Lausunto Louhintahiekka oy:n Nurmijärven Nukarin ki­viai­nes­hank­keen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Nurmijärven luonto ry

1.2.2021

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Viite: UUDELY/4370/2019

• Taustatietoa:
  • Hankealueen sijainti Karttapaikassa
  • YVA-aineistot ELY-keskuksen sivuilla

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Nurmijärven luonto ry lausuvat Louhintahiekka oy:n Nurmijärven Nukarin kiviaineshankkeen YVA-selostuksesta seuraavaa.

Liikennevaikutukset

Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijoittuu kantatien 45 (Hämeentie) läheisyyteen tien länsipuolelle. Alueen pohjoispuolella on Raalantie, josta yhteys on Vanhan Hämeentien kautta Hämeentielle. Alueen länsipuolella on Hynnänkorventie. Suunnitellun maa-ainesten ottoalueen kuljetuksille on YVA-selostuksessa esitetty kolme vaihtoehtoa: Hämeentieltä, Korvenniityn yksityistien kautta Raalantielle ja sieltä Vanhan Hämeentien kautta Hämeentielle tai Hynnäkorventieltä. Neljännessä vaihtoehdossa alueelle pohjoisesta tuleva ja etelään suuntaava liikenne käyttää Hämeentien liittymää ja alueelle etelästä tuleva ja pohjoiseen suuntaava liikenne käyttää Raalantien liittymää. Tienpitäjän kannan selvittäminen näihin vaihtoehtoihin YVA-selostuksessa olisi ollut tarpeellista.

Hankkeen synnyttämän uuden liikenteen määrää ennakoidaan vain hankkeesta vastaavan ilmoittamana raskasta liikennettä koskevana arviona 60 kuljetusta/vrk. Arvio on keskimääräinen ja koskee koko toiminta-aikaa (20-40 v). Näistä kuljetuksista syntyvän raskaiden ajoneuvojen liikenneteen määrää ei selostuksessa ole arvioitu. Raskaiden ajoneuvojen liikenteen keskimääräinen tiheys olisi kuljetusten perusteella laskettuna 1 ajon / 8 min, kun toiminta-aika vuorokaudessa on selostuksessa ilmoitettu 16 h ja otetaan huomioon ajoneuvon meno ja paluu. Selostuksessa on kerrottu, että kuljetusten määrä tulee vaihtelemaan hankkeen tuotantoaikana, mutta ei ole arvioitu missä rajoissa vaihtelua voisi odottaa tapahtuvan. Hankkeesta aiheutuvaa muuta liikennettä ei ole otettu lainkaan huomioon liikenteen vaikutusarviossa.

Hankkeen aiheuttamien raskaiden kuljetusten melu- ja tärinävaikutuksia on pääosin tarkasteltu hanketta varten rakennettavien uusien kuljetusyhteyksien osalta. Kuljetusten melu- ja tärinävaikutuksia olisi tullut selvittää myös hankkeesta aiheutuvan liikenteen käyttämillä alemman tieverkon osuuksilla Hynnänkorventiellä ja Raalantiellä, missä esim. tärinävaikutuksia olisi voitu myös mitata koetilanteita järjestämällä. Liikenteen melu- ja tärinävaikutuksia olisi tullut arvioida tasaisen liikennejakautuman lisäksi myös keskimääräistä vilkkaamman liikenteen tilanteissa.

Liikenneturvallisuutta tarkasteltaessa liikenteen määrän mittayksikkönä on YVA-selostuksessa käytetty vain ajon./vrk. Varsinkin Raalan tiellä ja Hynnänkorven tiellä ajoneuvojen lukumäärää ei ole riittävä liikenteen mittarina, koska raskaan ajoneuvon vaikutus tiehen ja tielläliikkujiin on monikertainen henkilöautoon verrattuna. Tietoja muusta kuin hankkeesta aiheutuvasta liikenteestä on otettu YVA-selostukseen Väyläviraston tietoaineistoista. Valtakunnan tason tilastoista saadut ajoneuvoliikenteen yleistiedot eivät kuitenkaan ole riittäviä hankkeen vaikutuspiirissä olevien alemman luokan teiden liikenneturvallisuuden muutosten arvioimiseen. Nykyliikenteen yksityiskohtaiset tiedot olisi pitänyt selvittää erikseen. Liikenteen melu- ja tärinävaikutuksiakin olisi tullut arvioida tasaisen liikennejakautuman lisäksi myös keskimääräistä vilkkaamman liikenteen tilanteissa.

Liikenteen turvallisuuden kannalta varsinkin kapeahkoilla alemman luokan tiellä raskas kuorma-autoliikenne on huomattavasti suurempi riskitekijä kuin henkilöautoliikenne. Raskaan kuorma-autoliikenteen turvallisuusriskiä on vähätelty YVA-selostuksessa sanomalla, että se aiheuttaa Hynnänkorventiellä vain ”turvattomuuden tunnetta” kevyelle liikenteelle. Hämeentien osalta hankkeen onnettomuusriskiä lisäävää vaikutusta koululaisten turvallisuuteen ei selostuksessa edes arvioitu sillä perusteella, että tie ”on jo nykytilassakin arvioitu vaaralliseksi”.

YVA-selostuksessa tieliikenteen turvallisuusvaikutuksia on tarkastelu lähinnä tien turvallisuusluokan mahdollisten muutosten kautta. Turvallisuusvaikutuksia ei pitäisi tarkastella vain turvallisuusluokan muutosten kautta, koska turvallisuusriskit voivat vaihdella turvallisuusluokan sisällä. Selostuksessa olisi pitänyt turvallisuusluokan muutosten lisäksi arvioida kasvavasta liikenteestä aiheutuvan kasvavan turvallisuusriskin todellisia seurauksia eri liikennöintivaihtoehdoissa. Turvallisuusvaikutuksista olisi tullut huomioida erityisesti raskaiden ajoneuvojen jarrutusmatkat vaarallisilla alueilla ja koulujen läheisyydessä huomioiden myös tienkunto.

Melu- ja tärinävaikutus olisi tullut arvioida erityisesti suhteessa teiden lähiasutukseen. Tärinässä olisi pitänyt huomioida rekkojen paino ja maaperä. Lähimmän asutuksen suhteen melu- ja tärinävaikutukset tulee arvioida yhteisvaikutuksina louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa.

Liikenneturvallisuuden osalta YVA-selostuksen tarkastelu on täysin riittämätön ja selostusta pitäisi täydentää luotettavalla liikenteen turvallisuustarkastelulla.

Vaikutusten arvioinnin periaatteena on selvittää hankkeen kaikki merkittävät vaikutukset riippumatta siitä kenelle ne aiheutuvat. Hankkeen aiheuttamasta liikenteestä paikalliselle tieverkolle aiheutuvat seuraukset ja kustannukset olisi tullut selvittää. Erityisesti alemmalla tieverkolla raskas liikenne lisää tien ylläpitokuluja moninkertaisesti henkilöautoliikenteeseen verrattuna. YVA-selostuksessa on lisäksi todettu, että liiketeen liittyminen Hämeentielle vaatii liikennejärjestelyjä, mutta niistä aiheutuvia kustannuksia ei kuitenkaan ole arvioitu.

Ekologinen yhteys

Selvityksessä Nurmijärven alueen ekologisista yhteyksistä (Lammi & Routasuo 2014). hankealueen nykyiset metsäalueet ovat osa pohjoiseen jatkuvaa metsäluonnon ydinalueeksi luokiteltua metsäaluetta. Tämä metsäalue on laajimpia yhtenäisiä ja rakentamattomia metsäalueita kunnan itärajalla.

Hankealueella olevan Lumikallion alueen metsät on todettu YVA-selostuksessa yhdeksi luonnon ydinalueista ja osaksi maakunnallista yhteystarvetta. Maa-ainesten ottohanke sijoittuu tälle luonnon ydinalueelle ja maakunnallisen ekologisen yhteyden alueelle. Hanke pienentää ydinalueen kokoa ja heikentää siten ekologista yhteyttä. YVA-selostuksessa on todettu, että hankkeen toteutuessa ekologiselle yhteydelle jäisi tilaa metsäalueella ainoastaan hankealueen itäpuolella, jolloin siellä pitäisi varmistaa, ettei metsiä esimerkiksi avohakata. Selostuksessa ei kuitenkaan esitetä keinoja, joilla voitaisiin varmistaa avohakkuiden välttäminen.

Maa-ainesten ottoalueella oleva metsä käsittää suuren osuuden alueella jäljellä olevista metsistä ja maa-ainesten ottoalue vähentäisi siten jo vähissä olevia elinympäristöjä. Elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen muodostaa merkittävimmän uhkan luonnon monimuotoisuudelle.

Melu, tärinä ja pöly sekä paineaalto

Yva-selostuksessa on mainittu, että hankealuetta lähimmät asuinrakennukset ovat noin 300 m etäisyydellä kaivualueesta ja ohjelman mukaan 70 m etäisyydellä varastokenttäalueesta. Alle 1 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee yhteensä noin 80 asuinkiinteistöä. Arvio asuinkiinteistöjen määrästä on mahdollisesti liian alhainen.

Yva-selostuksessa ei ole otettu riittävästi huomioon kaikkia vaikutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä. Melun ja tärinän vaikutukset on selvitettävä 1 kilometrin päähän. Asutuksen läheisyys on hankkeelle suuri haaste. Melu- ja pölylaskentaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Toiminnan alkuvaiheessa murskaus- ja rikotustoimintoja ei voi sijoittaa 10 metriä kallion sisään. Mallinnuksessa käytettyjen koneyksikköjen määrät eivät vaikuta riittäviltä suhteessa suunniteltuun toimintaan, eikä niitä ole perusteltu.

Keskeinen ongelma on toimintojen sijoitus suojaisiin paikkoihin, alhaisille tasoille ja alueen keskelle ja kiviaineksesta tehtyjen vallien taakse ennen kuin kyseisiä rakenteita on olemassa. Vallien osalta tulee huomioida loivien vallien melua johtavat vaikutukset. Normaalimenettely on toiminnan eri vaiheiden mallintaminen myös ns. pahimman vaikutustilanteen mukaan. Mallinuksessa toimintojen sijainnit on optimoitu halutun normin alittavan melutason saavuttamiseksi lähialueilla. Melumallinnus on ristiriidassa vastaavien tilanteiden kattavamman mallinnuksen suhteen.

Kyseessä on kaivosluokan hanke, jossa käytettäisiin louhimoiden laitteita. Kaivoksilla murskaus ja rikotus on koteloiduissa halleissa, mikä on myös välttämätöntä pölyntorjunnan suhteen.

Iskumainen ja kapeakaistainen melu tulee huomioida asianmukaisin korotuksin läheisen asutuksen suhteen ja myös pahimpien vaikutustilanteiden suhteen. Tällaista melua aiheuttavat mm. rikotus, murskaus, kippaukset, peruutussummerit sekä räjäytys ja sen varoitussignaalit. Porausta tulee tarkastella kapeakaistaisena meluna. Koneiden määrät vaikuttava kippaus-, lastaus- ja konemelun määrään merkittävästi. Räjäytysmelun korjauksen tulee huomioida 9 dB korjaus ja räjäytykset tulee ottaa oikean suuruisina mukaan mallinnukseen ml. rintausten sortumisesta tuleva melu ja tärinä sekä paineaaltojen vaikutukset. Peruutussummereiden mainittu mahdollinen korvaava kurnuttava varoitusääni pitää mallintaa ja tutkia erikseen, jos sitä käytettään melunrajoittamiseksi.

Myös räjähdystärinää tulee arvioida kallioperän kannalta sen suhteen, että voiko se vaurioittaa rakennuksia. Tärinän vaikutuksissa on huomioitava kallio- ja maaperän voimistavat vaikutukset, erityisesti kalliolle rakennettuihin ja muuten riskialueiden taloihin. Ne pitää tarkkailla ja rakenteet sekä riskit selvittää. Myös kaivojen rakenteille tulevat riskit on selvitettä 2 km päähän. Tärinän osalta tulee myös selvittää vaikutukset suhteessa viihtyvyys normeihin (VTT).

Meluselvityksessä ei ole tarkasteltu meluvaikutusta sisätiloihin suhteessa sisätila-asetuksen normeihin.

Koska alueella on läheistä asutusta ja loma-asutusta ja melunormit objektiivisessa tarkastelussa – em. oletusvirheet huomioiden – ylittyisivät, tulee toiminnanharjoittajan rajoittaa toiminta-aluetta tai lunastaa häiriintyvät kiinteistöt, mikäli omistajat haluavat ne myydä. Keskiarvomelu tulee tarkastella suhteessa kohtuullisiin toiminta-aikoihin asutulla alueella eli 8-17 arkisin. Melun laimentaminen toiminta-aikojen ulkopuolelle on valtioneuvoston ohjeen tarkoituksen ja järjen vastaista. Loma-asutuksen suhteen lieventävänä toimena pitäisi toiminta rajata lomakuukausien ja -aikojen ulkopuolelle, kuten kesäkuukaudet ja koulujen loma-ajat. Maksimimelun tasoa tulee tarkastella suhteessa moottoriradan maksimimelun normeihin 60 dB, rajattu aika päivällä ja tuntikohtaiset arvot. Räjäytysmelua tulee tarkastella suhteessa armeijan kovapanosammuntojen 100 dB normeihin (Vaasa HaO:n Yara-päätös).

Keskeinen ongelma on myös (pahemman) louhintamelun ja liikennemelun yhteisvaikutusten mallinnuksen puute.

Pölystä tulee huomioida kaikkien osatoimintojen vaikutukset sekä pienhiukkaspöly ja mahdolliset asbesti- ja kvartsipölyt.

Melun vaikutukset on selvitettävä myös suhteessa lintujen pesintään.

Terveysvaikutukset

Sunnitellun hankkeen oikeat melu-, pöly- ja tärinävaikutukset, mahdollisesti myös vesivaikutukset olisivat merkittäviä ja aivan ilmeisesti vaikuttaisivat asukkaisiin normien vastaisesti sekä asumiseen ja kiinteistöjen arvoihin myös naapuruussuhdelain vastaisella tavalla.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ja vesiin

Kyseessä on kaivoksen kokoluokan hanke, joka voi ulottua molemmissa vaihtoehdoissa ympäröivän maanpinnan ja pohjaveden alapuolelle, Ve1 -vaihtoehdossa vähemmän.

Kallio- ja maaperän koostumus on välttämättä selvitettävä sekä vesi- että pölyvaikutusten selvittämiseksi. Kallio- ja maarakenteet on selvitettävä myös tärinän selvittämiseksi.

Kallioperän koostumus haitta-aineineen ja liukoisuuksineen eri oloissa on selvitettävä kattavasti koko louhittavalla alueella myöskin syvyyssuunnassa. Erityisesti seuraavat asiat on huomioitava ja selvitettävä sekä esitettävä suhteessa myös kaivannaisjäteasetuksen, asbestilainsäädännön, sisäilma-asetuksen, vaarallisten aineiden lainsäädännön ja muiden ympäristösäädösten normeihin:

– rikkipitoisuus ja sulfidipitoisuus kalliossa

– haponmuodostus ja neutralointipotentiaali

– haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet happamissa, neutraaleissa ja emäksisiä oloissa:

– raskasmetallit, REE-aineet, arseeni, rauta, mangaani, alumiini, antimoni sekä suolaionit kuten kloridi, fluoridi, bromidi, kalsium, magnesium, kalium, natrium, litium, cesium ja strontium

– liukenevan uraanin ja toriumin pitoisuudet sekä tytäraineiden vapautuminen – kvartsin, kuituisten ja asbestimineraalien esiintyminen GTKn tutkimusraportin 127 sisäilma-asetuksen ja työturvallisuusnormien perusteella

– kiintoaine, orgaaninen hiili, ravinteet, hapenkulutus, pH, johtokyky

Väite, että koska alue käsittää samaa kivilajia kuin kallionottoon arvioitu muu alue, ei ole selvitys. Kyseessä on konsultin tekemä kaupallinen arvaus.

Vaikutukset pohja- ja pintaveteen

Pohjaveden alapuolella ja läheisyydessä vaikutukset siihen on selvitettävä huolellisesti. Pohjavedellä pitää olla kattava tarkkailu- ja perustilaselvitys kaikissa virtaussuunnissa. Kallioperästä tulee selvittää ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet sekä niiden vaikutukset.

Selostuksen ylimalkaisessa selvityksessä on yksi heikkousvyöhyke, johon liittyvää hydrologiaa ei ole selvitetty. Vyöhyke johtaa ojitetulle, ilmeisesti kostealle alueelle, ja siten tarjoaa yhteyden pintavesistä louhokselle sitä kuivatettaessa sekä päinvastoin louhoksen alueen pohjaveden palautuessa.

Väite, ettei louhosta tarvitsisi kuivattaa tai siihen ei tulisi pohjavettä, on perusteeton ja sen todistaminen vaatisi oikeita hydrologisia selvityksiä. Pohjaveden pilaantuminen kiviaineksesta tai/ja koneiden laskeumasta ja öljyistä voi myös johtaa pintaveden pilaantumiseen. Vaikutukset kaivoihin ja Päijännetunneliin ja siten riski 1 miljoonan ihmisen juomavedelle sekä 1 luokan pohjavesialueeseen rinnastettavaan tunneliin ovat myös arvauksia. Alueen lähteistä pitää olla kattava selvitys.

Pintavesivaikutukset

YVA:n aineistosta puuttuu selvitys vaikutuksista vesien ekologiseen ja kemialliseen tilaan.

Tältä osin puuttuu myös selvitys vaikutuksista vuollejokisimpukkaan, Vantaanjoen Natura-alueeseen ja muihin suojeltuihin vesieliöihin, ml. sudenkorennot.

Kiviaineksesta johtuvat vaikutukset on selvitettävä kattavasti ja luotettavasti, niistä voi tulla merkittäviä vaikutuksia. Edelleen on huomioitava kaivannaisjätteiden suotovesien vaikutukset.

Betonista ja muista käsiteltävistä jäteaineista tulee merkittäviä päästöjä. Raskasmetallit ja erityisesti alumiini on myös selvitettävä. Betonista tulevan emäksisyyden neutralointi puolestaan aiheuttaisi sulfaatti- ja suolapäästön joka voi johtaa kalojen elohopeapitoisuuden nousuun ja vaikuttaa sitenkin vesistön kemiallisen tilan EU-laatunormiin.

Räjähdekemikaalien koostumus typpiravinteiden lisäksi on selvitettävä.

Vesien puhdistusmenetelmät tulee selvittää tulevan ja lähtevän veden koostumuksen kaikkien haitta-aineiden suhteen. Laskeutukset ja kosteikot eivät ole riittävä puhdistusmenetelmä todennäköisistä haitallisista kiviaineksesta johtuvista päästöistä. Altaiden ja käsittelyn mitoitus 15 minuutin sateelle on täysin riittämätön. Pohjaveden vaikutus vesitaseeseen on huomioitava molemmissa vaihtoehdoissa (erityisesti VE2). Selvityksen on katettava haitta-aineiden leviäminen ja niiden estämistoimet myös pitkien aikojen kuluessa. Hyötykäyttöön soveltumattomat kivilajit on selvitettävä sekä niiden käsittely myös mahdollisina kaivannaisjätteinä. Alueen läheisyydessä tehdyt malminetsintälöydökset on esitettävä.

Perhoset ja korennot

Lumikallion ja Linnamäen alueelle tehdyillä maastokäynneillä oli havaittu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tiukasti suojeltuja kirjojokikorentoja. Alueelta löytyneet kirjojokikorennot ovat luontoselvityksen mukaan todennäköisesti kuoriutuneet lähellä virtaavilla Vantaanjoella ja Palojoella, joiden varrella laji tunnetusti lisääntyy. Luontoselvityksen mukaan hankealueella ei sijaitse kirjojokikorennolle sopivia lisääntymispaikkoja, mutta Linnamäen kalliorinteen pienialainen ja suojainen aukkopaikka ja Lumikallion kaakkoispuolen metsäaukea saattavat olla kirjojokikorennon levähdyspaikkoja.

Hankkeen toteutuessa Lumikallion alueella sijaitseva toinen kirjojokikorennon levähdyspaikoista jää kaivualueelle ja häviää. Linnamäen alueella sijaitseva levähdyspaikka voidaan luontoselvityksen mukaan mahdollisesti säilyttää. Hankkeen vaikutus kirjojokikorennoille on YVA-selostuksessa arvioitu ”vähäiseksi”, kun toinen hankealueella sijaitsevista levähdyspaikoista voidaan ”mahdollisesti” säilyttää. YVA-selostuksessa ei kuitenkaan ole kerrottu, mitä levähdyspaikan säilyttäminen hankkeen toteutukselta edellyttäisi.

Tietoja kirjojokikorennon levähdyspaikoista on YVA-selostuksessa luvattu tarkentaa hankkeen suunnittelun aikana. Tämä tarkentaminen saattaa kuitenkin olla kirjojokikorentojen levähdyspaikkojen pelastamisen kannalta myöhäistä.

Vaikutus kiinteistöjen arvoon

Kiinteistön omistajalla on periaatteessa oikeus hyödyntää kiinteistöään, mutta sen ei pitäisi tapahtua tavalla, joka alentaa lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvoja tai käytettävyyttä. Maa-ainesten ottohankkeen taloudelliset vaikutukset lähellä olevien kiinteistöjen arvoon olisi tullut YVA-selostuksessa selvittää.

Johtopäätös

YVA on molempien vaihtoehtojen osalta selvityksiltään täysin riittämätön. Johtuen melu-, tärinä- ja pölyvaikutuksista molemmat vaihtoehdot ovat nykylaajuudessaan todennäköisesti toteuttamiskelvottomia. Johtuen pohjavesivaikutuksista ainakin vaihtoehto VE2 ja todennäköisesti myös VE1 ovat toteuttamiskelvottomia.

Lisätiedot:

• Jouko Vuoristo, puheenjohtaja, Nurmijärven Luonto, p. 040 547 3794, jouko.vuoristo@netti.fi

• Jari Natunen, erikoisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 044 210 0453, jari.natunen@sll.fi

• Lauri Kajander, erityisasiantuntija, SLL:n Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi

NURMIJÄRVEN LUONTO RY

Jouko Vuoristo
puheenjohtaja

Minna Nyström
hallituksen jäsen

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Ursula Immonen
toiminnanjohtaja