Valitus Mäntsälän lentopaikkaa, kallion louhintaa, betonijätteen murskausta ja hyödyntämistä ym. koskevasta ym­pä­ris­tö­lu­vas­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys valittivat Mäntsälään aiotun lentopaikan ympäristöluvasta hallinto-oikeuteen ja vaativat että lupa tulee kumota kokonaisuudessaan lainvastaisena.

15.1.2021

VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA

Valitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä ESAVI/8075/2017, jossa on myönnetty Mäntsälän lentopaikkaa ja helikopterikenttää ja kallion louhintaa sekä betonijätteen ja louheen murskauksen sekä pilaantumattoman ylijäämämaa-aineksen ja betonijätteen hyödyntämistä maarakentamisessa koskeva ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa.

VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 9.12.2020 antama päätös ESAVI/8075/2017.

VALITTAJAT

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry, Mäntsälä

PROSESSIOSOITE

Erityisasiantuntija Lauri Kajander

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Itälahdenkatu 22 b A

00210 HELSINKI

Puhelin 045 114 00 88

Sähköposti: uusimaa(a)sll.fi

VALITUS

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 9.12.2020 antamallaan päätöksellään ESAVI/8075/2017 myöntänyt ympäristöluvan Mäntsälän lentopaikkaa ja helikopterikenttää ja kallion louhintaa sekä betonijätteen ja louheen murskauksen sekä pilaantumattoman ylijäämämaa-aineksen ja betonijätteen hyödyntämistä maarakentamisessa koskevalle toiminnalle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry katsovat seuraavilla perusteilla, että myönnetty ympäristölupa tulee kumota kokonaisuudessaan lainvastaisena.

Maakuntakaava- ja yleiskaavamerkintöjen ja viheryhteyksien vastaisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunta- ja yleiskaavalla on kaavahierarkiaa noudattaen alemmantasoista kaavoitusta ja kaavamerkintöjä koskevia hankkeiden sijoitusta ohjaava vaikutus. Mäntsälän lentokenttää koskeva varaus ei sisälly lainvoimaisiin maakunta- ja yleiskaavoihin eikä Uusimaa 2050-kaavaan tai Mäntsälän yleiskaava 2050 -kehityskuvakarttaan. Myöskään asemakaavaan sisältyvää varausta hankkeella ei ole.

Kaavoituksen osalta YVA-menettelyn yhteysviranomainen toteaa yksiselitteisesti perustellussa päätelmässään, että ” hankkeella on ainakin laajemmissa vaihtoehdoissaan merkittäviä seudullisia vaikutuksia maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen.” Lisäksi:

“Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hankealueen maankäyttö tulee ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä. Hankkeen arvioidaan edellyttävän asemakaavaa. YVA-selostuksen päätelmä siitä, että hankkeen kaikkien vaihtoehtojen rakentaminen täyttäisi suunnittelutarveratkaisun edellytykset on kyseenalainen. Mäntsälän kuntakehityslautakunta on antanut hankealueella vireillä olleeseen hallirakennuksen suunnittelutarvehakemukseen kielteisen päätöksen 14.6.2017. Hankkeen yhteensovittaminen muun maankäytön kanssa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä on siis jo tämän johdosta tarpeen.”

Päätöksessään Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa kaavoituksen osalta, että “Uudenmaan maakuntakaavassa osa lupakiinteistöistä on merkitty metsätalouskäytössä olevaksi, laajaksi ja yhtenäiseksi metsäalueeksi (MLY), jotka ovat maakunnan ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Pääosin lentopaikka-alue on kaavassa valkoista aluetta. Suunnittelualueen poikki on määritetty viheryhteystarve. Alueelle ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Mäntsälän yleiskaavan 2050 laatiminen on käynnistetty 5.3.2018.”

Mäntsälän yleiskaava 2050 -prosessi on edelleen kesken 15.1.2021.

Nimenomaan viheryhteyksien tärkeyden osalta yhteysviranomainen toteaa YVA-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että “hankealueen metsät on hakattu jo ennen YVA-menettelyn käynnistämistä, mikä on aiheuttanut haitallisia luontovaikutuksia ja heikentänyt maakuntakaavassa osoitettua viheryhteyttä ja yhtenäistä metsätalousvaltainen aluetta (MLY). Koska muutos on tapahtunut ennen YVA-menettelyä, se ei ole enää YVA-menettelyssä tarkasteltava merkittävä vaikutus. Jatkossa tulee tarkastella viheryhteyden toimivuutta ja haitallisten vaikutusten lieventämistä maakuntatasolla.”

Viheryhteyden ja ekologisen verkoston toimivuus ja hankkeen haitallisten ympäristövaikutusten lieventäminen maakuntatasolla ei lentopaikkaa koskevan hankkeen osalta toteudu maankäyttö- ja rakennuslain ja YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 12 § mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa siten, että toiminta vaikeuttaa alueen käyttämistä maakuntakaavan määräämään tarkoitukseen. Näin ollen hanketta koskeva ympäristölupa on lainvastaisena kumottava.

Toiminnan todellinen tarkoitus

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin osalta yhteysviranomaisen perustellun päätelmän mukaan “keskeinen epävarmuustekijä on, onko hankkeessa kyse kaatopaikkatoiminnasta vai jätteen hyödyntämisestä. Hankkeeseen liittyy myös epävarmuus lentokentän toteutumisesta. Jos lentokenttää ei rakenneta, hanke näyttäytyy etupäässä betoni- ja muun jätteen loppusijoitus- / kaatopaikkahankkeena.” Se toteaa edelleen, että YVA-menettelyssä ilmenneet puutteet ja epävarmuustekijät “tulee ottaa huomioon ja korjata hankkeen jatkosuunnittelun sekä tulevien lupa- ja hyväksymismenettelyjen yhteydessä.”

Hanketta koskeva ympäristölupa on myönnetty toiminnalle, jonka todellinen tarkoitus on edelleen epäselvä. Hanke sisältää pitkäkestoista jätteen loppusijoitusta ennen mahdollista lentokentän rakentamista. Jos kyse on kaatopaikasta, ei sellaiselle ole haettu lupaa.

Hakemuksessa on todettu, että betonijätettä voidaan varastoida alueella jopa vuoden verran. Hakemuksesta käy lisäksi selville, että betonijätteen kelpoisuustodistuksia on suunniteltu hankittavaksi vasta sitten, kun betonia on jo tuotu alueelle. Määräyksen 10 mukaan murskausalue saa olla maapohjainen. Luvasta puuttuu määräys betonin varastoinnista ennen murskausta. Luvassa tarvitaan määräys, joka edellyttää jätebetonilta kelpoisuustodistusta ennen kuin se tuodaan alueelle. Luvassa pitää edellyttää suojausta betonin alle, ettei mahdollisia haitta-aineita päädy vesistöihin tai pohjaveteen.

YVA-menettelyn yhteysviranomaisen perustellussa päätelmässä nimenomaan korostetaan, että “laajimmassa hankevaihtoehdossa esitetty 12 vuoden rakentamisaika ei viittaa normaaliin rakentamiseen vaan jätemateriaalin suuren määrän sijoittamisen mahdollistamiseen.” Tähän Aero Invest Oy vastaa, että “miksiköhän ELY-keskus haluaa vaikeuttaa kiertotalouden toteuttamista? Kierrätysbetonilla voitaisiin korvata neitseellistä louhetta ja mursketta. On käsittämätöntä, kuinka perustellussa päätelmässä epäillään lentokenttää jätehuoltohankkeeksi” (ympäristölupahakemuksen liite YVAn perustellun päätelmän huomioonotto).

Lupaviranomaisen on ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. YVA-menettelyn ja sen perustellun päätelmän huomioon ottaminen on nimenomaan säädetty ympäristönsuojelun eli ns. yleisen edun näkökulmasta huomioonotettavaksi. Hankkeen tarkoituksen ja tarpeen selvittäminen on ympäristölupamenettelyn keskeinen osa.

Ympäristölupahakemuksessa jää hankkeen todellinen tarkoitus edelleen epäselväksi. Tämä on todettu myös yhteysviranomaisen perustellussa päätelmässä YVA-menettelystä.

Aluehallintoviraston yhtenä perusteena luvan myöntämiselle on toiminnan määräaikaisuus. Päinvastoin näemme, että pitkä jopa kuuden vuoden rakentamisaika, jona aikana jätemateriaalia sijoitetaan alueelle ilman voimassa olevaa ilmailulupaa lentokentän rakentamiselle, mahdollistaa pitkäkestoisen jätteen loppusijoituksen kaatopaikan tavoin. Koska lentokentällä ei toistaiseksi ole tarvittavia lupia eikä kaavaa, on mahdollista, että lentokenttätoimintaa ei koskaan aloiteta. Tästä syystä hanketta on toistaiseksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti käsiteltävä kaatopaikkatoimintana eikä jätteen hyödyntämisenä maanrakennuksessa.

Vaikutukset Natura-alueeseen

Hankealueen eteläpuolella sijaitsee Mustametsän Natura-alue, jonka suojeluperusteena olevat luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Rakennettavan kenttäalueen ja sen etelä-lounaispuolella sijaitsevan Natura-alueen väliin jätetään ympäristöluvan mukaan 15 metrin levyinen maakaistale. Hakemuksen mukaan hankealueelta ei valu ennen hankkeen toteuttamista tai hankkeen toteuttamisen jälkeen hulevesiä Natura-alueelle, joten hankkeella ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia puustoisen suon vesitasapainoon. Tämä toteamus ei kuitenkaan perustu asianmukaisiin pintavesivaikutuksia koskeviin selvityksiin.

Hakemuksen mukaan “lentokenttätoiminnot eivät vaikuta alueen puustoisiin soihin eikä niiden eläimistöön.” YVAva-menettelyn perustellun päätelmän mukaan “Natura-arvioinnissa ei SPA-alueiden osalta ole tehty linnuston lajikohtaista tarkastelua eikä arviointi ole siltä osin täysin asianmukainen.”

Mikäli lentokenttätoiminta joskus aloitetaan aiheutuu siitä esimerkiksi melu- ja pölyvaikutuksia, jotka leviävät myös Natura-alueelle. Muun muassa tämä tulee ottaa huomioon.

Ilman asianmukaisia linnuston tai muita lajiselvityksiä on mahdotonta tehdä johtopäätöstä siitä, ettei hankkeella ole vaikutusta Natura-alueen tai muun ympäristön eliöstöön.

Hakemuksessa esitetään, mitkä vaikutukset lentokenttätoiminnoilla on alueen luontoon. Korostamme, että kallion louhinta sekä betonijätteen ja louheen murskaus sekä pilaantumattoman ylijäämämaa-aineksen ja betonijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa on hankkeen vaikutusten kannalta olennainen osa lentokenttätoimintojen lisäksi.

Jätteen sijoittamisella hankealueelle on keskeinen rooli ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kuitenkaan Natura-arvioinnissa ei ole millään tavalla puututtu rakentamis- ja jätteenkäsittelytoiminnan aikaisiin vaikutuksiin Natura-alueen luontoarvoihin – esimerkiksi murskaustoiminnasta aiheutuvan pölyn kulkeutumista ja vaikutuksia jo ennestään tie 25:n rasittamalle Natura-alueelle ei ole arvioitu.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Hankkeen pintavesivaikutusten osalta YVA-menettelyn yhteysviranomainen toteaa hanketta koskevassa perustellussa päätelmässä, että “hankkeen pintavesivaikutukset voidaan katsoa merkittäviksi, erityisesti koska niihin kohdistuu paljon epävarmuustekijöitä. Purkubetoni-/hiekoitussoratäytön suotoveden laadusta ei ole annettu sellaista arviota, että merkittävien pintavesivaikutusten poissulkeminen olisi mahdollista. Hankkeesta voi aiheutua vesien pilaantumista.”

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n nojalla, ettei luvan mukaisesta toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Huomionarvoista on, että hankkeen jätevesien purkualueen omistaja on esittänyt vastustavansa hanketta.

Lupahakemuksessa on todettu, että jätebetonista ei välttämättä ole tehty kelpoisuusselvitystä ennen alueelle tuontia. Lisäksi todetaan:
“Ympäristökelpoisuus tutkitaan edustavista kokoomanäytteistä, jotka on muodostettu osanäytteistä. Betoni- ja tiilimurskeesta otetaan kokoomanäytteitä 10 000 tonnin massaerittäin. Kokoomanäyte koostuu 20 osanäytteestä. Jos betoni- ja tiilimurske ei täytä vaatimuksia, voidaan sitä käsitellä eri tavoin, ikäännyttäminen mukaan lukien, sen ympäristökelpoisuuden parantamiseksi. Tällöin ympäristökelpoisuus tutkitaan uudelleen käsitellystä materiaalista otetuista osanäytteistä.“

Ikäännyttämisen tai muun varastoinnin aikana betonista saattaa liueta haitallisia aineita. Todennäköisyys pintavesien pilaantumiselle kasvaa edellä mainituissa tilanteissa, koska kelpoisuus on aluksi todettu huonoksi. Koska alue saa olla maapohjainen, myös pintavesien pilaantuminen on mahdollista. Todennäköistä on myös, että betonijäte jää pitkäksi ajaksi käsittelemättömänä taivasalle.

Lupamääräyksillä on joko kiellettävä muun kuin sijoituskelpoiseksi todetun betonijätteen tuonti tai edellytettävä vettä läpäisemätöntä pohjarakennetta ja hulevesien puhdistusrakenteita varastoidun jätebetonin sijoituspaikalla.

Hankkeen viivästyminen on mahdollista. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin on varmistettava myös siinä tapauksessa, että lentokenttää ei tule.

Lisäksi viittaamme (liite 1) piirin 14.8.2020 jättämään lausuntoon Aero Invest Oy:n lentopaikkaa ym. koskevan ympäristölupahakemuksen täydennyksistä Mäntsälässä.

Katsomme, että hankkeen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin eivät ole ympäristönsuojelulain vaatimalla tavalla selvitetty ympäristölupamenettelyssä.

Hankkeen meluvaikutukset

Hankkeella on haitallisia meluvaikutuksia lähinaapureihin ja luontoon koko kestonsa ajan (sekä murskaus ym. että lentotoiminta).

Myös esittelijä jätti eriävän mielipiteen liiallisesta meluhaitasta naapureille. Valittajat yhtyvät tähän.

”Haetulla vuosittaisella ja erityisesti päivittäisellä lentokoneiden ja helikoptereiden enimmäislentomäärällä ei ole varmuudella poissuljettavissa toiminnasta aiheutuva eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:ssä tarkoitettu kohtuuton rasitus erityisesti lentopaikan pohjoispuolen lähimmille asuinkiinteistöille.

Lentokoneiden ja helikoptereiden enimmäislentomäärän toteutuessa melu saattaisi olla kohtuuttoman häiritsevää, vaikka melumallinnusten perusteella keskiäänitasot alittavat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetyt ohjearvot. Haetun lentotoiminnan rasitus olisi jatkuvaa ja pitkäkestoista.”

”Lisäksi totean, että kallion louhinnalle, kiviaineksen ja betonin murskaukselle, jätteen maarakentamishyödyntämiselle sekä jätevesien johtamiselle ojaan myönnetty lupa raukeaa lentopaikan luvan tullessa hylätyksi, vaikka luvan myöntämisedellytykset niiden osalta täyttyvät. Muut toiminnat sisältyvät lentopaikan rakentamistoimintaan ja vesien hallintaan. Pääasiallisen toiminnan tullessa hylätyksi raukeavat myös muiden toimintojen luvat.”

Muut vaikutukset luontoon ja ympäristöön

Hankkeella on sekä rakentamisen että käytönaikaisia kielteisiä ilmastovaikutuksia. Lentotoiminta aiheuttaa ilmastolle haitallisia päästöjä. Myös metsän raivaaminen on poistanut jo nieluvaikutusta. Myös mahdollisten rakennusten rakentaminen aiheuttaa vaikutuksia ilmastoon. Liikenteen lisääntyminen vaikuttaa haitallisia vaikutuksia. Ilmastovaikutukset tulisi arvioida tarkemmin ja kompensoida.

Vakuuksien riittävyys

Toiminnan jatkuvuuteen liittyy riskejä, ja vakuuksien on riitettävä kattamaan jätteen loppukäsittely.

VAATIMUKSET

1. Vaadimme ympäristöluvan kumoamista kokonaisuudessaan.

2. Vaadimme, että mitään luvan mukaista toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin alueella on lainmukainen kaava tai poikkeuslupa kentän rakentamiselle.

3. Viimesijaisesti vaadimme ympäristöluvan täydentämistä edellä sanotun perusteella.

Varaamme oikeuden täydentää valitusta.

VALITUSOIKEUS

Molemmat yhdistykset ovat Ympäristönsuojelulain 191 §:n 2. momentin tarkoittamia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelu. Toimialue kattaa molemmissa Mäntsälän kunnan alueen.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Lauri Kajander, puhelin 045 114 00 88, lauri.kajander@sll.fi

Helsingissä ja Mäntsälässä 15.1.2021

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Ursula Immonen

puheenjohtaja toiminnanjohtaja

MÄNTSÄLÄN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY

Elina Vuori Matti Vuori

puheenjohtaja sihteeri

Liite 1 Lausunto Aero Invest Oy:n lentopaikkaa ym. koskevan ympäristölupahakemuksen täydennyksistä Mäntsälässä

Liite 2 Aluehallintoviraston päätös Nro 431/2020, Dnro ESAVI/8075/2017

[Asiaa koskevat asiakirjat AVI:n sivulla täällä.]