. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että useita neliökilometrejä nykyistä metsämaata ohjautuu rakentamiseen tai muuten pirstoutuu uuden radan sekä uusien tiehankkeiden takia.

Esitettyjä asukas- ja työpaikkatavoitteita on syytä laskea olennaisesti eli vähintään kolmanneksella.

Vaikutukset Siuntionjoen vesistöön

Etelä-Nummelan osayleiskaava-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistön latva-alueella. Siuntiojoen vesistö on ainoa Uudenmaan erityissuojeltava jokivesistö, jonka suojelun huomioon ottaminen on erityisen tärkeää kaavoituksessa ja sen valmisteluaineistossa. Siuntiojoen vesistön latva-alueen osalta vaaditaan siten huomattavan tarkkaa vaikutusten arviointia, joka tulee sisällyttää osayleiskaavan valmisteluaineistoon.

Kaavan luontotietopohjasta

Yleiskaavan laadinnan tulee perustua ajantasaiseen ja kattavaan luontotietopohjaan. Etelä-Nummelan osayleiskaavan valmisteluaineistosta puuttuvat vuoden 2020 luontoselvitykset. Tämä luontotietoja koskeva tietokatve vaikeuttaa olennaisesti kaavan luontotietopohjan riittävyyden arviointia.

Kaavaselostuksen (s. 51) mukaan ”kaava-alueella luontokohteet koostuvat metsälain, luonnonsuojelulain sekä vesilain mukaisista arvokohteista”. Tämä kokonaisluontoarvojen huomioinnin kannalta huolestuttavan rajoittunut lista saa vahvistuksen kaavaselostuksen sivuilta 54-58, joilla on lueteltu kaavaluonnoksessa huomioidut luontokohteet ja niiden pinta-ala. Kohdetiedoissa kiinnittää huomiota pienten, kooltaan alle 1 ha olevien luontokohteiden runsaus (19 kpl), suhteessa isompiin kohteisiin (1-2 ha: 9 kpl, 2-5 ha 1 kpl ja yli 5 ha: 5 kpl).

Huomioimalla lakikohteiden lähialueiden METSO-arvoja sisältävät metsät, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit, muut arvokkaat luontokohteet sekä mm. maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävät aluekokonaisuudet (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/6297/Luonnonymparistojen_arvottamisen_kriteeristo_Uudellemaalle_E119.pdf), olisi monesta lakiperusteisesta luontokohteesta todennäköisesti rajattavissa yleiskaavan ja luontoarvojen pitkäaikaisen säilymisen kannalta tarkoituksenmukaisempimielekkäämpi alue.

Kaavaselostuksessa (s. 53) todetaan, että ”kaavaehdotukseen merkittyjen luontokohteiden arvotus perustuu vuosina 2005-2010 tehtyihin luontoselvityksiin, joista tehdään päivitysselvitystä vuonna 2020. Lopullinen listaus luontokohteista päivittyy tarkemmin ehdotusvaiheessa luontoselvitysten valmistuttua kokonaan vuoden lopulla”. Toivomme, että päivitystyö on tehty huolella ja siten, että kohteiden arvottamisessa ja rajaamisessa on todella huomioitu kaikki 2020-luvun asiallisen luontoarvottamisen kannalta olennaiset arvot.

Mikäli päivitystyö on kohdistunut pelkästään luonnoskartalla lakisääteisten arvojen perusteella tunnistettuihin luo- ja s-kohteisiin, on aika todennäköistä että varsinkin metsäluonnoltaan (etenkin lakikohteiden ulkopuolelle jätetyt kangasmetsät) paikallisesti ja mahdollisesti jopa maakunnallisesti merkittäviä arvokohteita on jäänyt tunnistamatta. Kaavan jatkotyöstössä tulisi varata riittävät resurssit siihen, että varmistetaan se, että tällaisia kohteita ei ole jäänyt tunnistamatta niillä alueilla, joihin kaava ohjaa ja mahdollistaa erilaista rakentamista.

Kaavaa koskevista selvityksistä (kaavaselostuksen sivut 6-7) puuttuu kaksi olennaista luontoselvitystä, jotka tulee listata ja huomioida valmisteluaineistona:

1) Luontotieto Keiron Oy 2011: Vihdin kunta. Kunta-METSO. METSO-kohteiden inventointi 2010. – Raportti.

2) Uudenmaan liitto 2019: Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo. Koosteraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 217-2019.

Luontoarvojen huomiointi kaavaluonnoksessa

Kaavaluonnoksessa on osoitettu vain yksi perustamaton SL-aluevaraus eli Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta periytyvä Kauhussuo-Kauhumäen SL-varaus. Lisäksi kaava-alueelle on esitetty merkittävä määrä luo-kohteita. Viimeksi mainituista monet on osoitettu rakentamisvarausten tai M-aluevarausten alueille, jolloin arvojen säilyminen rakentamiseen tähtäävissä asemakaavahankkeissa sekä normaalin perusmetsätalouden harjoittamisessa jää epävarmaksi. Tunnistettujen luontokohteiden osalta tulisi olennaisesti vähentää tilanteita, joissa luo-alueiden päälle osoitetaan muuttavan maankäytön aluevarauksia. Ristitiita on syytä purkaa muuttamalla aluevarauksia säilyttävämmäksi.

Kaavaluonnoksessa esitetty pinta-alallisesti merkittävä lisärakentaminen sekä uuden oikoradan ja teiden metsiä pirstova vaikutus vaativat selviä lisäsatsauksia ekologiseen verkostostoon. Esitämme siis lisää SL- ja luo-kohteita, enemmän VL-alueita sekä keskeisten maakunnallisten ja paikallisten ekologisten yhteyksien parempaa turvaamista. Lisäksi tulee kiinnittää parempaa huomiota olemassa olevien suojelualueiden sekä Kauhussuo-Kauhumäen SL-varauksen turvaamiseen lähialueiden muuttavalta maankäytöltä. Kunnan merkittävä maanomistus kaava-alueella antaa tällaiseen “luontojalostamiseen” erityisen hyvät mahdollisuudet.

Keskeisten viheryhteyksien huomiointi

Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu keskeisimmät kaava-alueella kulkevat maakunnallisesti tärkeät ekologiset viheryhteydet. Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston syksyllä 2020 hyväksymästä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta nämä viheryhteydet on jätetty pois ilman kunnollisia, viheryhteyskohtaisia selvityksiä. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on valittanut viheryhteyksien poistosta, mukaan lukien Etelä-Nummelan osayleiskaava-aluetta koskevien viheryhteyksien poisto.

Vuoden 2006 maakuntakaavan viheryhteydet ovat kaava-alueen osalta edelleen olemassa olevia, lukuun ottamatta Nummelan taajama-alueen poikki osoitettua kaakko-luodesuuntaista viheryhteyttä, jota ei enää maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävänä ole olemassa.

Yleiskaavaluonnoksessa on tunnistettu ja osittain aluevarauksissa myös huomioitu kaava-alueen itäosan poikki kulkeva maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys. Yhteyden laadun ja toimivuuden takaaminen edellyttää kuitenkin eräitä muutoksia, jotka on yksilöity mielipiteen kohdekohtaisissa huomioissa.

Paikallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä ei kaavaluonnoksessa vielä ole esitetty. Kaavaselostuksen mukaan näiden huomiointiin on kuitenkin varauduttu: ”Etenkin suurten valtateiden sekä ESA-radan sijoittuminen suunnittelualueelle ja niiden ylitys- tai alitusmahdollisuudet eläinten kannalta on huomioon otettava seikka. Vt2:n leventäminen ja rakennetut meluesteet ovat muuttaneet eläinten kulkureittejä itä-länsisuunnassa ja soveliaita ylityksiä tai alituksia on vähän. Jos valtateille toteutetaan riista-aitoja, valtateiden ylityskohtien merkitys korostuu entisestään. Viheryhteydet tarkentuvat kaavakarttaan luontoselvitysten valmistuttua.”

Ekoyhteyksien todellinen toimivuus tulisi varmistaa osoittamalla jo osayleiskaavavaiheessa alueelle riittävästi vihersiltoja ja alituksia ykköstien, kakkostien, vanhan Turuntien ja ratavarauksen ylitse tai alitse.

Tuemme lämpimästi sitä, että kaavaehdotuksessa esitetään myös paikallisesti merkittäväksi arvioidut viheryhteydet. Esitys on syytä tehdä siten, että ns. ekologiset yhteydet esitetään omalla merkinnällään ja lähinnä ulkoilua palvelevat virkistyskäytön viheryhteystarpeet omalla merkinnällään.

Yksilöityjä muutosesityksiä kaavaluonnokseen

1. Nykyisen ajoharjoitteluradan länsipuoliset A-2- ja A-varaukset

Kaavaillun asema-alueen länsipuolella rakentamisvarauksia on osoitettu kaava-alueen toiseksi arvokkaimman luontoalueen eli Mäyräpuron luontoalueen itäreunan päälle sekä muutenkin liian lähelle arvokasta luontoaluetta.

Varauksia (A-2, A) on syytä muuttaa länsiosasta säilyväksi alueeksi siten, että alueelta tunnistetut ja kaavassa luo-kohteina osoitetut arvokkaat luontoalueet saadaan kattavasti ensisijaisesti SL-varauksen, toissijaisesti VL/luo-varauksen sisälle. Rajausmuutosehdotus on esitetty liitekartalla 1 (liite 1).

2. Mäyräpuron arvokas luontoalue

Mäyräpuron alueelta on paikallistettu Keironin vuonna 2011 tekemässä METSO-selvityksessä huomattavan arvokas, laaja-alainen METSO-elinympäristöjen kokonaisuus (liitteet 2 ja 3).

Alue on todettu myöhemmin Uudenmaan liiton vuoden 2019 arvioinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi (liite 4), mistä syystä se oli SL-varauksena Uusimaa 2050-kaavan luonnosvaiheessa. Lausuntovaiheen palautteen ja ratahankkeen takia maakuntaliitto päätti poistaa SL-varauksen.

Maakunnallisesti arvokkaaksi todettu alue on osayleiskaavan kaavaluonnoksessa osin VL/luo, osin VL, osin M/luo, osin A-5/luo ja osin A-2/luo. Kaavaluonnoksen luo-aluerajausten perusteella arvokas luontoalue on koillisessa hieman laajempi kuin mitä Uudenmaan liiton selvityksessä on rajattu.

Esitetty laaja-alainen luontokokonaisuus on syytä maakunnallisten arvojensa takia osoittaa osayleiskaavassa noin 35 ha laajuisena kaksiosaisena SL-varauksena, jonka ratalinja halkaisee.

3. Kalkkimäen eteläpuoliset T- ja TP-alueet sekä näiden lounaispuolen M-alue

Vihdin kunnan omistaman palstan pohjoisosa on esitetty TP- ja T-alueeksi ja länsireuna M-alueeksi. Alueella on säilynyt korpi-, pienvesi- ja metsäluonnon suojeluarvoja ja se sopii hyvin myös virkistysalueeksi. Esitämme kunnan omistaman kiinteistön merkitsemistä kokonaan VL-alueena liitekartalla 5 (liite 5) esitetyn rajauksen mukaisesti.

4. Ali-Rostin rinteen YSA-alueen ympäristö

Höytiönnummen itärinteellä sijaitsevan yksityisen luonnonsuojelualueen (Ali-Rostin rinne) länsireunassa A-aluevaraus ja luoteispohjoisreunassa A-2-aluevaraus on ulotettu kiinni suojelualueeseen. Suojelualueen rajalle tulee kaavoittaa vähintään 100 m leveä VL-suojavyöhyke.

5. Linnanniitun Pähkinäpensaslehdon SL-varauksen ympäristö

Linnanniitun suojellun pähkinäpensaslehdon ympärille esitettyä VL-aluetta on syytä laajentaa etelä-, länsi- ja pohjoispuolen metsiin (kaavaluonnoksessa A-5-varausta), siltä osin kuin nämä on asemakaavoitettu VL-alueeksi. Pinta-alallisesti esitetty muutos on pieni (noin 1,2 ha), mutta suojeluarvojen säilymisen kannalta olennainen.

6. Linnaniitun koillisen pähkinäpensaslehdon SL-varauksen itäpuoli

Kaavaluonnoksessa A-3-aluevaraus on osoitettu kiinni suojelukohteen itäreunaan ja A-4-varaus kaakkoisreunaan. Vaikka suojelualueen reunametsät ovatkin näillä alueilla tällä hetkellä avohakkuualuetta tai nuorta taimikkoa, ei lisärakentamisen tuominen kiinni suojelualueeseen ole perusteltua. Esitämme, että nykyistä VL-aluetta laajennetaan itään siten, että se luo kapean puskurivyöhykkeen suojelukohteen itäosan ympärille.

7. Kauhussuo-Kauhumäen SL-varauksen ympäristö

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta periytyvä suojelualuevaraus on todennäköisesti kaava-alueen arvokkain tai toiseksi arvokkain luontokohde jakaen tämän arvoaseman Mäyräpuron luontoalueen kanssa. Se sijaitsee myös keskellä maakunnallisesti tärkeää, eteläpohjoissuuntaista ekologista yhteyttä, jonka arvo on tunnistettu jo Uudenmaan vuoden 2006 maakuntakaavassa.

Kaavaluonnoksessa TP-aluevaraus on ulotettu kiinni Kauhussuon luoteisreunaan. Esitämme uuden tien ja Kauhussuon välisen alueen kaavoittamista VL-alueeksi, pois lukien nykyinen rakennettu pieni kiinteistö Vanhan Turuntien varressa.

Kauhumäen etelä- ja keskiosa sekä sen etelä- ja kaakkoispuoliset metsäalueet ovat Vihdin kunnan omistuksessa. Kaavaluonnoksessa kunnan palsta SL-varauksen kaakkoispuolella (mukaan lukien iso luo-alue) on kaavoitettu M-alueeksi sekä aivan kaakossa Yöviläntien varressa sekä luoteessa, SL-varauksen etelä-lounaispuolella TP-alueeksi.

Kaavan jatkotyöstön osana on syytä selvittää se, löytyykö Kauhumäen alueelta laajemminkin merkittäviä luontoarvoja, mikä antaisi perusteita SL-varauksen laajentamiselle. Esitämme tällaisen selvityksen tekemistä. Minimitoimena on joka tapauksessa syytä muuttaa kunnan omistama palstan M-aluevaraus VL-alueeksi sekä pienentää TP-aluevarausta olennaisesti (ks. kommentit kohdassa 9). Selvitys- ja varausmuutoksen alue on yksilöity liitekartalla 6 (liite 6).

8. Alhonmäen YSA-alueen ympäristön KM-varaus

Kaavaluonnoksessa alueelle on esitetty kohtuuttoman laaja-alainen KM-aluevaraus (kaupallisten palvelujen alue), joka käytännössä ympäröi suojelukohteen kaikkialta muualta paitsi koillisreunasta. Kaavan jatkotyöstössä suojelualueen metsäiselle länsi- ja lounaisreunalle on syytä rajata kaistale metsämaana säilyvää aluetta.

9. Kaava-alueen itäosan poikki kulkevan etelä-pohjoissuuntaisen maakunnallisen ekologisen yhteyden huomiointi

Kaavaluonnoksen maankäyttö huomioi osittain – mutta ei riittävässä määrin – kaava-alueen itäosan poikki kulkevan tärkeän ekologisen yhteyden fyysisen säilymisen. Tämä on toteutettu varaamalla yhteyden aluetta pääosin M-alueeksi sekä vähäisemmässä määrin VL-alueeksi. Yhteyden parasta laadullista säilyttämistä tukee yhteydellä sijaitsevan Kauhussuo-Kauhumäen osoittaminen SL-varauksena. Muutamia muutoksia on kuitenkin syytä tehdä:

a) Ekologisen yhteyden osalta isoin ongelma on kaava-alueen eteläosassa, jossa Kauhussuo-Kauhumäen eteläpuoliset kaksi erillistä TP-aluevarausta supistavat säilyvän M-alueen turhan kapeaksi. Esitämme kummankin TP-aluevarauksen supistamista liitekartassa 7 osoitetulla tavalla (liite 7) siten, että yhteys voidaan säilyttää noin 0,5 km levyisenä. Poistettavat TP-alueen osat on syytä osoittaa VL-alueena.

b) Vanhan Turuntien pohjoispuolella kaavan turhan laajat AOM-varaukset mahdollistavat ekologisen yhteyden kapenemisen Ukkinummen alueella. Nykyisen M-varauksen itäpuolista AOM-varausta on syytä Ukkinummen osalta supistaa muuttamalla Vihdin kunnan pääosin omistama metsäalue tien pohjoispuolella AOM- ja M-varauksesta VL-varaukseksi. Pieni laajennusvara on myös länsipuoliselle AOM-varaukselle. Muutosalue on rajattu liitekartalle 8 (liite 8).

c) Ekologisen yhteyden toimivuuden kannalta on perusteltua laajentaa säilyvien metsien aluetta myös kaava-alueen itäkoillisreunassa. Esitämmekin Pihtisillantien pohjois- ja itäpuolelle esitetyn ison A4-aluevarauksen kaakkoisreunan muuttamista VL-alueeksi liitekartan 9 (liite 9) mukaisesti.

10. Huhdanmäen eteläkaakkoispuolen metsät

Huhdanmäen eteläkaakkoispuolella sijaitseviin kunnan omistamiin metsiin on osoitettu laaja A-4-varaus sekä kaakkoisosaltaan jo asemakaavoitettu A-3-varaus. Näiden ja nykyisen taajamarakenteen väliin on esitetty kapeahko VL-alue. Tätä VL-aluetta on syytä laajentaa olennaisesti kaakkoon, jolloin alueella säilyisi laajempi Huhdanmäen nykyisiä ja uusia asukkaita palveleva virkistysaluekokonaisuus.

Yhteenveto

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, että osayleiskaavan valmisteluaineistossa on kaavan luontotietopohjaa ja keskeisiä viheryhteyksiä koskevia puutteita, jotka tulee korjata kaavoituksen seuraavassa vaiheessa. Tarjoamme muutosehdotuksia valmisteluaineiston suojelualuevarauksien ja niiden ympäristöjen, muiden aluevarausten sekä ekologisten yhteyksien osalta.

Tulevat lausuntopyynnöt

Pyydämme kuntaa lähettämään jatkossa lausuntopyynnöt yleiskaavatason kaavoista Uudenmaan piirille osoitteella: uusimaa@sll.fi.

Liitteet

Karttaliitteet 1-9*

Lisätiedot

• suojeluasiantuntija Keijo Savola, puh. 045 652 1974, keijo.savola(a)gmail.com
• suojeluasiantuntija Jyri Mikkola, puh. 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja

*Liitteet saatavissa erikseen piiristä tiedustelemalla.